Helsingin koronatilanne postinumeroalueittain 2.9.2020

Viimeksi Helsingin koronatilanne julkaistiin kaupungin sivuilla 2.9.2020 ja tässä artikkelissa esitän vertailut edellisiin listoihin, jotka julkaistiin 19.8.2020. Helsingissä on alueita, joissa tapausmäärät ovat alle 10 ja niitä ei julkaista lukumäärinä. Käytännössä Helsingin tartuntoja on tällä hetkellä ”tuntemattomilla” postinumeroalueilla 158 kpl.

Postinumerokohtaisessa listauksessa on tapauksia yhteensä (tiedossa olevat) 2808. THL:n julkaiseman tartuntamäärän mukaan tartuntoja on kuitenkin Helsinkiin kirjattu 2966.

Suurimmat muutokset edelliseen raportointiin verrattuna ilmaantuivat raportointijaksojen välillä Kannelmäessä (+10 tartuntaa) ja Kontula-Vesalassa (+8 tartuntaa). Roihupellon ja Östersundomin osalta ei ole tiedossani, paljonko tartuntoja oli aiemmassa raportissa. Kannelmäen kokonaismäärä tartunnoissa on 55 tartuntaa. Elokuun raportoinnin jälkeen Helsingin kokonaismäärään on tullut yhteensä 97 tartuntaa (THL:n tartuntatautirekisterin mukaan).

Määrät ovat sellaisia, että tartuntaketjujäljityksen tulisi todellakin toimia, jotta uusia kaupunginosakohtaisia tartuntaryväksiä ei ilmaantuisi. Kontula-Vesalan kokonaismäärä tartunnoissa on nyt 235 (väestötiheys 5 900 as/km2). Suurusluokkavertailuna mainittakoon, että Turusta löytyy tämän päivän (13.9.2020) tilaston mukaan 294 tartuntaa (väestötiheys 785 as/km2) ja Tampereenkin osaltakin tartuntoja löytyy 178, jossa väestötiheys on 455 as/km2 (THL: 13.9.2020).

Kaikki Helsingin postinumerokohtaiset tartuntatiedot löytyvät tämän linkin takaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu vain ne, joissa lisäystä edelliseen raportointiin verrattuna.

Helsingin koronatartunnat 2.9.2020 niiden postinumeroalueiden osalta, joissa lisäystä viime raportoinnista 19.8.2020.

Asukastiheys selittää ainakin osittain Helsingin tartuntoja. Voimakkaimmat selittävät tekijät ovat postinumerkohtaisessa tarkastelussa kuitenkin taloudet, joissa on kouluikäisiä ja joissa esiintyy enemmän eläkeläistalouksia. Tämän klusterin ulkopuolelle jäävät, vaikutukseltaan positiivisesti tartuntoihin liittyvät, aikuisten talouksien lukumäärät ja keski-ikä. Keskituloilla, asumisväljyydellä ja talouksien koolla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta tartuntoihin, kuin aluksi oletin. Tämän tyyppinen tarkastelu tuo vain tietyn näkökulman asiaan ja näihin tulisikin sisällyttää esim. painottetuna muuttujana fyysisten kontaktien lukumäärät, jotta tarkastelu kuvaisi paremmin tilannetta. Sellaista kontaktimatriisitietoa minulla ei ole käytössäni alueellisella tarkkuudella, joten olen pitäytynyt tilastokeskuksen ylläpitämiin Paavo-postinumerokohtaisiin taustamuuttujiin.

Helsingin postinumerokohtaiset tartuntatiedot 2.9.2020 tartuntatietojen mukainen korrelogrammi -esitys valituilla taustamuuttujilla. Taustamuuttujina käytetty Paavo-tietokannan postinumerokohtaisia tietoja (Lähde: stat.fi). Klustereiden lukumääräksi on tässä tarkastelussa valittu 4 ja ne kuvaavat siis niitä muuttujia, jotka aineistossa eniten muistuttavat tilastollisesti toisiaan.

Tartuntaketjujäljitykseen lisää resursseja

Helsingin osalta toistan aiemman toteamukseni, että ajantasainen tiedottaminen on aivan yhtä tärkeää toimenpiteenä, kuin turvavälit, käsihygienia ja maskien käyttö tilanteissa, joissa turvavälejä ei pystytä toteuttamaan (Twitteri 13.9.2020).

Nyt Helsinki julkaisee näitä tietoja kahden viikon välein, vaikka suuri osa tartunnoista on kasvavassa määrin juuri Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueilla. HUS on monta päivää peräkkäin edustanut uusissa tartunnoissa kärkisijaa.

Pidän itse resurssointia pullonkaulana tartuntaketjujäljtuksen suhteen ja olenkin esittänyt, että ei ole mitään järkeä siirtää toisista toimintayksiköistä henkilöstöä tekemään työtä, joka on hyvin aikaintensiivistä.

Sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon henkilöstön tulisi tehdä vain omaa työtään ja ne resurssit, jotka tekevät tartuntaketjujäljitystä tulisi olla aivan muita kuin jo virassa/toimessa olevaa henkilöstöä. Karanteenissa olevia pitäisi myös valvoa ja olla heihin viikoittain yhteydessä.

Tartunnat voidaan katkaista tehokkaasti, mikäli tartuntaketjujäljitys toimisi optimaalisesti. Helsinki aiheuttaa tällä toimintalogiikallaan lisätartuntoja tiedotammalla asioista liian hitaasti.

Ketterämpää tiedottamista

Tiedottamisen pitäisi olla synkronoitu ja viritetty tartuntatilanteen mukaan. Mikäli tartuntatilanne muuttuu, tulee tehdä pikaisempia päätöksiä ja tällöin aikaisemmat päätökset esim. tiedottamistiheydestä tulisi unohtaa. Tiedottamisen tulee olla ajantasaista.

Keskimäärin tartunnan saanut ehtii altistamaan n. 40 henkilöä ennen mahdollista positiivista testitulosta ja karanteenia. Nyt Helsinki pelaa tiedottamisen suhteen peliä, jota en ymmärrä. Tieto pitäisi saada heti alueille, joissa tartuntoja on esiintynyt. Tähän tautiin liittyy mahdollinen tartuntariski jo tartunnan saaneilta, mutta oireettomilta henkilöiltä. Tämä vaihe voi kestää 5-7 vuorokautta. Tämä on eräs tärkeimmistä perusteista siihen, miksi tiedottamista tulisi ketteröittää.

Toimepiteitä tarvitaan

Viime viikkoina tartuntoja on esiintynyt runsaammin ja erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Tietämättömyys alueellisesta tartuntatilanteesta ei tässäkään suhteessa ole kovin järkevä toimintamalli. Koululaisten sairastuttaminen ja sitä kautta taudin leviäminen vanhempiin ikäryhmiin on jo tosiasia, joka tulisi mielestäni ottaa vakavasti.

Aerosolivälitteisyys on myös seikka, jota ei ole mielestäni otettu kovin vakavasti. Ohjeistukset koululuokkien tuuletuksesta ja ilmanvaihtokojeiden käytöstä ovat puutteelliset. Tämä tietämättömyys ja ohjeiden puute lisää myös tartuntariskiä luokkatiloissa. En näe järkevänä, että lapset ja nuoret altistetaan taudille, josta emme vielä tiedä kaikkea. Ymmärtäisin asian paremmin, mikäli meillä olisi jo rokote käyettävissämme.

Rajoitusten poisto fiksusti ja oikea-aikainen tiedottaminen, yhdistettynä oikeaan tietoon, voidaan käyttää aseina tämän viruksen taltuttamiseen. Rajoituksia voimme höllentää vasta, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla ja väestötason rokotukset aloitettu. Nyt kun sitä vaihtoehtoa ei ole vielä käytössämme, tulisi tartunnat ja lisätartunnat saadaa nolliin mahdollisimman nopeasti.

Matkustusrajoitusten höllentäminen ei myöskään ole tässä kohtaa fiksu päätös. Asia olisi tietenkin toinen, mikäli voisimme, jo tässä vaiheessa pandemiaa, luottaa tartuntaketjujäljitykseen, testaamiseen ja viranomaisten välisen tiedon kulkuun. Tartuntatilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti huonompaan suuntaan ja ottaen huomioon toimimattomat prosessit ja tiedottamisen kankeus niin ennuste tartuntatilanteen hallinnan suhteen ei ole kovin hyvä. Tässä taudissa nimittäin yksikin tartunta on liikaa.

Lähteet: THL tartuntautirekisteri, Tilastokeskus: Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto.

Tietoja ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.
Kategoria(t): COVID-19, Helsinki, korona Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.