Huumeiden käytön seuranta jätevesitukimuksella

Seuraava artikkelini käsittelee mielenkiintoista lähestymistapaa, jolla tutkijat voivat varsin luotettavasti ja ajantasaisesti arvioida kovienkin huumeiden käyttöä Suomessa. Tutkimsumenetelmä, jota tässä kuvaan on varsin yksinkertainen spektrometriaa hyödyntävä mittausmenetelmä. Viemäriverkostossamme virtaavasta jätevedestä pystytään tällä mittausmenetelmällä mittaamaan huumausaineiden jäämiä varsin tarkasti myös reaaliaikaisesti. Menetelmien parantuessa on saatu lupaavia tuloksia myös muun muassa muuntohuumeilmiön seurannassa. Jätevesitutkimuksen rajana tuntuu olevan vain mielikuvitus ja sitä tultaneen käyttämään enenevässä määrin myös muiden väestötason terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien elintapa- ja tautimarkkereiden määrittämiseen.

Miten ja missä
Nykyisin jätevesitutkimus kattaa lähes puolet Suomen väestöstä. Näin ollen tutkimustuloksia voidaan pitää lutettavina ja mahdollisuus tarttua asioiden kulkuun on myös vaikuttavampaa. Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina suurimpien kaupunkien puhdistamattomasta jätevedestä. Jätevesitutkimuksessa mukana olevia kaupunkeja ovat: Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kotka, Joensuun, Vaasa ja Savonlinna.

Se mikä tästä tutkimuskäytännöstä tekee ylivoimaisesti parhaan tavan tutkia väestötasolla huumeiden käyttöä onkin nimenomaan reaaliaikaisuus. Muihin aineistoihin yhdistelemällä viranomaiset saavat tietoja alueittain. Se kuinka laajaa tämän tyyppinen seuranta tai tietojen yhdistely ovat, ei minulla ole tarkempaa tietoa.

Anturi- ja Iot -tekniikoiden kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa jopa kaupunginosakohtaiset seurannat. Jo nykyinenkin aineisto yhdistettynä sosioekonomisiin taustamuuttujiin kyseisillä alueilla mahdollistaa monipuoliset tutkimusasetelmien ja tutkimushypoteesien käytön ja tulevaisuudessa tietämys tältäkin osin mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevien toimien aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Tosin tämä vaatii monitahoisia viranomaisten yhteistyömuotoja ja niiden kehittämistä ja joiden pääasiallinen tarkoitus lienee suurempien käytöstä aiheutuneiden haittojen ehkäisy.

Käytön määräarviot nopeutuvat
Huumeiden käytön määrän arviointi ja muutosten nopea osoittaminen edustavasti väestötasolla on tutkimuksellisesti vaikeaa. Erityisesti kovien huumausaineiden käyttäjät ovat vaikeasti tavoitettavissa, käytöstä kertyvä tieto on usein valikoitunutta ja saatava informaatio tulee tehokkaaseen päätöksentekoon nähden jälkikäteen.

Reaaliaikaisuus
Jätevesitutkimuksilla saadaan riippumatonta tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä lähes reaaliaikaisesti. Menetelmää voidaan käyttää myös huumetilanteen pitkäaikaisseurantaan. Jätevesitutkimus tarjoaakin poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön.

Tuloksia
Valtakunnalliset jätevesitutkimukset osoittavat, että väestötasolla yhteenlasketun amfetamiinin ja metamfetamiinin, sekä metyleenidioksimetamfetamiinin (MDMA, ”ekstaasi”) ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa tutkimusaikana 2012-2017. Viime vuosina merkittävin yksittäinen muutos huumeiden käytössä Suomessa on ollut metamfetamiinin käytön huomattava lisääntyminen. Koko Suomen tulokset olivat pääsääntöisesti hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen, sekä poliisin ja tullin suorittamien takavarikoiden kanssa.

Lähteet: THL 2017, Jätevesitutkimus.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus

Current trends in Finnish drug abuse: Wastewater based epidemiology combined with other national indicators. Kankaanpää A, Ariniemi K, Heinonen M, Kuoppasalmi K, Gunnar T. Sci Total Environ. 2016 Oct 15;568:864-874.

Tietoja ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.
Kategoria(t): huumausaineet, huumetutkimus, jätevesitutkimus Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.