Ikäryhmäkohtainen äänestysaktiivisuus viime eduskuntavaaleissa

Eläkeikäisten määrä kasvaa vuosi vuodelta suhteessa nuorempiin ikäluokkiin. Miten tämä vaikuttaa äänioikeuttaan käyttävien määriin ikäryhmittäin? Ilmeisesti teemoitusten suhteen parhaimman äänipotin saavat ne ehdokkaat, jotka nostavat esiin eläkeläisten asiat ja sitoutuvat edistämään tämän ikäryhmän asioita. Äänestysaktiivisuus on yleensä korkeampaa iäkkäämmillä äänestäjillä, joten siinäkin suhteessa asia on varsin merkityksellinen.

En ala tässä käymään läpi demografisia perusasioita, mutta tämä tilannehan jatkuu tulevinakin vuosina. Viime eduskuntavaaleissa 2015 ikäryhmän 55-69 käytti äänioikeuttaan 80 prosenttia. Vastaavasti 25-34 vuotiaista äänesti vain 58 prosenttia (Lähde: Talouselämä 1/2019). Tämä antaa siis osviittaa siihen, mitä painotuksia ehdokkaiden ehkäpä kannattaisi käyttää. Ehdokkaiden tulee tehdä asioiden eteen myös töitä ennen ja eritoten valituksi tultuaan. Nyt ei enää riitä pelkät puheet.

Yli 65 -vuotiaat siis määrittävät suurelta osin millaisia päätöksiä Suomessa tehdään nyt  ja tulevaisuudessa. Sukupolvi, joka rakensi ja mahdollisti tämän yhteiskuntamme nykyisen hyvinvoinnin päättää siis varsin pitkälle, kuka päättää heidänkin asioistaan.

Tietoja ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.
Kategoria(t): eläkeläiset, ikäihmiset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.