Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla

Eipä löydy kovin tyytyväisiä kannanottoja nykyiseen Helsingin kaavoituspolitiikkaan ja sen vihreään ilmentymismuotoon. Vihreää se on siksi, että suunniteltu rakentaminen keskittyy pääosin puisto- ja virkistysalueille. Eipä luonnontilaisia metsiköitäkään ole unohdettu saati kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lentokenttäalueita. On siinä muutakin outoa. Lue tämä juttu, niin tiedät mikä mättää.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.11.2015 Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Aiemmissa esityksissä tuo luku taisi olla 865 000. Hyvä, nyt on löydetty laskenta- ja mitoitusperuste, jolla suunnitelmia lähdetään viemään eteenpäin.

Se mihin moinen arvio perustuu niin mene ja tiedä. Mutta siitä olen aivan varma, että monissa ennustemalleissa esiintyy suurta epävarmuutta ja tässä sitä epävarmuutta esiintyy jostain syystä ”runsaasti”. Todellisuudessa asiat eivät aina noudata lineaarista mallikäsitettä.

Sotkanet tietokanta (sotkanet.fi) on erinomainen tietolähde demografisen tiedon hakuun. Sotkanetin ennuste vuoden 2040 Helsingin väestömääräksi on esitetty olevan 728 000. Nyt viimeinkin alkaa mielenkiinto herätä. Yleiskaavaehdotuksen väkimäärään päästäksemme tulisi se tämän perusteella lisääntyä vuositasolla lähes 14 000. Tätä ei selitä pelkästään syntyneiden ja kuolleitten saati tulo- ja lähtömuuttajien erotukset, nimittäin näiden muuttujien osalta tämä tarkoittaisi väkimääränä 5 500. Mistä mahtaakaan loppumäärä kehkeytyä? Siitä asiasta voisin varmaan kirjoittaa useitakin blogikirjoituksia, mutta pysytäänpä nyt tässä kaupunkisuunnittelun lähtötietojen ihmettelyssä.

Käydäänpä vilkaisemassa Tilastokeskuksen vastaavia lukuja väestöennusteista.

Naisten lukumäärä vuoden 2015 osalta Tilastokeskuksen mukaan oli 330 000 ja ikähaarukassa 15-50v vastaavasti 171 000. Tuhatta naista kohden syntyy noin 40 lasta ja vuoden 2015 lukuarvoilla tämä tarkoittaa 6700 synnytystä. Vastaavasti ennusteen mukaan vuoden 2040 naisten lukumäärä olisi 192 000, syntyneisyysluvun ollessa 37,6 ja lapsia syntyisi näin ollen tämän lähteen mukaan n. 7200 vuodessa. Tällä menolla Helsingin väkimäärä olisi vuosikymmenen loppuun mennessä n. 830 000. Taas saatiin eri luku.

Kannatan kasvu- ja yritysmyönteisen ilmapiirin luonnollista kehittymistä. En oikein ymmärrä, miten se tehdään muodostamalla ensin väestömäärätavoite ja tuottamalla tämän perusteella sen kehikon ympärille väkisin viety kaavoitussuunnitelma. Edellä esitetyt tilastoaineistotkaan eivät tue kaavoitusperusteissa esitettyä rajua väestökasvua.

Eikö jokin näistä tietolähteistä tulisi päivittää vastaamaan nyt esitettyjä tietoja? On siinä väestöennusteiden tekijöillä ihmettelemistä, kun pitää väkisin keksiä mistä Pohjois-Suomen kunnista saadaan 250 000 lisäys Helsinkiin aikaiseksi vuoteen 2050 mennessä? Vai onko se sitten vaan niin, että kun Helsinki tekee väestöennusteen, niin se on ja pysyy faktana. Näin se varmaan on, ainakin tämän valtuustokauden loppuun saakka.

Epärealistiset ja ylimitoitetut suunnitelmat poikivat usein mainetta niiden esiintuojille, saattaapa siitä saada jonkin palkinnonkin. Jokuhan näistä ne pisteet kerää. Toinen asia sitten on, kuinka ja millä keinoin näihin tavoitteisiin päästään, kustannuksista puhumattakaan.

 

Malminkartanossa 24.5.2016

Marko Ekqvist

 

Jutussa käytetyt lähteet:

Tilastokeskus, Väestötilastot, 2016-04-16.

Sotkenet.fi

Tietoja ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.
Kategoria(t): Helsinki, kuntavaalit 2017, yleiskaava Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.