VIX indeksistä

VIX indeksin avulla pystytään ennakoimaan talouden rysähdyksiä. VIX -indeksi kuvaa johdannaisten arvostuskaavasta johdettua, vallitsevan hintatasoon pohjautuvaa volatiliteettiä, eli riskiä. Mikäli indeksiluku on kasvussa, sitä korkeampi on markkinoiden kokema riski. Huom. tämä indeksi on siinä mielessä mielenkiintoinen tunnusluku, että se kuvaa varsin hyvin markkinoiden stressitilaa ja näin sen avulla pystyy ennakoimaan rysähdykset. Se kuvaa siis sellaista, mikä ei varsinaisesti vielä näy markkinoilla.

CBOE (Yhdysvaltojen johdannaismarkkinapaikka) julkaisee VIX -indeksiä reaalisajassa, indeksipistelukema pyörii 20 prosentin molemmin puolin ja pysyy tavallisesti 10 ja 30 välillä. Edellisen finanssikriisin aikoihin VIX indeksi kävi 80:ssä ja korkeimmillaan se oli johdannaismarkkinavetoisessa pörssiromahduksessa vuonna 1987, jolloin se kävi 150:ssä.

Tein kyseisestä indeksiluvusta ”kuumekartan” muutamia vuosia sitten (2012) science-sivustolleni ja meinasin taas lähiaikoina koodata sinne päivitetyn version tästä kuumakalleindeksistä.

Heatmapissa näkyy esim. vuoden 2007 loppupuolella selkeästi muutos, jota edelsi siis kyseisen vuoden keväällä Yhdysvalloissa tapahtunut kiinteistöjen arvon aleneminen ja kaikkihan me muistamme syyskuun 2008, jolloin investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon ja kriisi levisi kaikkialle maailmaan. Suomi ajautui taantumaan vuonna 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena.

Tallennettu kategorioihin kansantalous, pörssiromahdus, VIX | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa VIX indeksistä

Palveluiden saatavuus ja taloudellisuus – mittaristoesimerkki 10-vuoden takaa psykiatrian erikoisalalta

Lähes 10 vuotta sitten minulla oli suuri ilo ja kunnia olla mukana tekemässä mittavaa projektia, jossa Tampereen mielenterveyspalveluihin kohdistettiin laaja auditointi.

Tampereen kaupungin psykiatrian ja mielenterveyspalvelujen nykytilan kartoittamiseksi analysoitiin kunnan väestön mielenterveyspalvelujen sekä muun muassa päihdepalvelujen tarvetta, käyttöä, kustannuksia ja saatavuutta koko maahan ja valittuihin vertailupaikkakuntiin verrattuna THL:n ylläpitämän Hilmon, Sotka-vertailutietokannan ja sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuuden benchmarking-tietokannan tietojen avulla.

Vertailukunniksi valittiin Espoo, Oulu, Turku ja Vantaa. Kukin osoitin verrattiin lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja koko maan keskiarvoon. Toimintaa arvioitiin lisäksi kansainvälisen vertailun ja tiedon perusteella siinä määrin kuin relevanttia ja ajankohtaista tietoa oli saatavilla.

Analyysin tavoitteena oli paikantaa Tampereen kaupungin merkittävimpiä ongelmia palvelujen saatavuudessa ja toiminnan taloudellisuudessa sekä osoittaa palveluja, jotka psykiatrisen hoidon suunnittelussa tulisi erityisesti ottaa huomioon. Auditointiin liittyvä julkaisu löytyy Julkarista.

Tallennettu kategorioihin auditointi, palveluiden saatavuus, psykiatrian erikoisala | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Palveluiden saatavuus ja taloudellisuus – mittaristoesimerkki 10-vuoden takaa psykiatrian erikoisalalta

Johtamisesta

En ole kovin montaa johtamisesta kirjoitettua kirjaa ehtinyt lukaisemaan. Voi toki olla, että en ole tietoisesti halunnut rikkoa aiempaa käsitystäni johtamisesta. Lapsuuteeni liittyy nimittäin paljon muistoja ja mielikuvia yrittämisestä koska kaikilla iso-vanhempieni lapsilla oli oma yritys tai osakkuuksia yrityksissä. Tämä ajanjakso alkoi siis 1970-luvulta lähtien. Johtamisesta ja yrittämisestä sain siten kuulla ihan omasta takaa pienestä pitäen. Sattuman kautta törmäsin lehtiartikkeliin, jossa kerrottiin tiivisti, mitä asioita hyvä johtaminen pitää sisällään. Kolahti kyllä, koska jokaisesta kappaleen aiheesta löytyy itseltäni vastaavia malliesimerkkejä.

Alla on kolme kappaletta ja tiivistin nämä kappaleiden otsakkeet seuraavasti: Esimies on PALVELUammatissa, jonka tulisi KANNUSTAA ympärillään olevia JOHTAMAAN ITSEÄÄN.

Kiteytettynä näin, mutta ehkä parempi pureskella asiaa kategorioiden mukaisesti. Pauli Juutin insipiroimana kirjasin tähän liittyviä asioita ylös.

1 PALVELE

Esimies organisoi muiden onnistumisia ja vastaa osaltaan siitä, että näitä onnistumisia tulee mahdollisimman paljon. Johtajaksi valitun ei pitäisi nousta toisten yläpuolelle, päin vastoin, hänen tulisi pyrkiä olemaan työntekijöiden alapuolella. Määritelmiä ja kiteytyksiä on useita, mutta tämä lienee tähän astisista parhain: ”Esimiehen tehtävä on saada työntekijöistä esille parhaat puolet niin, että huonot puolet eivät pääse haittaamaan”.

2 KANNUSTA

Kannustava johtaminen on luontainen johtamisen tapa ja sen avulla havahdumme toistuvasti huomaamaan, että ihmisissä uinuu paljon enemmän. Ihminen tulee siksi, jota hän tekee tai pääsee tekemään. Hyvä johtaja kannustaa ammatillisen tiedon vähitellen kehittyvää luonnetta. Kulkee vierellä myös silloin, kun uusi työntekijä kompuroi tai epäonnistuu.

Parhaassa tapauksessa kannutava johtaminen avaa ja aikaansaa sen, että alainen löytää vahvuutensa.

3 JOHDA ITSEÄSI

Kalibroi itsesi aika-ajoin uudelleen. Ei ole aivan helppoa aloittaa jonkin kokonaisuuden pureskelu tai lähtökotaisest ajatella asioista aivan uudesta näkökulmasta. Mitä enemmän teemme jotain, niin sitä enemmän harhaudumme kuvittelemaan, että osaamme asiamme. Ikään kuin jumitumme siihen harhaan ja emme opi mitään uutta. Tämä on huono juttu. Lisäksi, kun tähän lisätään korkea asema organisaatiossa, niin sitä helpommin ajautuu pitämään omia menetelmiään ainoina oikeina, eikä ymmärrä välttämättä kyseenalaistaa niitä edes siinä vaiheessa, kun asiat alkavat mennä pieleen. Itsensä johtaminen on parhaimmillaan, että pystyy ottamaan huomioon toisten näkökulmat ja sitä kautta mahdollisesti oppiikin uuden tavan tehdä ja toimia.

Itsensä tehokkaaseen johtamiseen auttaa huomattavasti se, että ei valitsekaan ympärilleen aina niitä jeesmiehiä/ -naisia. Liehittelijät ovat tehokas este oppimiselle. Johtajan pitää valita ympärilleen haastavia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat ja pakottavat reflektoimaan. Se on uudistumisen ja sitä kautta menestyksen edellytys.

Lähde lehtiartikkeli HS Metro-lehdessä 06/2019 kirjasta Huono johtaminen, Pauli Juuti (Gaudeamus 2018).

Tallennettu kategorioihin johtaminen | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Johtamisesta

Miellekarttapohjainen tietojenkeruujärjestelmä mielenterveyspalveluiden kartoittamisen apuvälineenä kunnissa

Viisitoista vuotta sitten (2004) minulla oli ilo ja kunnia olla mukana tekemässä tietojenkeruujärjestelmää MERTTU-nimiseen hankkeeseen. Selvityksessä kartoitimme kuntien palveluiden järjestämistä mielenterveyspalveluiden osalta. Tämä oli siinä mielessä ainutlaatuinen hanke, koska tässä samassa yhteydessä teimme varsin laajan rekisteripohjaisen selvityksen myös siitä, miten tämä palvelujärjestelmän tila heijastui väestön sairastavuuteen. Rekisteritutkimuksessa yhdistimme Kelan ja eläketurvakeskuksen rivitason aineistot. Samassa yhteydessä linkitimme mukaan kuolinsyyrekisterin ja reseptitietokannan, joka ainakin tuolloin oli vielä Kelan alla. Terveyteen liittyvät data-aineistot yhdistimme potilastasolla Hilmo-rekisteristä ja terveyskeskuskohtaiset avoterveydenhuollon datat AvoHilmosta. Kaikki rivitason (lue: potilastason) tiedot aggrekoitiin kunnnittain niiltä osin, kuin se oli selvityksen kannalta oleellista. ”Muutaman” SQL -lauseen jälkeen meillä oli siis massiivinen aikasarjoja pursuva megarekisteri, joka sisälsi dataa Suomalaisten mielenterveydestä lähes 30 vuoden ajalta.

Tähän selvitykseen tai paremminkin tietojenkeruujärjestelmään, jota olin räätälöinyt MERTTU-hankkeeseen liittyy myös asia, jota en ole varmaan monellekaan teistä ehtinyt kertomaan. Jouduimme nimittäin valjastamaan tämän keruujärjestelmän pienin säädöin aivan toisenlaiseen tehtävään. Loppuvuodesta 2004 sattui nimittäin järkyttävä Suomalaisiakin vahvasti koskettanut Tsunami-onnettomuus Kaakkois-Aasiassa (26.12.2004).
Meille tuli muutama viikko onnettomuuden jälkeen suoraan pyyntö toteuttaa pikaisesti kysely kuntien kyvystä järjestää kriisi-interventiot.
Ilman tuota olemassa olevaa palvelujärjestelmäämme liittyvää tietojenkeruusysteemiä emme olisi saaneet vastauksia kyselyyn riittävän nopeasti ja resurssien uudelleen kohdennukset eivät olisi tavoittaneet niin montaa tapaukseen osallista. Tämä on ainakin oma näkemykseni.

Harrastin tuohon aikaan vahvasti MindMap-tekniikoita ja valjastin tämän tekniikan tuolloin palvelemaan myös tätä projektia. Kyselylomakkeen aloitussivuna toimi kuvassa oleva MindMappi. Harrastan muuten vieläkin tänä päivänä näitä Mindmappeja. Miellekarttojen avulla pystytään luomaan asiayhteydet tiivisti ymmärrettävään muotoon. Kartat eivät välttämättä ole staattisia, vaan niitä voidaan käyttää projektikokouksissa uusien ideoiden dynaamiseen esittämiseen. Näin kaikki osalliset saadaan kartalle, missä mennään.

Hankkeen raportti on ladattavissa täältä.

RAPORTIN ESIPUHE:

Tämä raportti on MERTTU-tutkimuksen palvelukatsaus ja kuvaus työikäiselle väestölle suunnattujen mielenterveyspalvelujen tilasta Suomessa vuoden 2004 lopussa. Raportti soveltuu luettavaksi kaikille aihepiiristä kiinnostuneille, erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kehittävät mielenterveyspalveluja sekä kunnallishallinnon edustajille, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttamassa siihen, millaiseksi palvelujärjestelmä kunnassa muotoutuu.
Raportin tuottama kuvaus tarjoaa tarkastelupohjan alueellisten palvelujärjestelmien vaikuttavuusarvioinneille. On tärkeää tutkimus- ja kehittämistyön kautta vahvistaa mielenterveystyön asemaa ja sitä palvelujärjestelmää, joka osaltaan tukee väestön jaksamista ja psykososiaalista selviytymistä aikana, jolloin mielenterveyshäiriöt ovat yhä useammin sairausloman tai eläköitymisen syy.

Stakes ja Suomen Kuntaliitto kiittävät Suomen Akatemiaa ja informantteja kunnissa, MERTTU-hankkeen ohjausryhmää sekä kaikkia hankkeen yhteistyökumppaneita. Kiitokset myös hankkeessa mukana olleille Marko Ekqvistille, Reijo Sundille, Virpi Honkaselle, Eila Sailakselle, Tuula Hynniselle, Mirja Asikaiselle sekä käsikirjoituksen kommentoinnista Britta Sohlmanille, Timo Tuorille, Liisa-Maria Voipio-Pulkille sekä Ritva Larjomaalle.
Vappu Taipale Pääjohtaja.
Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, Stakes Suomen Kuntaliitto.

Tallennettu kategorioihin data mining, mielenterveyskuntoutujat, ministeriöt, terveydenhuolto | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Miellekarttapohjainen tietojenkeruujärjestelmä mielenterveyspalveluiden kartoittamisen apuvälineenä kunnissa

Sähköntuotannon päästöistä

Yhden kilowattitunnin tuottamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt:

Suomi: 158 g CO2/kWh
Britannia 270 g CO2/kWh
EU:n keskiarvo 282 g CO2/kWh
Yhdysvallat 420 g CO2/kWh
Maailman keskiarvo 475 g CO2/kWh
Kiina 620 g CO2/kWh
Intia 723 g CO2/kWh
Lähteet: Motiva (Suomi 2018), IEA (Muut maat 2017)

Vertailun vuoksi ja huomautan jo tässä vaiheessa, että kysymyksessä on pelkästään käytöstä aiheutuva kuormitusluku. Käytän esimerkkinä keittiölieden ja pyykinpesukoneen käyttöä. Kotitalouksissa liettä käytetään arviolta n. 2h / päivä. Tähän käyttöön kuluu n. 1 kWh sähköä tai vastaava määrä, jos peset kerran vuorokaudessa pyykkiä 60 asteen pesuohjelmalla. Näin omalta osaltasi ”aiheutat” toiminnallasi 158 gramman verran CO2 päästöjä. Näitä esimerkkejä voisi tuon keskiarvoluvun perusteella tehdä lukuisia muitakin. Laskelma perustuu sähköntuotannon koko valtakunnan polttoainemixiin, Huomoitava seikka on myös, että polttoainejakauma vaihtelee ajallisesti aina sen mukaan, kuinka paljon milläkin tuotantokoneistolla milläkin polttoainekäytöllä sähköä jauhetaan. Tuontisähkön osalta emme pysty tätä mixiä kovin helposti selvittämään, mutta tähän lukuun on ilmeisesti osattu sekin jollain menetelmällä sisällyttää tai mahdollisesti se puuttu siitä kokonaan. En tiedä, pitäisi kysyä Motivasta laskentaperusteet.

Tosiasiassa, jos haluaisit saada tarkemmin oman sähkönkäyttösi päästöt selville, tulisi sinun tietää oman asuinalueesi alueellisen sähköntuotannon ominaispäästökertoimet. Esimerkiksi Jyväskylän energialaitos ilmoittaa sähköntuontannon päästöiksi n. 350 g CO2/kWh. Näin ollen edellä olevan esimerkin mukaan pesukoneen käyttö kerran vuorokaudessa Jyväskylässä aiheuttaa 350 gramman CO2 päästöt. Valtakunnan arvoon nähden siis lähes 200 grammaa enemmän. (Lähteessä ilmoitettu, että
yhdistetyn sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt on jaettu sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä).  Alueelliseen tarkasteluun liittyy vielä toinenkin kompleksisuus, jota en nyt tässä tarkemmin ala selvittämään, mutta asia liittyy siis sähkön hankintaan eri lähteistä asuinalueellesi. Tämän asian tietää vain oma sähkön tomittajasi ja voi olla, että hekään eivät pysty sitä asiaa sinulle avaamaan tarkemmin.

Viime aikoina on keskusteltu netinkäytön ja datansiirron ympäristökuormituksesta. Joissakin jutuissa suurusluokat ovat olleet pahasti pielessä. Ilmeisesti juttua on korjailtu tämän seikan tultua ilmi. Tässäkin kohtaa pitää muistaa, että toki voimme jakaa päästömääriä kulutuskohteittain ja saada siten kuluttajat heräämään käyttämään vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Mielestäni tärkeämpää olisi kasvattaa tietämystä laitteiden tai toimintojen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Tämän tietämyksen ollessa puutteellista, on vertailujen tekeminen ainakin omasta mielestäni hieman hataralla pohjalla.

Mobiililaitteiden ja ylipäänsä käytöstä poistettujen laitteiden osalta meillä on vielä paljon tehtävää ja se on jo suuruusluokaltaan sellainen asia, johon kannattaisi kiinnittää nyt ja tulevaisuudessa huomiota. Tässä suhteessa osaamisellamme olisi käyttöä.

Alla oleva kursivoitu teksti löytyy Motivan sivuilta ja pyytäisin, että kaikki ne tahot, jotka ovat tekemässä laajoja ja kauaskantoisia päätelmiä, päätöksiä tai ylipäänsä toimia Suomen teollisuuden toimintaedellytysten kaventamiseksi verukkeenaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lukisivat tämän ao. tekstin ja samalla miettisivät päätelmiään vielä toisenkin kerran.

Yksinkertaista ja samalla ”oikeaa tai tarkkaa” menetelmää yhteenvetojen hiilidioksidipäästöjen laskentaan on vaikeaa kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin ja yksinkertaistuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. Menetelmän tarkkuus on kuitenkin nähty riittäväksi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle tehtäviin arvioihin, liittyen esimerkiksi projektien ja politiikkatoimien CO2-päästöarvioiden laskentaan ja myös niiden kansainvälisen raportointiin (MOTIVA 2016).

Tarkkaavainen lukija huomasi ja toki huomioi edellisen kappaleen kursivoidussa tekstissä termin: ”…POLITIIKKATOIMIEN..” ja ”…NÄHTY RIITTÄVÄKSI…” Oma näkemykseni on, että emme voi missään nimessä tehdä oikeudenmukaisia politiikkatoimia, mikäli meillä ei ole OIKEAA TAI TARKKAA MENETELMÄÄ käytettävissämme liittyen CO2 -päästöarvioiden laskentaan ja saatikka, että tekisimme niiden pohjalta luotettavia maakohtaista raportointia kansainvälisiin raportointeihin (ie. IPCC, EU, EEA, UNECE etc.)

Malminkartanossa 3.7.2019

Marko Ekqvist, energiatalouden ja ympäristötekniikan DI

Tallennettu kategorioihin energianmuunto, energiantuotanto, päästöt ilmaan | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Sähköntuotannon päästöistä