Eläkeläisköyhyyden juurisyy

Paavo Lipposen hallitus keksi vuonna 1995 eduskunnan suosiollisella avustuksella ottaa käyttöön niin kutsutun taitetun eläkeindeksin.

Indeksin tarkoituksenahan on varmistaa eläkkeen ostovoima elinkustannusten noustessa. Lipposen hallitus sitoi työeläkeindeksin 80-prosenttisesti hintatasoon ja vain 20 prosentin osalta palkkakehitykseen. Ennen muutosta eläkkeet oli sidottu kokonaan palkkaindeksiin eli palkat ja eläkkeet olivat nousseet samaa tahtia.
Syynä taitetun indeksin käyttöönottoon oli pelko suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Eläkerahojen loppumista pelättiin myös siksi, että nykyään väki elää huomattavasti vanhemmaksi.
Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, eivätkä eläkesäätiöiden varat ole loppuneet. Maksettujen eläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1995 lähtien, mutta eläkesäätiöiden pääasiassa ulkomaille sijoittamat varat ovat viisinkertaistuneet.

Parissa kymmenessä vuodessa palkat ovat nousseet 88 prosenttia, mutta eläkkeet vain 46 prosenttia.

Eläkkeet ovat siis jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Nykyisellä taitetulla työeläkeindeksillä eläkkeet jäävät 1-2 prosenttia vuodessa palkkakehityksestä.

Nykyiset eduskunnassa istuvat nuoren polven kansanedustajat tuntuvat unohtaneen eläkeläisköyhyyteen johtaneet historialliset päätökset ja mistä kaikki oikein sai alkunsa. Katso video ja äänestä eduskuntavaaleissa.

1,5 miljoonan eläkeläisen ääni painaa tulevissa vaaleissa.

Katso videoblogini, ketä voimme kiittää taitetusta indeksistä

Lähteet: Eduskunnan täysistunnon taltionti 31.1.2019 (kohta 00:08:55, Sanna Marin (SD) ), Raimo Hautasen artikkeli Pohjalainen lehdessä 6.2.2019, Raimo Nurmion kanssa käymäni keskustelu ja radiohaastattelu 17.1.2019 Radio Vapaa Helsinki -aamulähetyksessä. Kuunneltavissa tässä osoitteessa: http://213.157.73.6:8000/radiovapaaHKI

Tallennettu kategorioihin eläkeläisköyhyys, taitettu indeksi | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Eläkeläisköyhyyden juurisyy

Hiilivoimasta luopuminen tulee kalliiksi

Hanasaaren voimalaitoksen osalta sen viimeinen käyttövuosi tulee olemaan näillä näkymin 2023. Neljän vuoden päästä kaupunkimme energiantuotannosta tipahtaa yksi euroopan tehokkaimmista ja parhaiten kunnossapidetyistä laitosyksiköistä. Miksi näin kova kiire?

Fakta on, että voimalaitosten aiemman ajosuunnitelman mukaisesti toimien olisimme saaneet riittävästi aikaa (n. 2030-20135 asti) miettiä muitakin vaihtoehtoja. Nyt tuo ajallinen etu menetetään ja tehdään ratkaisuja liian kiireellä. Osa nyt päätetyistä ratkaisuista ovat lisäksi kesken ja itseasiassa aivan tarkkaa tietoa ei ole, millä lämmöntarvevaje tuotetaan. Eihän näin mikään vastuullinen toimija toimi.

Yhtiön (Helenin) johdossa myöntävät toki, että ei se Hanasaaren voimala voi siinä maailman tappiin asti olla. Näin ollen oikea vaihtoehto olisi ollut rakentaa suurempi yksikkö Vuosaareen, kuten vaihtoehtotarkasteluissakin oli tämä vaihtoehtokin ollut esillä. Kustannuslaskenta ja ympäristötekijät, jotka tässä tapauksessa määrittivät hyvin pitkälle sen tosiasian, että nykyisillä sähkön hinnan tasoilla kyseistä monipolttoainetta käyttävää vastapainevoimalaitosta ei ollut kannattavaa rakentaa (ainkaan siinä vaiheessa).

Hiilivoimaloiden suhteen on tulossa paljonkin parannuksia, joihin kuuluu mm. hyötysuhteen nostaminen siirtymällä käyttämään eri lämpötilatasoja ja materiaalien kehittymisen myötä tämä on jo mahdollista. Pelkästään sähköntuotannon hyötysuhteen nostaminen 30–> 40% on mahdollista nykytekniikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmön ja sähköntuotantoon tarvittava hiilimäärä vähenee, mikäli vain näitä uusia tekniikoita alettaisiin hyödyntämään. Vastaavasti tasonosto on mahdollista myös vastapainevoimalaitoskonsepteissa.

Hulluinta on kokonaisuuden kannalta, että seuraavaksi kielletään turve.
Vielä hulluinta on, että toimijat ovat tehneet voimalaitoksiin investointeja ja yht’äkkiä tulee tämä hiilen kielto. Korvausvastuu? Juridisesti saattaa tulla aika mielenkiintoisia tapauksia, koska yksittäiset toimijat eivät ole voineet varautua kivihiilen käytön kieltoon jo tehdyissä investointipäätöksissään.

Puupolttoaineilla on tyypilistä, että biomassa poltetaan lähellä tuotantopaikkoja. Tuotantoketjut pitäisi olla kunnossa. Tämä ja toimijoiden epävarmana pitäminen nykyisen hallituksen toimista johtuen johtaa tilanteeseen, että olisimme tässä mittakaavassa biomassan tuonnista riippuvaisia.

Päästökaupan suhteen tosiasia on, että jos yksittäinen valtio omilla päästökaupasta erillisillä toimilla alentaa päästöjään päästökauppasektorilla voidaan muualla vastaavalla määrällä lisätä päästöjä. –> vaikutus kokonaisuuteen nolla. Tälläinen mukamas politiikaa ei ole sellaista toimintaa, jota voisin millään tavoin kannattaa. Päästöjä voidaan alentaa ja energiatehokkuuksia nostaa mielestäni ilman, että niitä kytketään aina ilmastomuutokseen. Ilmasto on muuttunut suurelta osin aivan oman syklinsä kautta jo tuhansia vuosia. Ihmisen toiminnan vaikutus globaaliin hiilidioksiditaseeseen on mitätön jo pelkästään, jos sitä verrataan valtameriin absorboituneeseen hiilidioksidimäärään.

Teknisesti paradoksaalista on, että useimmat nykyiset korkeiden höyryarvojen monipolttoainevoimalaitokset (CHP) tarvitsevat toimiakseen kivihiiltä tai turvetta erityisesti kun puun polttoa halutaan lisätä. Uusimmissa tekniikoissa ei tätä ongelmaa niinkään esiinny.

Summa summarum. Puuta ei riitä poltettavaksi tässä mittakaavassa ts. tässä vaiheessa päätöksentekoa tulisi jo siirtyä miettimään kestävämpiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jahkaaminen ja toimiminen kansallisen edun vastaisesti ei ole millään verukkein perusteltua. Vähiten ilmastomuutoksella pelottelulla. Tärkeämpää on nähdäkseni Suomalaisten hyvinvointi ja teollisuuden kilpailykyvyn nosto suhteessa muihin maihin.

Kivihiilen kielto ei ole järkevää tulevinakaan vuosina seuraavista näkökulmista katsottuna.
1. Puututaan jo entuudestaan hyvin toimiviin sähkömarkkinoihin.
2. Päästöoikeuksien kaupan toimivuus häiriintyy.
3. Valtion mahdolliset korvaukset kariutuneista jo tehdyistä investointipäätöksistä kaatuvat veronmaksajien maksettavaksi.
4. Sähköjärjestelmän mahdollinen tehovaje kylminä talvina. Valitettavasti tämä on arkipäivää jo nykyisen järjestelmän alasajon johdosta.
5. Polttoainemarkkinoiden toimivuus häiriintyy.
6. Huoltovarmuus kriisitilanteissa heikkenee.
7. Suomen energiajärjestelmän kokonaistaloudellinen toimivuus häiriintyy ja johtaa ratkaisuihin, jotka eivät millään tavoin palvele kansantalouttamme.

Koska nyt näyttää siltä, että nykyisen hallituksen tavoitteena on ajaa muita, kuin Suomalaisten etuja, niin vaadin, että vastuussa oleva ministeri eroaa ja kevään vaalien jälkeen Suomeen perustetaan Teknologiaministeriö, jossa nämä asiat laitetaan koordinoidusti kuntoon.

Suomen ja suomalaisen energiajärjestelmän puolesta
Marko Ekqvist
energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tohtorikoulutettava,
eduskuntavaaliehdokas Helsingin Malminkartanosta

Tallennettu kategorioihin biomassalaitokset, eduskuntavaalit 2019, energiapolitiikka, energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka, Helsinki, hiilitalous, päästöt ilmaan | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hiilivoimasta luopuminen tulee kalliiksi

Ikäryhmäkohtainen äänestysaktiivisuus viime eduskuntavaaleissa

Eläkeikäisten määrä kasvaa vuosi vuodelta suhteessa nuorempiin ikäluokkiin. Miten tämä vaikuttaa äänioikeuttaan käyttävien määriin ikäryhmittäin? Ilmeisesti teemoitusten suhteen parhaimman äänipotin saavat ne ehdokkaat, jotka nostavat esiin eläkeläisten asiat ja sitoutuvat edistämään tämän ikäryhmän asioita. Äänestysaktiivisuus on yleensä korkeampaa iäkkäämmillä äänestäjillä, joten siinäkin suhteessa asia on varsin merkityksellinen.

En ala tässä käymään läpi demografisia perusasioita, mutta tämä tilannehan jatkuu tulevinakin vuosina. Viime eduskuntavaaleissa 2015 ikäryhmän 55-69 käytti äänioikeuttaan 80 prosenttia. Vastaavasti 25-34 vuotiaista äänesti vain 58 prosenttia (Lähde: Talouselämä 1/2019). Tämä antaa siis osviittaa siihen, mitä painotuksia ehdokkaiden ehkäpä kannattaisi käyttää. Ehdokkaiden tulee tehdä asioiden eteen myös töitä ennen ja eritoten valituksi tultuaan. Nyt ei enää riitä pelkät puheet.

Yli 65 -vuotiaat siis määrittävät suurelta osin millaisia päätöksiä Suomessa tehdään nyt  ja tulevaisuudessa. Sukupolvi, joka rakensi ja mahdollisti tämän yhteiskuntamme nykyisen hyvinvoinnin päättää siis varsin pitkälle, kuka päättää heidänkin asioistaan.

Tallennettu kategorioihin eläkeläiset, ikäihmiset | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ikäryhmäkohtainen äänestysaktiivisuus viime eduskuntavaaleissa

Laittomasti maassa olevien lukumäärät EU-alueella 2017

Laittomasti maassa olevien lukumääriä tilastoidaan hyvinkin tarkasti ja Eurostatin mukaan vuonna 2017 näitä henkilöitä EU-alueella oli yhteensä 983 860. Vuoden 2015 osalta tilastojen mukaan heitä oli 2 154 675.  

Maat, joissa näitä laittomasti maassaolijoita on runsaimmin ovat: Saksa (156 710), Ranska (115 085), Kreikka 68 110, Iso-Britannia (54 910) ja Espanja (44 625).

Näiden henkilöiden läsnäolo muodostaa koko EU-alueella riskin, jota lisää näiden henkilöiden pendelöinti maasta toiseen. Edellä olevien lukujen perusteella Saksa on jostain syystä suosikkimaa ja Kreikka lähinnä ”kauttakulkumaa”. Kuten kirjoitin jo viime eduskuntavaalien aikaan, niin EU:n tulisi pikaisesti saattaa alueensa raja-alueille vastaanottokeskukset, joissa maahanpääsyn edellytykset tutkittaisiin ja käännytykset suoritettaisiin välittömästi. Se, että näitä henkilöitä pääsee vapaasti maasta toiseen ei ole järkevää monestakin syystä.

Eri puolilla Eurooppaa saamme lukea järkyttävistä uutisista ja laittomuuksista, joita tämä ”vapaa liikkuvuus” on saanut aikaan. Kuten edellä olevista lukumääristäkin voi päätellä, niin asia todellakin vaikuttaa jo merkittävästi kansakuntien sisäiseen turvallisuuteen.

Läden: Eurostat.

Tallennettu kategorioihin laittomasti maassa oleva | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Laittomasti maassa olevien lukumäärät EU-alueella 2017

Hyvää joulua!

On tullut aika hengähtää ja hiljentyä joulunviettoon. Toivotetaan myös naapureille hyvän joulun toivotukset. Lisää mukaan hymy, halaus tai vaikkapa yläfemmat.  Hyviä eleitä, jotka kantavat pitkälle tulevaan ja voivat mullistaa toisen ihmisen elämän.

Tehdään loppuvuodesta unohtumaton ja jaetaan positiivisuutta ympärillämme.

Hyvää joulua ystävät.

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää joulua!