Koronaepidemia ja alueelliset täsmärajoitukset

Alueellisiin täsmärajoituksiin on olemassa, tai lähinnä niiden käyttöönoton ketteryyteen, teknisiä ratkaisuja. Seurannan tulee toimia koko valtakunnan alueella, mutta mahdollinen toimeenpano sitten alueellisesti. Tarvitaan on-line -järjestelmiä ja ammattitaitoinen porukka valvontakeskukseen antamaan täsmäohjeita alueille. Tilanteet nimittäin voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Rajoitusten purkaminen vaiheittain on toki tervetullutta. Mikäli rajoituksien suhteen annetaan alueille mahdollisuus määritellä toimien toimeenpanosta on se hoidettava keskitetysti. Valtakunnan eri alueitten tartuntatilanteen kehittymistä tulee seurata aktiivisesti ja kohdentaa toimet sitten sen mukaan. Seurantaa voidaan tehostaa yhdistämällä tähän myös matkapuhelinverkoista saatava data ja mahdollisesti myöhemmin käyttöönotettavat tartuntaketjujäljityssovellukset. Kokonaiskuvan saaminen on tärkeää tässä vaiheessa epidemiaa.

Tallennettu kategorioihin COVID-19, korona, koronaepidemia | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Koronaepidemia ja alueelliset täsmärajoitukset

Tartuntaketjujen jäljitys prioriteettilistan kärkeen

Suomen tartuntatilanne on tätä kirjoitusta kirjoitettaessa, hienoisesti rauhoittunut ja viimeksi eilen (23.4.2020) uusia tartuntoja oli 155 kpl edellisepäivään verrattuna. Tartuntojen maksimimäärä toistaiseksi on ollut 6.4.2020, jolloin tartuntoja oli 208 kpl.

Kallista lystiä

En ole saanut käsiini euromääräisiä summia, paljonko vuorokausi maksaa nykyisellään rajoitusten Suomessa, mutta valistunut arvaukseni on että useita kymmeniä ellei satoja miljoonia vuorokaudessa. Tämä saattaa päättäjät vaikeaan tilanteeseen, kun toisaalta talouden rattaat tulisi saattaa mahdollisimman nopeasti toimintaan ja toisaalta liian hätiköidyt päätökset saattavat johtaa tartuntojen eksponentiaaliseen kasvuun.

Ikäryhmästä ja taudin vakavuudesta riippuen toipumisaika voi maksimissaan olla 6 viikkoa. Taudin helpoimman version sairastaa 2 viikon aikana. Kansantalouden kannalta jokainen menetetty tuotantopäivä vaikeuttaa tulevien sukupolvien kykyä hoitaa kertynyttä velkaa.

Oireettomat tartuttajat

Paljon on puhuttu myös ns. oireettomista tartuntaketjun alkupään edustajista ja näistä kaikki asiaan vihkiytyneet kaipaavat kipeästi lisätietoja.
”Tämän taudin ongelma on, että se voi levitä jo ennen kuin oireet alkavat. Viruseritys on runsaimmillaan oireiden alkamisen tuntumassa tai juuri ennen” kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HS jutussa, joka julkaistiin 21.4.2020.
Mitä tämä seikka sitten tarkoittaa testauksen näkökulmasta? Tällä perusteella pitäisi testata suurin osa väestöstä (70-80%) tai ainakin se osa, joka liikkuu ja käy töissä poikkeustilan aikana.

Varmaankaan koko väestön testaaminen ei tule kysymykseen, mutta satunnaisotannalla voitaisiin kartoittaa vasta-ainepitoisuudet alueellisesti suhteellisen luotettavasti. Tapoja, joilla tämän tyyppistä kartoitusta voitaisiin myös tehdä on muitakin.

Muiden maiden kokemusten perusteella tulisi myös karanteeniaikaa jo tartunnan saaneiden tai altistuneiden suhteen kasvattaa. Neljätoista vuorokautta tulisi vaihtaa 21 vuorokauteen.

Maailmalta saatujen tietojen ja jo julkaistujen artikkeleiden perusteella on ilmennyt, että osa näistä tartunnan saaneista taudinkantajista ovat “tehokkaampia” viruksen levittäjiä. Osa tästä voi johtua muistakiin syistä, mutta näiden “supertartuttajien” mahdollisimman aikainen havaitseminen olisi myös tärkeää. Rajoitusten höllentyessä saattaa ns. toinen aalto olla paljon fataalimpi, juuri näistä syistä johtuen.

Hämmästyttävään tulokseen päätyi epidemiologien ryhmä arvostetussa London School of Hygiene and Tropical Medicine -yliopistossa. Heidän arvionsa mukaan kymmenen prosenttia viruksen kantajista on vastuussa 80 prosentista kaikkia tartuntoja. Tutkimuksellista panostusta tulisikin suunnata juuri erityisesti niihin, joilla tautimuoto ei kehity flunssaa vakavemmaksi sairaudeksi. En voi siis liikaa hehkuttaa rekisteritutkimuksen huomattavia mahdollisuuksia tuottaa arvokasta tietoa ja ratkaisuja juuri tähänkin asiaan.

Jätevesiseuranna avulla reaaliaikaista tietoa viruksen levinneisyydestä

Miten sitten voisimme kartoittaa alueittain väestön vasta-ainemääriä SARS-CoV2 -viruksen levinneisyyden toteamiseksi? Eräs mielenkiintoinen keino on tutkia näitä pitoisuuksia jätevesiseurannalla. Suuret kaupungit ovat jo nyt mukana THL:n jätevesitutkimuksissa ja näin ollen tätä jo olemassa olevaa järjestelmää voidaan käyttää tähänkin tarkoitukseen. Jätevesitutkimus täydentää vasta-ainetestauksesta ja yksilöiden koronatesteistä saatavaa kokonaiskuvaa viruksen ilmaantuvuudesta..

Jotta tämä tutkimus olisi mahdollisimman vaikuttavaa olisi tämä tehtävä reaaliaikaisesti. Toisin sanoen mittaus tulisi tapahtua jatkuvatoimisesti. Mittaustuloksia verrataan alueellisesti testattujen kesken ja tätä kautta voitaisiin varmentaa vasta-ainemuodostus. Tällä tavoin jätevesitutkimuksen dataa pystytään validoimaan ja saada siitä entistä luotettavampaa. Jätevesitutkimus kattaa varsin suuren osan Suomen väestöstä ja haja-asutusalueen data voitaisiin hankkia siirrettävien mittauslaitteistojen tai pelkästään koronatestien tai vasta-ainetestauksen perusteella.

Mikäli jätevesitutkimus voidaan toteuttaa luotettavasti, niin siitä voisi tulla tulevaisuudessa seurantaväline, jolla voidaan todeta viruksen aktiivisuus ja väheneminen alueellisesti. Emme näet vielä tiedä, kuinka kauan riittävä vasta-ainepitoisuus pysyy ihmisen kehossa. Olen myös lukenut artikkeleista, että vuoden jälkeen osa tartunnan saaneista sairastuu, mutta sitten suurin osa ei saa ollenkaan oireita, altistuksesta huolimatta. Tämä on hyvä uutinen, mutta tarvitaan vielä huomattavan paljon enemmän aikaa ja tutkimusta, jotta voisimme olla varmoja asiasta.

Kontaktien kartoitus

Kontaktien kartoituksen tavoitteena on tunnistaa lähikontaktit mahdollisimman varhain. Alueen epidemiologisesta tilanteesta ja voimavaroista riippuen kontaktit tunnistetaan, listataan ja luokitellaan lähikontakteihin ja muihin kontakteihin. Tähän työhön tulisi varata riittävästi resursseja, jotta kaikki potilaan kanssa tekemisissä olevat pysytään tavoittamaan ja ohjaamana jatkotoimenpiteisiin. Yksikin tavoittamaton lähikontakti voi johtaa tilanteeseen, jossa tauti pääsee “vuotamaan” jo hyvinkin tarkkaan tehdystä esivalmistelusta huolimatta.

Lähikontakteilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Määritelmän mukaan heitä ovat: samassa taloudessa asuvat ja siellä vierailleet henkilöt, COVID-19-tapauksen matkaseurue,
luokka- ja työkaverit. COVID-19-tapausta hoitanut terveydenhuollon henkilökunta ja COVID-19-näytteitä käsitellyt laboratoriohenkilökunta.
Lähikontakteihin otetaan yhteyttä ja heille kerrotaan mahdollisesta tartunnasta sekä hoitoon hakeutumisesta.

Lähikontakteja neuvotaan välttämään sosiaalisia kontakteja ja matkustamista sekä seuraamaan oireiden kehittymistä 14 vuorokauden ajan viimeisen altistumisen jälkeen.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain (1227/2016) perusteella määrätä lähikontaktin karanteeniin, jos tämän terveydentilan aktiivinen seuranta ei onnistu luotettavasti muilla toimenpiteillä. Kotikaranteenin järjestämisessä otetaan huomioon riskiryhmät eli yli 70-vuotiaat ja henkilöt, joilla on perussairauksia. Lähde: THL

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Toistaiseksi tiedämme liian vähän. Lukuisa joukko tiedeyhteisöjä ponnistelee paraikaa tämän ongelman parissa. Kilpajuoksu lähestyvän talouskatastrofin ja viruksen selättämisen välillä on käynnissä. SARS-CoV2 -virus on laittanut kansantaloudet eri puolilla maailmaa painetestiin ja viimeistään tässä kohtaa valtioiden välinen yhteistyö on ratkaisevassa roolissa. Suomessa aletaan pikkuhiljaa purkamaan rajoituksia. Tilannetta seurataan tarkasti ja koululaisten suhteen ratkaisuja saadaan toukokuun alkuviikkoina.

Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tartuntaketjujen jäljitys prioriteettilistan kärkeen

Rekisteritutkimus ja ryhmittelyanalyysit apuun taistelussa SARS-CoV2 -virusta vastaan

Tilastomatemaattisilla menetelmillä voidaan tuottaa reaaliaikaisesta tietoa koronaviruksen aiheuttamasta taudista ja niiden avulla pystytään saamaan varsin luotettavasti tietoa niistä varhaisen vaiheen oireista, jotka ennustavat parhaiten vakavaa tautimuotoa COVID-19 sairaudesta. Tässä artikkelissa kuvaan pintaraapaisuna, mitä mahdollisuuksia data-analyysit voisivat tuoda tähän vallitsevaan tilanteeseen. Näkemykseni on että SARS-CoV2 -virus selätetään hyvin organisoidulla rekisteritutkimuksella, joka on koordinoitu maailmanlaajuisesti. Tukimustietoa tarvitaan vielä runsaasti niistä riskitekijöistä, jotka altistavat COVID-19 potilaat tehohoitoon.

Eri lähteissä on jo tehty näitä COVID-19 potilaiden oireisiin liittyviä analyysejä ja varsin luotettavana voisi pitää New Yorkin yliopistossa tehtyä analyysiä niistä oireista, jotka luotettavasti ennustivat taudin etenemistä vaikeaan tilaan. ALT entsyymin kasvu (alaniiniaminotransferaasi), kova lihaskipu (MYALGIA). Kolmantena selittävänä muuttujana todettiin tässä tutkimuksessa olleen korkea hemoglobiiniarvo (B-Hb). ALT -arvon nousu on siinä mielessä mielenkiintoinen muuttuja, koska siinä tapahtuu muutos yleensä hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin muut elimelliset oireet alkavat.

Toimenpiteiden määräytyminen varhaisten signaalien perusteella

Mitä hyöty on sitten tietää varhaisessa vaiheessa olevan COVID-19 sairauden kehittymistä vaikeaan tautimuotoon? Suurin hyöty lienee se, että näin lääkärit pystyvät näiden merkkien perusteella ryhmittelemään suuren joukon tartunnan saaneita ja lievästi oirehtivia potilaita jo ennalta. Hoidon ja tarvittavan laitekapasiteetin suunnittelu helpottuu ja pystytään paremmin antamaan oikea-aikaista hoitoa näille ryhmille.

Ryhmittelyanalyysit ovat varsin arkipäiväisiä asioita tilastoanalyysien tekijöille. Olen itsekin näitä ryhmittelyitä tehnyt suurelle potilasjoukolle ja tuolloin yllätyin itsekin menetelmän tehokkuudesta varsinkin, kun data-aineiston alkutilanteessa oli tarvetta tutkia kymmenien taustamuuttujien vaikutusta haluttua muuttujaa vasten. Käytännössä analysonti data-aineiston suhteen etenee aina tietyn proseduurin mukaan. Tarvitaan vain tieto, mitä muuttujaa vasten halutaan saada selittäjämuuttujien analyysi. Yleensä tähän vaiheeseen osallistuu suuri joukko asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta käytetään parviälytyyppisesti. Asiantuntijajoukko luo ja määrittää reunat muuttujavalinnoille ja data-analyytikko tuottaa sitten alustavat tulokset näiden määritysten mukaisesti.

On toki tullut itsellekin tilanteita vastaa, joissa tämäkään lähestymistapa ei tuota onnistunutta lopputulosta vaan joudutaan tekemään iteratiivista data-analyysiä usealla eri muuttujayhdistelmällä. Tähän ja muihinkin data-analyysien tekoon löytyvät huikeat työkalut mm. R-ohjelmakirjastoista.

Datan laatu ja saanti ovat sellaisia tekijöitä, joiden kanssa data-analyytikot yleensä taistelevat eniten ja osittain näiden tekijöiden johdosta joudutaan tekemään kompromisseja. En kuitenkaan usko, että tässä COVID-19 potilasjoukon tarkastelussa tulisi mitään rekisteritutkimuslupiin liittyviä ongelmia, koska kaikkien etuhan on, että tautiin löydetään parannuskeino ja se hyöty, jonka rekistesteritutkimus voi asiaa kohtaan tuoda on kansanterveyden kannalta huomattavan suuri.

Datan käsittelyyn kuuluu myös merkityksettömien muuttujien poissulkemisia, jotta mukaan otetaan vain sellaiset muuttujat, jotka parhaiten kuvaavat selitettävää muuttujaa. Poissulkemiseen löytyy useita menetelmiä, mutta yksinkertaisimmillaan regressiomallinnuksella päästään hyvään lopputulokseen. Initiaalimallin avulla haetaan maksimaalista R-arvoa, eli sellaista muuttujamixiä, joka parhaiten selittää selitettävän muuttujan käyttäytymistä suhteessa selittäjämuuttujiin.

Ryhmittelyanalyysiä

Suuresta joukosta regressioanalyysin muuttujaryhmistä valitaan sitten sellaiset ryhmät tai vain pelkästään yksi muuttujaryhmä, johon voidaan kohdistaa esim. k-means -menetelmällä ryhmittelyanalyysi. K-means menetelmässä haetaan muuttujien havainnoista sellaisia dataryhmiä, jotka eniten ”muistuttavat toisiaan” tai jotka syystä tai toisesta ovat havaintoja samassa ryhmässä vaikkakin ovat eri muuttujian havaintoja. Näiden väliltä löytyy siis jokin yhteinen ”tekijä”, jonka johdosta kyseiset havainnot ovat samassa ryhmässä. Huomautettakoon tässä kohtaa, että rajauksena tässä olisivat vain sellaiset yksilölliset havaintorivit, jotka kuuluvat COVID-19 diagnoosin saaneille.

Riskitekijöiden laajempi tarkastelu on kansallisesti ja kansainvälisesti laajemman rekisteritutkimuksen paikka ja se voidaan tilanteen vakavuudesta riippuen kohdistaa, joko koko väestöön tai vain tiettyyn ennalta määritettyyn riskiryhmään. Tästä asiasta kerron lisää toisessa artikkelissani. 

Klusterointia

Yhteisen tekijän omaavaa havaintojoukkoa voidaan kutsua tässä vaikka klustereiksi. Mikäli kysymyksessä olisi COVID-19 potilaan havaintoaineisto, niin siinä olisi tyypillisesti iän ja sukupuolen lisäksi taustamuuttujina tartunnan saantiaika, mahdollisesti vähäoireisuusaika ja sitten tarkempaa tietoa siinä vaiheessa, kun potilas on siirretty osastohoitoon tai mahdollisesti tehohoitoon. Tehohoidon osalta jokaisesta hoidettavasta potilaasta löytyy valtava määrä dataa aina kehon lämpötilasta lukuisiin laboratorianalyyseihin verenkuvasta jne. Terveyden- ja sosiaalihuollon, Kelan reseptitietokannan rekisteritietojen yhdistäminen on myös jossain vaiheessa oleellista, mutta tästäkin kokonaisuudesta kirjoittelen sitten myöhemmin.

Selitettävänä muuttujana vaikea COVID-19 sairaus

Näitä muuttujajoukkoja (klustereita) voidaan ajaa sitten regressio tai neuroverkkotekniikoilla vasten selitettävää muuttujaa. Tässä tapauksessa selitettävä muuttuja on yksinkertaisesti kaikki ne tapaukset, joilla ilmeni vaikea COVID-19 sairaus ja joka johti tehohoitoon tai sitten joissakin tapauksissa kuolemaan. Se klusteri, joka sai korkeamman R-arvon (selitysasteen) pääsee jatkoon eli tuohon klusteriin liittyviin havaintoriveihin (potilaisiin) kohdistetaan tutkimuksellisesti eniten panostuksia. Tämä ryhmä määrittää myös myöhemmin ns. riskiryhmäarvioinnin, joka mahdollisesti voi olla alueellisestikin erilainen eri osissa maata. Saattaa toki olla, että nykyisiin riskiryhmämääritelmiin ei tämä tutkimus toisi mitään uutta, mutta tässä lähestymistavassa uutuus olisikin se, että riskiryhmään lukeutuvat pystytään identifioimaan ja heille voidaan antaa räätälöityjä ohjeistuksia miten tilanteessa kannattaa toimia.

Malminkartanossa 16.4.2020, Marko Ekqvist DI, tekoälytutkija

ps. mikäli artikkeli herätti kysymyksiä, niin voit lähettää kysymykset suoraan viestipalveluun tai soita numeroon +358 45 1200 944

Tallennettu kategorioihin COVID-19 | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Rekisteritutkimus ja ryhmittelyanalyysit apuun taistelussa SARS-CoV2 -virusta vastaan

Koronan vaikutukset talouteen – edessä poikkeuksellisen vaikeat ajat

Suomen talouskehitys ennen korona-kriisiä oli alavireinen ja ennusteet eivät olleet kovin hääppöiset. Nyt kun shokki on päällä, niin talouskasvu taittuu jyrkästi ja sitä kautta epätietoisuus tulevaisuudesta on entistä raastavampaa. Koronasta ei pysty kovin helposti löytämään postiviista sanottavaa, mutta tarkastellaampa asiaa hieman tarkemmin.

Aikakausi koronan jälkeen voi olla aika erilainen siitä lähtötasosta, jossa elimme vuoden 2019 aikana. Vaikutukset voivat olla joillakin alueilla varsin suuria ja nyt varsinkin, kun kysymyksessä on kaikkia kansakuntia koskeva, niin pitänee vetää yhteen vähän niitä asioita, johon tämä kriisi iskee kovimmin tai sitten toisaalta mitä hyvää tämä saa aikaan.

Mielenkiintoinen kysymys, sillä emmehän vielä tiedä, miten tästä viruksesta päästään eroon. Rokotetta saadaan odotella vielä. Tuhannet tutkimusryhmät ympäri maailmaa koittavat saada rokotteen aikaiseksi. Kilpajuoksu talouden katastrofin estämiseksi ja koronaviruksen nitistämisen suhteen on alkanut.

Koronan välilliset vaikutukset iskevät kovimmin yhteiskuntiin ja yksilöihin, jotka ovat olleet hoikommassa asemassa jo ennen koronaa.

Matkustaminen

Ennen ja jälkeen koronaeran. Koronan jälkeen matkustaminen kokee suuria muutoksia. Kotimaan matkailu tulee kasvamaan. Kaikki riippuu siitä, millä aikataulululla rokote saadaan markkinoille.

Tavarat ja palvelut

Yritysten tuotantoketjut osoittautuivat herkiksi tämän tyyppiselle kriisille. Yritysten komponenttipula on tosiasia ja tämä vaikuttaa osaltaan muutenkin heikon taloustilanteen aikana toimijoiden kykyyn saada tuotteita myyntiin. Omavaraisuude merkitys kasvaa kaikissa maissa. Asioita joudutaan väkisinkin miettimään uudelleen.

Pankkisektori

Suomen ja muiden Euroopan maiden velat kasvavat pysyvästi uudelle tasolle. Tästä käydään kovaa vääntöä vielä, kun tilanne rauhoittuu. Tulevat sukupolvet maksavat tämän velan. Aika paljon pinotaan pinkkaa tuleville polville. Nurkan takana kun on myös ilmastomuutoksen selättäminen ja mahdollisesti muut viruspandemiat, joita varmastikin tulee. Velkataakka kasvaa ja on olemassa myös vaara, että tilanne konfliktoituu. Todella vaarallinen tilanne on päällä ja tulevaisuudessa epävarmuus kasvaa, ellei rokotetta saada aikaiseksi mahdollisimman nopeasti.

Kesäkuussa tiedämme jo tarkemmin, mitä skenaariopolkua taloutemme lähtee etenemään. Vaikka tukea yrityksille on saatavilla, niin huhtikuun rajoitukset tulevat kaatamaan yrityksiä.

Mikäli nyt tehdyt rajoitukset puretaan liiaan aikaisin, niin vaarana on, että pandemian toinen aalto tekee entistä suurempaa tuhoa kansantalouksille.

Euroopan Keskuspankki (EKP) on luvannut tehdä kaiken tarvittavan. EKP kasvattaa kriisissä velkakirjojen ostoja ja ostaa valtioiden ja yritysten velkakirjoja 750 miljardilla eurolla.

USA:n keskuspankki Fed tarjoaa markkinoille hätärajoitusta velkakirjaostoilla enemmän kuin finanssikriisissä. Fedin tase nousi viime viikolla uuteen ennätykseen yli 6000 miljardiin dollariin. USA:n liittovaltion elvytyspaketti on 10 % bkt:sta. Moni työtön putoaa tyhjän päälle, joten liittovaltio jakaa 1200 dollarin shekkejä. Hidas järjestelmä tuo rahat osalle vasta syyskuussa.

Saksan elvytyspaketti on 1200 miljardia euroa, joka koostuu pääosin lainoista ja takuista. Lisäbudjetti on 4,5 prosenttia bkt:sta eli 156 miljardia euroa. Lisäelvytystä on tulossa.

Suomessa elvytystoimet ovat n 15 miljardia euroa ja koostuvat pääosin lainoituksesta ja takuista. Lisäbudjetti kasvattaa valtion velanottoa noin 400 miljoonaa euroa. Luku kasvaa vielä ja lisäelvytystä on tulossa. Lomauttamista on helpotettu ja yrityksille suunnattu rahoitusta.

Pieniä positiivisiakin asioita…

Ympäristö

Ilmanlaatu kaupungeissa paranee varmasti. Tämä seikka johtaa muihin positiviisiin asioihin. Merkittäväin lienee pienhiukkaspäästötasojen radikaali väheneminen. Tämä taas johtaa suoriin terveysvaikutuksiin ja vakavat keuhkosairaudet vähenevät.

Syntyvyys

Mitä ilmeisimmin syntyvyys kasvaa nyt myös sellaisissa maissa, joissa lapsiluku on alhainen. Moni tietenkin ajattelee, että stressaavassa elämäntilanteessa ei ensimmäisenä tule nämä asiat mieleen, mutta tietääkseni tässä suhteessa ei ihmisluonne ole siitä niin moksiskaan, vaan eittämättä syntyvyys tulee nousemaan tämän shokin seuraksena.

Jutussa käytetty lähteenä Talouselämä Nro:14. 
Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona, SARS-CoV-2 | Kommentit pois päältä artikkelissa Koronan vaikutukset talouteen – edessä poikkeuksellisen vaikeat ajat

Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu

Radio Vapaa Helsinki aloitti jälleen lähetyksensä 11.4.2020 ja nyt poikkeustilan aikana teemme nettiradioon yhteenvedon Suomen koronavirustilanteesta päivittäin. Pysy kuulolla!

KUUNTELE TILANNEKATSAUKSET TÄSTÄ

Radio Vapaa Helsingin www-sivut löydät tästä osoiteesta: radiovapaahelsinki.fi

Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona, SARS-CoV-2 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu