Pellolta pöytään

Suomalaiseen elintarviketuotantoon, jakeluun ja vähittäiskauppaan on helppo yhdistää termit laatu ja vastuullisuus. Suurilla keskusliikkeillä on suuri vastuu kotimaisen elintarviketuotannon kehittämisessä. Hankintojen painotus ja kotimaisten elintarvikkeiden, sekä sitä kautta alkutuottajien toiminnan tukeminen ovat ensisijaisen tärkeitä seikkoja, kun ajatellaan koko elinkeinon tulevaisuutta.

Koko elintarvikeketju haltuun

Vastuullisuus tarkoittaa monia asioita ja moni toimija tekee varmaankin parhaansa saadakseen asiat tämänkin seikan suhteen kuntoon. Päätöksissä tulisi aina olla huomioituna eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet, järkevällä tavalla huomoituna. Vastuullisuuteen liittyy myös yhteiskuntavastuu, jossa korostuu kotimaisten tuottajien asettaminen hankinnoissa etusijalle ja ylipäänsä sellaiset tekijät, joilla tuetaan alkutuottajia, joiden tuotantotavat ovat kestävällä pohjalla.

HOK-Elanto monessa mukana

HOK-Elannossa yhteiskuntavastuullisuus on osa jokapäiväistä toimintaa. Osuuskauppa osallistuu monin tavoin yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen avustamiseen ja antaa näin merkittävän panoksen avustamilleen kohteille.

Ruoka-apua vähävaraisille

HOK-Elanto lahjoittaa merkittävän osan myyntiin kelpaamattomista elintarvikkeista erilaisille toimialueellamme toimiville ruoka-apua jakaville järjestöille ja toimijoille. Yli 120 myymälää luovuttaa säännöllisesti hävikkiin kirjattuja, mutta vielä syötäväksi kelpaavia elintarvikkeita yli 80:lle eri toimijalle.

Ruoka-avun lisäksi HOK-Elannon rahallisen avustuksen pääkohteena on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry. Lisäksi on annettu tavaralahjoituksia mm. Hurstin kodittomien joulujuhlan järjestämistä varten. Tukiavustuksia myönnetään muun muassa urheiluseuroille ja erilaisiin tapahtumiin. (Lähde: HOK-Elanto -verkkosivut).

HOK-Elannossa vastuu ympäristöstä tärkeää

HOK-Elannon toteuttamissa energiatehokkuutta kehittävissä ratkaisuissa on ympäristöhyötyjen lisäksi saavutettu myös merkittäviä taloudellisia säästöjä. Yhteenlaskettu säästö kaikista HOK-Elannossa vuosina 2009–2018 toteutetuista energiatehokkuutta parantavista toimista on 31,2 miljoonaa euroa! (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä 30 % (61 304 MWh) vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 energiamäärään verrattuna. Säästyvä energiamäärä vastaa noin 3100 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Energiankäyttöä mitataan koko myymäläverkostossa  ja isoimmissa ravintoloissa. Kaikista myymälöistä mitataan vähintään kokonaissähkö, myymäläsähkö ja kylmälaitteiden sähkönkulutus. Säästöpotentiaalia on selvitetty erilaisilla energiaselvityksillä (kiinteistökatselmus, kylmäkatselmus ja sähkökatselmus). Mittaroinnin avulla myös säästötoimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti ja tunnistaa keskeiset energiansäästöpotentiaalit. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Energiaa kuluu eniten kylmälaitteisiin, valaistukseen, ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja ruoan valmistukseen. Kylmälaitteiden energiankäyttöä on parannettu uusimalla olemassa olevien laitteiden puhaltimia sekä lisäämällä ovia ja kansia myymäläremonttien yhteydessä. Valaistuksen osuus myymälän energiankäytöstä on 3-5 %. Myymälöiden yleisvalaistusta on vähennetty ja kohdevaloja on lisätty, LED-valaisimia on tähän saakka hyödynnetty enemmän kylmälaitteissa sekä ulko- ja mainosvalaistuksessa. Nykyisin niitä hyödynnetään  myös myymälöiden sisävalaistuksessa. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Hiilidioksidilla kylmää

Kaupan kylmälaitteiden tärkein tehtävä on varmistaa tuotteiden oikeat myyntiolosuhteet ja turvallinen ruoka asiakkaalle. Kylmälaitteiden kylmäaineissa siirrytään suunnitelmallisesti kohti vähemmän ympäristöä kuormittavia aineita.

Yksi Suomen ensimmäisistä hiilidioksidikylmälaitoksista asennettiin vuonna 2009 avattuun Alepa Lintuvaaraan. Nykyisin kaikki uudet tai uudistettavat kylmälaitokset käyttävät kylmäaineena hiilidioksidia. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Uusiutuvaa energiaa ja päästöjen kompensointia

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää aktiivisia toimia parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.  S-ryhmä on jo vuosia investoinut omaan tuulivoimaan ja nyt myös aurinkosähköön. Tuulivoima on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää S-ryhmän kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2018 kaikesta HOK-Elannon käyttämästä sähköstä 82,5 % oli tuotettu uusiutuvalla energialla. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Energiaa auringosta

S-marketit Karaportti ja Nihtisilta saivat 2018 katolleen aurinkopaneelit, joiden avulla pystytään kattamaan jopa 10 prosenttia niiden vuotuisesta sähkönkulutuksesta ja aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voi tulla auringosta.

S-market Karaportin katolla on 492 paneelia, Nihtisillan paneelimäärä on 341. Yhteensä voimaloiden vuosituotanto on noin 205 MWh. Tuotanto hahmottunee esimerkkien avulla: tuolla määrällä ajaisi sähköautoa yli 1,7 miljoonaa kilometriä, saunoisi noin neljä vuotta yhteen menoon tai pesisi ja kuivaisi yli 45 500 koneellista pyykkiä. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

Ilmastopäästöjen kompensointia hiilenpoiston huutokaupassa

HOK-Elannon kolmen myymälän ilmastopäästöt kompensoitiin vuoden 2018 osalta ostamalla hiilidioksidin poistamista uudesta suomalaisesta Puro-markkinapaikasta. Toukokuussa 2019 toimintansa aloittanut huutokauppapohjainen hiilensidonnan kauppapaikka on laatuaan ensimmäinen maailmassa.

S-ryhmä on ollut parinkymmenen muun yrityksen kanssa mukana Fortumin vetämässä kehitystyössä, jossa on rakennettu tätä markkinapaikkaa. Hiilensidonnan huutokaupasta ostettiin hiilensidontaa kahdelle S-marketille ja yhdelle Alepalle. Kompensointi tehtiin HOK-Elannon Espoossa sijaitsevien S-market Saunalahden ja S-market Karaportin sekä Alepa Tuomarilan vuoden 2018 päästöille. Kyseiset myymälät ovat melko uusia, joten niiden päästöjä on lähtökohtaisesti vähennetty merkittävästi jo suunnittelusta alkaen. (Lähde: https://www.s-kanava.fi/ ).

HOK-Elannon edustajiston vaalit

26.3.-6.4.2020 järjestettävien HOK-Elannon edustajiston vaalien ehdokasasettelu on päättynyt. Määräaikaan mennessä vaaleihin ilmoittautui 26 ehdokaslistaa, joissa oli yhteensä 1 237 ehdokasta. Edellisissä, vuoden 2016 vaaleissa mukana oli 23 listaa ja 1005 ehdokasta.

HOK-Elannon edustajiston vaaleissa valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. Edustajisto vahvistaa osuuskunnan tilinpäätöksen, päättää mahdollisen ylijäämän käytöstä ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat sekä tekee aloitteita esimerkiksi osuuskaupan palveluiden kehittämisestä. 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta.

Tietoja ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.
Kategoria(t): demokratia, edustajisto, HOK-Elanto, HOK-Elanto edustajiston vaalit 2020, kiertotalous, lähipalvelut Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.