Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu

Radio Vapaa Helsinki aloitti jälleen lähetyksensä 11.4.2020 ja nyt poikkeustilan aikana teemme nettiradioon yhteenvedon Suomen koronavirustilanteesta päivittäin. Pysy kuulolla!

KUUNTELE TILANNEKATSAUKSET TÄSTÄ

Radio Vapaa Helsingin www-sivut löydät tästä osoiteesta: radiovapaahelsinki.fi

Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona, SARS-CoV-2 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu

Tartuntaketjujäljitykseen lisää resursseja

Edelleen näyttää siltä, että tartuntaketjujäljitys ei toimi optimaalisesti. Tästä kyllä selvitään, mutta vaatii, että jäljitykseen saadaan riittävästi resursseja. Nyt suuria ongelmia näyttäisi olevan HUS:n lisäksi Satakunnassa, Vaasassa ja Varsinais-Suomen shp-alueilla.

Toistan jo monta kertaa aiemmin esittämäni perusteet.

  1. Yksikin tartunta on liikaa ja ainoa keino saada tartunnalle altistuneet kiinni on toimiva tartuntaketjujäljitys.
  2. Mikäli resursseja on liian vähän, niin lisätkää niitä.
  3. Taloutemme ja eritoten yritykset ovat jo nyt kusessa tämän päätöksentekokyvyttömyyden johdosta. Nyt kannattaisi tukahduttaa, koska rokotusten vaikutus näkyy vasta viiveellä.
  4. Mitä enemmän aikaa kuluu, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä kotoperäisiä variantteja ilmenee.
  5. Mikäli variantit saavat yliotteen, niin siinä vaiheessa alkuperäiseen virukseen kehitetyt rokotteet eivät enää pure. Siinä vaiheessa peli kovenee.
  6. Vaadin monen muun tavoin päätöksentekijöiltä NYT rohkeitakin PÄÄTÖKSIÄ.
Tallennettu kategorioihin COVID-19 | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tartuntaketjujäljitykseen lisää resursseja

Helsingin energiamurros – Vastuullista energiapolitiikkaa asukkaiden ehdoilla

Helsingin nykyisen valtuuston tekemien energiapäätösten johdosta, meillä on kohta käsissämme kylmät asunnot ja vuosi vuodelta kasvavat energiamaksut. Kaupungistamme lähtee tällä politiikalla asukkaat sellaisiin kuntiin, joissa asiat on hoidettu ja asukkaiden ehdoilla. En usko, että kukaan toivoo tälläistä kehityskulkua Helsinkiin. Helsingin tulee olla elinvoimainen ja kehittyvä, fiksut päätökset tukevat tämänkaltaista kehitystä.

Tulevana valtuutettuna teen päätökset näissä asioissa siten, että ensimmäisenä kriteerinä on energia-kustannusten minimointi helsinkiläisille asukkaille. Toinen ja yhtä tärkeä seikka on toimitusvarmuus. Nyt, jo tehdyt päätökset eivät tue näitä periaatettani.

Hiilen käyttö loppuu joka tapauksessa muutamien vuosikymmenten
päästä. Nyt meillä olisi aikaa tehdä fiksuja päätöksiä, jotka ennen
pitkää johtavat joka tapauksessa hiilineutraaliin energian-
tuotantoon. Harhakuvitelma, että energiasektorilla muutokset
tapahtuvat 10-vuodessa on väärä ja siksikin pidän tärkeänä,
että valtuustoon saadaan energia-alan osaajia tekemään realistisia
päätöksiä. Kysymys on nimittäin koko valtakunnan energia-
järjestelmän muutoksesta, ei pelkästään Helsingin.

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin energiamurros – Vastuullista energiapolitiikkaa asukkaiden ehdoilla

Helsingin energiamurros – uudet teknologiat käyttöön hallitusti ja kiirehtimättä

Kannatan uusien energiamuuntoteknologioiden käyttöönottoa Helsingissä, kunhan päätökset niistä tehdään fiksusti ja kiirehtimättä.

Pidän tärkeänä kehittää ja ottaa käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja lämmön/ sähkön tuotannossa, jakelussa ja loppukäytössä. En tee tulevana valtuuettuna sellaisia päätöksiä, jotka vaikeuttavat tai peräti estävät vuosikymmeniksi uusien tuotantotekniikoiden käyttöönoton.

Energiasektorilla asioita pitää ja tulee miettiä 25 vuoden aikajänteellä. Asettamalla epärealistisia tavoitteita hiilineutraalin energian-
tuotannon suhteen saadaan aikaan tilanne, jossa joudutaan
turvautumaan muuhun kuin BAT-teknologiaan
(best available technology).

Energia-asioissa pitää päätöksenteon pohjautua faktoihin, ei ideologisiin harhakuvitelmiin.

#marko2021 #perussuomalaiset #helsinki

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin energiamurros – uudet teknologiat käyttöön hallitusti ja kiirehtimättä

Huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden suhteen päätösten tulee olla kestävällä pohjalla

Valtakunnan energiapolitiikan osalta, turpeen energiakäyttöä tulee jatkaa.

Turve on uusiutuvaa polttoainetta, mutta uusiutuu hyvin hitaasti. Suomen maapinta-alasta kolmasosa on turvemaita. Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomen läänissä ja vähiten Ahvenanmaalla. Turvetuotannossa turvemaista on 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria. Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen energiakäyttö aiheuttaa ilmastovaikutuksia, kuten kaikkien muidenkin polttoaineiden käyttö. Turvetta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia 106,0 grammaa jokaista poltettua megajoulea (MJ) kohti. Se on enemmän kuin esimerkiksi maakaasun (56,1 g) tai raskaan polttoöljyn (77,4 g) poltto aiheuttaa ja määrä on jopa vähän enemmän kuin syntyy kivihiiltä poltettaessa (94,6 g). (Lähde: Turveinfo.fi)

Turvetuotannosta vapautuvat maa-alueet alkavat toimia hiilinieluina, kun niillä kasvaa puustoa, sammalta tai muuta biomassaa. Suomen humidissa ilmastossa suokasvien luontainen sukkessio huolehtii turpeen kasvun alkamisesta painanteissa ja ojituksen rappeutuessa. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen energiakäytön todellisia vaikutuksia on selvitetty niin sanotulla elinkaarianalyysillä, jossa tarkastellaan ilmastovaikutuksia koko turpeen tuotantoketjun ja käytön ajalta. Elinkaarianalyysejä on tehty 2000-luvulla kolme Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2009 Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki näistä kolmesta kriittisen arvioinnin. (Lähde: Turveinfo.fi)

Arviointi osoitti, että ojitetuilta turvemailta tuotetun turpeen ilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin hiilellä sadan vuoden tarkastelujaksolla. Arvioinnin mukaan turpeen energiakäytön ilmastovaikutuksia voidaan hieman vähentää kohdentamalla turvetuotanto hylätyille turvepelloille ja ravinteikkaille metsätalouskäytössä oleville ojitetuille soille sekä ottamalla käyttöön uudenlaisia turvetuotantomenetelmiä.(Lähde: Turveinfo.fi)

Fossiilisten eli erilaisten maalajien tai vesimassojen peittämien öljy-, kivihiili- tai maakaasuesiintymien ”kasvattaminen” uudelleen samalle paikalle esiintymän hyödyntämisen jälkeen on mahdoton ajatus. Suomessa käytettävä turve on keskimäärin 3000 vuotta vanhaa. Kivihiili 300 000 000 vuotta vanhaa. Suobiomassa hajoaa pääosin pintakerroksestaan, mutta myös koko paksuudeltaan hiljalleen metaaniksi ja vedeksi. Turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien (Lähde: Turveinfo.fi)

Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa. Parhaimmillaan miljoonan suomalaisen kotia, koulua tai työpaikkaa on lämmitetty turpeella. Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen merkitystä on lisännyt se, että turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen, käyttöä. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa.(Lähde: Turveinfo.fi)

Määrä vastaa lähes 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan noin 200 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.(Lähde: Turveinfo.fi)

Energiantuotantoon käytetään pitkälle maatuneita, suuren lämpöarvon sisältäviä turpeita. Ne soveltuvat energiantuotantoon korkean hiilipitoisuuden vuoksi.(Lähde: Turveinfo.fi)

Viime vuosina turpeen energiakäyttö on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja kotimaisten politiikkatoimien vuoksi. Energiaturpeella on kuitenkin edelleen merkitystä huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena sekä monien laitosten biopolttoaineiden käytön kasvun turvaajana. (Lähde: Turveinfo.fi)

Poltettaessa biopolttoainejakeita (metsähaketta, pellettejä) tarvitaan polttoturvetta tietty prosenttiosuus, jotta palaminen on optimaalista. Yhdessä ne palavat puhtaammin ja säästävät kattilaa, koska turve estää puun syövyttävät vaikutukset kattilassa ja puupolttoaine sitoo turpeen rikkiä. Puujakeen poltto pelkästään ykköspolttoaineena on riskipeliä, koska sisäänsyötettävän polttoaineen tulisi olla tasalaatuista kaikilta palamiseen liittyvien parametrien osalta. Näin ei ole biojakeiden osalta ja siksi turvetta tarvitaan tuki- ja varapolttoaineeksi turvaamaan sähkön- ja lämmöntuotantoa keskeytyksittä. Turve sitoo myös puupolttoaineissa ja peltoenergiassa olevaa klooria. Suomessa tämän merkitys korostuu, koska yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa pyritään mahdollisimman suureen sähköntuotantoon. Tästä syystä voimalaitosten kattilat on mitoitettu korkealle höyryn lämpötilalle ja paineelle. Siksi klooria sisältävää polttoainetta (metsähake, energiakasvit, jätteet ja lietteet) käytettäessä tarvitaan rikkiä sisältävää polttoainetta, kuten turvetta, jottei korroosiota aiheuttavia kerrostumia ei synny lämmönsiirtopinnoille.

Turpeen käyttö on perusteltua niillä alueilla, joissa käyttökohteet ovat riittävän lähellä, jotta polttoturpeen kuljetuskulut saadaan minimoitua. Helsingin lähellä ei ole turvesoita, joten polttoaineena se ei ole ratkaisu Helsingin lähitulevaisuudessa häämöttävään lämmöntuotantovajeeseen. Tulevaisuudessa pyrolyysiteknologioiden kehittyessä biopolttoaineista saadaan jalostettua nestemäisiä polttoainejakeita, joiden siirto kulutuskohteisiin on teknisesti ja taloudellisesti järkevämpää. Suomessa energiaturpeen varat ovat mittaamattoman suuret. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta turpeen poisjäänti energiapaletistamme olisi hullun hommaa. En hyväksy päätöksiä, jotka ovat vahingollisia Suomen energiahuollolle ja huoltovarmuudelle nyt, enkä tulevaisuudessa. #Helsinki#energianmuunto#kaukolämpö#yhdistettytuotanto#P2X2P#marko2021#vaalit2021

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden suhteen päätösten tulee olla kestävällä pohjalla

HEKA:n asukasehdokkaat kuntavaaleissa

Ei ole aivan sama keitä asioistamme päättää valtuustossa! Vuokralla asumisen asiantuntijoita tarvitaan päätökentekijöiksi. Meitä Hekalla asuvia on noin 92 000, eli joka seitsemäs helsinkiläinen asuu Hekan vuokra-asunnossa, joten eiköhän laiteta ääni Hekalaiselle ehdokkaalle! Katso täältä oman alueesi ehdokas. https://www.hekalaiset.fi/kunnallisvaalit-2021/

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa HEKA:n asukasehdokkaat kuntavaaleissa