Valtuutettujen valtuustoaloitteet – näpertelyä, varojen tuhlausta vai vaikuttavaa toimintaa?

Tein tekstianalyysin Helsingin kaupunginvaltuutettujen tekemistä aloitteista ja lähinnä tässä tapauksessa käytin pelkästään tässä jutun alla olevaa Aloitteet -sivuston tarjoamaa tietosisältöä.
Tarkastelussa oli mukana vuosien 2021-2024 (13.11.2024 saakka) valtuustoaloitteet. Tekstianalyysisissä analysoitiin lähinnä aloitteiden otsakkeissa esiintyvien sanojen/termien lukumääriä eri kausina ja sitä kautta muodostettiin tämä vielä kehitysvaiheessa oleva versio. Liitteenä valtuustoaloitteista em vuosilta muodostetut sanapilvet. Fontin koko kuvaa sanan/nimen esiintymistiheyttä aineistossa.
Analysoinnissa käytin R-nimistä ohjelmaa, josta löytyy tarvittavat rutiinit tämän tyyppisille analyyseille. Jatkossa on myös mahdollista, että analyysit laajennettaan koko tekstiin (taustatietokantaan tallennettuna). Alla keskeisempiä havaintoja. Korjaan koodia palautteen perusteella, mutta kuten edellä totesin, niin tämä on vain pintaraapaisu tähän asiaan.
Vuoden 2021 valtuustoaloitteissa korostuivat erityisesti kaupungin infrastruktuuriin liittyvät asiat, kuten liikennejärjestelyt ja kaupunkisuunnittelu.
Vuonna 2022 ympäristö- ja ilmastoasiat nousivat voimakkaasti esille.
Vuoden 2023 aloitteet keskittyivät eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Vuonna 2024 kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kehittäminen oli merkittävässä roolissa.
Kritiikkini ja parannusehdotukseni nykyiseen aloitekäytäntöön: Taloudenpidon kannalta monet aloitteet ovat vain tuoneet lisäkustannuksia. Kaikille aloitteille ei ole ollut välttämättä mahdollista osoittaa riittäviä resursseja tai jos on, niin resurssien käyttö on tällä menettelyllä epäoptimaalista. Korjatkaa toki, jos olen väärässä🙂.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Aloitteet voitaisiin jakaa niiden vaikutusten mukaan esimerkiksi kolmeen kategoriaan: korkean prioriteetin aloitteet, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään; keskitason aloitteet, joilla on paikallista vaikutusta; ja matalan prioriteetin aloitteet, jotka eivät välttämättä vaadi välitöntä toimintaa.
Priorisointi voisi perustua selkeisiin kriteereihin, kuten vaikutukset kaupungin talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiin, ympäristöön tai turvallisuuteen.
Jokaiselle aloitteelle voisi tehdä alustavan vaikuttavuusanalyysin, jossa arvioidaan taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaisi päättäjiä arvioimaan aloitteiden toteuttamiskelpoisuutta.
Data-analyysien avulla voitaisiin myös jälkikäteen arvioida, kuinka toteutetut aloitteet ovat onnistuneet ja mitä niistä on opittu.
Monet aloitteet saattavat käsitellä samankaltaisia teemoja (esim. liikenne tai ilmasto). Näitä voisi yhdistää laajemmiksi projekteiksi, jotta resurssien käyttö tehostuu ja aloitteiden tavoitteet toteutuvat laajemmin.
Toteutettujen aloitteiden edistymisestä tulisi raportoida säännöllisesti ja avoimesti. Kaupunkilaisille voitaisiin kertoa, miten aloite on vaikuttanut heidän elämäänsä tai kaupungin kehitykseen. Lisäksi voitaisiin tarjota mahdollisuus aloitteen tehneille valtuutetuille tai kansalaisille antaa palautetta toteutusvaiheessa.
Datateknologiaa hyödyntämällä voisi analysoida ehdotettujen aloitteiden tekstisisältöä ja ehdottaa, mitkä kaupungin tavoitteet tai nykyiset projektit liittyvät niihin. Tämä helpottaisi resurssien kohdentamista ja estäisi päällekkäisyyksiä. Automatisoidut tekstianalyysityökalut voisivat tunnistaa toistuvia teemoja ja korostaa keskeisiä ongelma-alueita.
Aloitteiden laatimiseen ja käsittelyyn tulisi kannustaa yhteistyötä eri puolueiden ja valtuutettujen välillä. Yhteistyössä laaditut aloitteet voivat olla paremmin resursoituja ja todennäköisemmin hyväksyttyjä.
Aloitteiden tulisi liittyä tiiviimmin kaupungin pitkän aikavälin strategioihin, kuten ympäristöön, asuntotuotantoon tai talouskehitykseen. Strategisen linjaamisen kautta voidaan varmistaa, että jokainen aloite tukee kaupunkia sen yleisissä tavoitteissa.
Resurssit kohdennettaisiin vaikuttavimpiin projekteihin, asukkaiden tarpeet huomioitaisiin paremmin, ja toteutus olisi tehokkaampaa ja avoimempaa. #marko2025 #aloitteet #helsinki #kaupunginvaltuusto #valtuusto #valtuustoaloitteet #ryhmäaloitteet #talousarvioaloitteet #sujuvahallinto
Aloitteet : paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunginvaltuusto/aloitteet

Valtuutettujen valtuustoaloitteet – näpertelyä, varojen tuhlausta vai vaikuttavaa toimintaa?
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

S&P Global Ratings vahvisti Suomen pitkän ja lyhyen aikavälin AA+/A-1+ -luokituksen lokakuussa 2024

Yleiskatsaus suomen talouden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin
Vuonna 2024 Suomen talous on kohdannut haasteita, mutta toisen vuosipuoliskon aikana talouden elpyminen on lähtenyt käyntiin. Koko vuoden BKT odotetaan kuitenkin supistuvan noin 0,4 prosentilla. Julkisen talouden alijäämä on noussut korkeammaksi, osittain johtuen lisääntyneistä sotilasmenoista ja sosiaalimenojen kasvusta. Ennustamme julkisen talouden alijäämän kohoavan 3,6 prosenttiin vuonna 2024, mutta hallituksen vakauttamispyrkimykset voivat vähentää alijäämän noin 2 prosenttiin BKT vuoteen 2027 mennessä.
Luokitustoimet ja näkymät
S&P Global Ratings vahvisti Suomen pitkän ja lyhyen aikavälin AA+/A-1+ -luokituksen lokakuussa 2024. Näkymät säilyivät vakaina, mikä heijastaa odotuksia talouden asteittaisesta elpymisestä ja hallituksen vakauspolitiikasta. Suomen talous on vakaa ja euroalueen jäsenyys tuo lisäetuja rahapolitiikalle. Yksi Suomen talouden riskienhallinnan tärkeimmistä tekijöistä on sen vähäiset taloudelliset yhteydet Venäjään, mikä on vähentänyt altistumista Venäjä-Ukraina -konfliktin aikana.
Haasteet ja skenaariot
Negatiivisessa skenaariossa talouden elpyminen voi viivästyä, mikä hankaloittaisi hallituksen pyrkimyksiä tasapainottaa julkista taloutta. Toisaalta, jos vakauttamistoimet onnistuvat ja ulkoinen tase vahvistuu, pitkän aikavälin luokitusta voidaan harkita nostettavaksi.
Talouden kasvu ja rakenteelliset haasteet
Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,2 % vuosina 2025-2027, mikä vastaa useiden kehittyneiden maiden kasvuvauhtia. Kasvua tukevat kotimaisen kysynnän elpyminen, nousevat palkat ja laskeva inflaatio. Vaikka Suomen talous hyötyy ulkoisesta kysynnästä, etenkin Saksan ja Ruotsin talouksien elpyessä, rakenteelliset haasteet, kuten tuottavuuden heikko kasvu ja työmarkkinoiden epäsuhta, hidastavat talouden kehittymistä.
Inflaatio ja julkinen velka
Inflaation odotetaan pysyvän alhaisena lähivuosina, ja vuonna 2024 sen arvioidaan olevan keskimäärin noin 1 %. Julkisen talouden vakaus on hallituksen prioriteetti, ja tavoitteena on pitää julkinen velka hallittavissa olevalla tasolla. Vuoteen 2027 mennessä julkisen velan arvioidaan pysyvän noin 51 prosentissa suhteessa BKT.
Yleisesti ottaen Suomen talouden odotetaan elpyvän, vaikka haasteita on edessä. Vakauttamispyrkimykset, vahva institutionaalinen rakenne ja euroalueen jäsenyys tarjoavat kuitenkin vakautta ja tukea maan pitkän aikavälin talouspolitiikan kehittämiseen. Lähde: cdn.valtiokonttori.fi/wordpress/sites/5/2024/10/RatingsDirect_ResearchUpdate_FinlandAA_A-1RatingsAffirmedOutlookStable_3275016_Oct-25-2024.pdf
S&P Global Ratings vahvisti Suomen pitkän ja lyhyen aikavälin AA+/A-1+ -luokituksen lokakuussa 2024
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Euroopan parlamentti 14. – 18. lokakuuta 2024

Taloudellinen tuki Ukrainalle
Maanantaina kansainvälisen kaupan valiokunta äänestää Ukrainan lainayhteistyömekanismista, jonka arvo on jopa 45 miljardia euroa, sekä 35 miljardin euron makrotaloudellisesta avusta. Tuki auttaa Ukrainaa sodan seurauksien keskellä ja vie maata lähemmäs EU-jäsenyyttä.
EU:n maatalouspolitiikan kehittäminen
Maanantaina maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta keskustelee EU:n maatalouden tulevaisuudesta. ECR-ryhmän prioriteetteihin kuuluu byrokratian vähentäminen, maatalouspolitiikan sopeuttaminen EU laajentumiseen ja kotieläintuotannon roolin korostaminen.
Sakharov-palkinto 2024
Torstaina ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat äänestävät Sakharov-palkinnon ehdokaslistasta. ECR-ryhmä on ehdottanut venezuelalaista poliitikkoa Edmundo González Urrutiaa, joka on paennut Venezuelasta vainojen vuoksi.
Kolmen meren aloite
Tiistaina käsitellään Kolmen meren aloitteen merkitystä Keski- ja Itä-Euroopan talouden, infrastruktuurin ja turvallisuuden kehittämisessä. Aloite tukee alueellista yhteistyötä ja on entistä tärkeämpi Ukrainan sodan ja Venäjän uhkien vuoksi.
Euroopan parlamentti 14. – 18. lokakuuta 2024
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

​Uusi Juttu – Uusi ääni suomalaisessa mediassa!

Oletko kyllästynyt pinnallisiin uutisiin ja loputtomaan informaatiotulvaan? Minä olen – ja siksi olen mukana tukemassa Uutta Juttua, uutta journalistista mediaa, joka haastaa nykyiset kehityssuunnat ja tuo tilaa syvemmälle keskustelulle. www.uusijuttu.fi/?jakaa=qhgk_W9GLh
Uusi Juttu on rohkea uusi projekti, joka pyrkii luomaan fiksumpaa ja moniulotteisempaa poliittista keskustelua Suomessa.
Uusi Juttu on saanut jo lähes 7 000 perustajajäsentä, mutta suurin osa suomalaisista ei vielä tiedä heistä. Siksi kutsun sinut mukaan.
Miten voit osallistua?
Liity perustajajäseneksi ja hyödynnä elinikäinen alennus sekä vuoden tilaus erikoishintaan. Jaa tieto ystävillesi ja kaikille, jotka haluavat syvällisempää, tarkkanäköisempää journalismia. Käytä henkilökohtaista lähettiläslinkkiäsi (löydät sen Uuden Jutun profiilisivultasi) ja levitä sanaa! www.uusijuttu.fi/?jakaa=qhgk_W9GLh Minäkin tuen Uutta Juttua, koska uskon, että media voi olla enemmän kuin pintaraapaisuja ja pikauutisia. Uusi Juttu on juuri sitä, mitä me tarvitsemme – uusi ääni, joka keskittyy siihen, millä on merkitystä.
Tule mukaan ja ole osa tätä muutosta!
Marko Ekqvist
​Uusi Juttu – Uusi ääni suomalaisessa mediassa!
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Euroopan komissaarit

Komission kokoonpano 2024-29 – Ursula von der Leyen II

Euroopan komissaarit maittain (aakkostettuna) ja vastuualueittain:
Alankomaat: Wopke Hoekstra — Ilmasto, nettonollapäästö ja puhdas kasvu
Belgia: Hadja Lahbib — Valmius, kriisinhallinta ja tasa-arvo
Bulgaria: Ekaterina Zaharieva — Startupit, tutkimus ja innovaatio
Espanja: Teresa Ribera — Puhdas, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen siirtymä
Irlanti: Michael McGrath — Demokratia, oikeus ja oikeusvaltioperiaate
Italia: Raffaele Fitto — Koheesio ja uudistukset
Itävalta: Magnus Brunner — Sisäasiat ja maahanmuutto
Kreikka: Apostolos Tzitzikostas — Kestävä liikenne ja matkailu
Kroatia: Dubravka Šuica — Välimeri
Kypros: Costas Kadis — Kalastus ja valtameret
Latvia: Valdis Dombrovskis — Talous ja tuottavuus, täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen
Liettua: Andrius Kubilius — Puolustus ja avaruus
Luxemburg: Christophe Hansen — Maatalous ja elintarvikkeet
Malta: Glenn Micallef — Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu
Puola: Piotr Serafin — Budjetti, petostentorjunta ja julkishallinto
Portugali: Maria Luís Albuquerque — Rahoituspalvelut
Ranska: Stéphane Séjourné — Vauraus ja teollisuusstrategia
Romania: Roxana Mînzatu — Ihmiset, taidot ja valmiudet
Ruotsi: Jessika Roswall — Ympäristö, vesivarmuus ja kilpailukykyinen kiertotalous
Saksa: Ursula von der Leyen — Komission puheenjohtaja
Slovakia: Maroš Šefčovič — Kauppa, taloudellinen turvallisuus, institutionaaliset suhteet ja läpinäkyvyys
Slovenia: Marta Kos — Laajentuminen
Suomi: Henna Virkkunen — Teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia
Tanska: Dan Jørgensen — Energia ja asuminen
Tšekki: Jozef Síkela — Kansainväliset kumppanuudet
Unkari: Olivér Várhelyi — Terveys ja eläinten hyvinvointi
Viro: Kaja Kallas — Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Komissaarit vastuualueittain aakkosjärjestyksessä:
Budjetti, petostentorjunta ja julkishallinto: Piotr Serafin, Puola
Demokratia, oikeus ja oikeusvaltioperiaate: Michael McGrath, Irlanti
Energia ja asuminen: Dan Jørgensen, Tanska
Ihmiset, taidot ja valmiudet: Roxana Mînzatu, Romania
Kalastus ja valtameret: Costas Kadis, Kypros
Kansainväliset kumppanuudet: Jozef Síkela, Tšekki
Kauppa, taloudellinen turvallisuus, institutionaaliset suhteet ja läpinäkyvyys: Maroš Šefčovič, Slovakia
Koheesio ja uudistukset: Raffaele Fitto, Italia
Laajentuminen: Marta Kos, Slovenia
Maatalous ja elintarvikkeet: Christophe Hansen, Luxemburg
Puhdas, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen siirtymä: Teresa Ribera, Espanja
Puolustus ja avaruus: Andrius Kubilius, Liettua
Rahoituspalvelut: Maria Luís Albuquerque, Portugali
Sisäasiat ja maahanmuutto: Magnus Brunner, Itävalta
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu: Glenn Micallef, Malta
Startupit, tutkimus ja innovaatio: Ekaterina Zaharieva, Bulgaria
Talous ja tuottavuus, täytäntöönpano ja yksinkertaistaminen: Valdis Dombrovskis, Latvia
Teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia: Henna Virkkunen, Suomi
Terveys ja eläinten hyvinvointi: Olivér Várhelyi, Unkari
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Kaja Kallas, Viro
Valmius, kriisinhallinta ja tasa-arvo: Hadja Lahbib, Belgia
Välimeri: Dubravka Šuica, Kroatia
Vauraus ja teollisuusstrategia: Stéphane Séjourné, Ranska
Ympäristö, vesivarmuus ja kilpailukykyinen kiertotalous: Jessika Roswall, Ruotsi
Komission puheenjohtaja: Ursula von der Leyen, Saksa
Ilmasto, nettonollapäästö ja puhdas kasvu: Wopke Hoekstra, Alankomaat
Kestävä liikenne ja matkailu: Apostolos Tzitzikostas, Kreikka

Esittelyt komissaareittain

Ursula von der Leyen (Saksa) — Puheenjohtaja Lääketieteen tohtorista Saksan ministeriksi ja lopulta Euroopan komission ensimmäiseksi naispresidentiksi noussut Ursula von der Leyen on vahva johtaja, joka on tunnettu kriisinhallintataidoistaan. Hän syntyi Brysselissä ja on muovannut itselleen kuvan Euroopan unionin kriisijohtajana pandemian ja Ukrainan sodan keskellä. Vuoden 2024 eurovaalikampanjassaan hän on pyrkinyt korostamaan äidillistä ja lempeää puoltaan, vaikka hänen johtamistyyliään onkin kritisoitu autoritaariseksi. Hänellä on erittäin kurinalainen elämäntapa, johon kuuluu riittävä lepo ja liikunta, sekä alkoholista ja latesta pidättäytyminen. Von der Leyen on tunnetun saksalaisen poliitikon Ernst Albrechtin tytär. Hän on myös esiintynyt julkisuudessa perheensä kanssa, kuten saksalaisessa TV-ohjelmassa ”Die aktuelle Schaubude”. Hänen opinnot Lontoon kauppakorkeakoulussa tapahtuivat salanimellä Rose Ladson, koska hänen perheensä oli mahdollinen kohde Punaisen Armeijakunnan terroriryhmälle.
Teresa Ribera (Espanja) — Varapuheenjohtaja, puhdas, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen siirtymä
Riberalla on pitkä kokemus espanjalaisesta politiikasta, jossa hän toimii ekologisesta siirtymästä vastaavana varapääministerinä ja ministerinä. Hän on PM Pedro Sánchezin läheinen luottohenkilö, joka ei kaihda tiukkoja neuvotteluja, kuten hiilikaivostoiminnan lopettamisessa ja Andalusian maatalousveden käytön sääntelyssä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on ollut hänen elämäntehtävänsä, ja hänellä on vahva tausta YK neuvotteluista. Hän on tunnettu perusteellisista vastauksistaan, jotka menevät usein yksityiskohtiin.
Henna Virkkunen (Suomi) — Varapuheenjohtaja, teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia
Virkkunen aloitti uransa journalistina ja on toiminut sekä Suomen opetus- että liikenneministerinä. Hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen kolmen kauden ajan ja erikoistunut digitaalisiin kysymyksiin teollisuusvaliokunnassa, mikä tekee hänestä luontevan valinnan teknologiaportfoliolle. Virkkunen jakaa yhteisiä kiinnostuksen kohteita puheenjohtaja von der Leyenin kanssa, sillä hänkin on innokas hevosharrastaja ja työskenteli teini-ikäisenä hevostallilla.
Stéphane Séjourné (Ranska) — Varapuheenjohtaja, vauraus ja teollisuusstrategia
Yksi harvoista, joka kutsuu Ranskan presidentti Emmanuel Macronia etunimellä. Séjourné on ollut Macronin tiimissä tämän uran alkuvaiheista lähtien ja noussut merkittäviin asemiin, kuten Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän, Renew Europen, johtoon. Hänen pyrkimyksensä laajentaa liberaalia puoluetta Euroopan parlamentissa on tuottanut vaihtelevia tuloksia.
Roxana Mînzatu (Romania) — Varapuheenjohtaja, ihmiset, taidot ja valmiudet
Mînzatu oli viime hetken nimitys komissaariksi, joka tehtiin sukupuolten tasapainon saavuttamiseksi. Hänellä on vahva tausta koheesiorahoituksessa, josta hän kirjoitti opinnäytetyönsä, ja hän on siirtynyt urallaan useasti julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Hän ehti toimia lyhyen aikaa Romanian eurooppalaisista varoista vastaavana ministerinä. Lisäksi hän on perustanut konsulttiyrityksen, joka auttaa yrityksiä pääsemään käsiksi EU-rahoitukseen.
Raffaele Fitto (Italia) — Varapuheenjohtaja, koheesio ja uudistukset
Puglialainen Fitto aloitti poliittisen uransa jo nuorena, kun hänen isänsä, alueen kuvernööri, kuoli auto-onnettomuudessa. Hän on kokenut poliitikko, joka on noussut Italian hallitukseen pandemian jälkeisen rahoituksen hallinnoijaksi. Hän on varovainen, kohtelias ja tunnettu ”raudanlujasta” asenteestaan.
Kaja Kallas (Viro) — Varapuheenjohtaja, ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Viron entinen pääministeri, joka seuraa isänsä jalanjälkiä myös Euroopan politiikassa. Kallas on oikeustieteilijä, joka tunnetaan vahvasta Venäjä-kritiikistään; hänen äitinsä vietiin aikanaan Siperiaan Neuvostoliiton aikana. Hänellä on läheiset suhteet Euroopan parlamentin puhemieheen, Roberta Metsolaan.
Magnus Brunner (Itävalta) — Sisäasiat ja maahanmuutto
Brunner on Itävallan valtiovarainministeri, joka on aloittanut uransa paikallispolitiikassa ja siirtynyt myöhemmin kansalliseen politiikkaan. Hän on tunnettu kompromissien rakentajana ja positiivisesta asenteestaan. Brunner on myös suuri urheilun ystävä.
Hadja Lahbib (Belgia) — Valmius, kriisinhallinta, tasa-arvo Tunnettu entinen TV-juontaja, joka nousi Belgian ulkoministeriksi ja hoiti tehtäviä EU-puheenjohtajakaudella. Hän on perheensä taustan kautta yhteydessä Algeriaan ja hänen nimityksensä komissaariksi oli yllätys osana Belgian sisäpolitiikan siirtoja.
Ekaterina Zaharieva (Bulgaria) — Startupit, tutkimus ja innovaatio
Oikeustieteilijä, joka on työskennellyt Bulgarian hallituksen eri ministeritehtävissä. Zaharieva oli mukana kiistassa liittyen bulgarialaisten passien myyntiin Pohjois-Makedonian kansalaisille, vaikka syypäät olivat hänen puolueensa kansallismieliset koalitiokumppanit.
Dubravka Šuica (Kroatia) — Välimeri
Kroatialainen kieltenopettaja, josta tuli Dubrovnikin ensimmäinen naispuolinen pormestari. Hän omistaa yhdessä miehensä kanssa useita kiinteistöjä, mikä on herättänyt kysymyksiä hänen varallisuudestaan. Hän pyrkii edistämään Kroatian matkailua ja on ollut EU-politiikassa mukana jo pitkään.
Costas Kadis (Kypros) — Kalastus ja valtameret Biologian ja kestävän kehityksen asiantuntija, joka on toiminut useissa ministerintehtävissä, kuten terveys-, koulutus- ja ympäristöministerinä. Hän on varoittanut Kyproksen maataloustuottajia vedenkulutuksen rajoittamisesta.
Jozef Síkela (Tšekki) — Kansainväliset kumppanuudet
Tšekin teollisuus- ja kauppaministeri, joka nousi esiin EU energiakriisin aikana. Hänellä on laaja kokemus pankkialalta ja hän on tunnettu suorista kommenteistaan, joita hän on antanut myös lehdistötilaisuuksissa.
Dan Jørgensen (Tanska) — Energia ja asuminen
Tanskan ilmastoministeri, joka on ollut tärkeässä roolissa Euroopan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden asettamisessa. Hänet tunnetaan tehokkaana neuvottelijana, mutta myös ”ylimielisenä” tyylistään, kuten Tanskan media on häntä kuvannut.
Apostolos Tzitzikostas (Kreikka) — Kestävä liikenne ja matkailu
Makedonian alueen pitkäaikainen kuvernööri, joka on keskeinen hahmo Kreikan hallitsevassa puolueessa. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä pääministeri Kyriakos Mitsotakisin kanssa ja tunnetaan kansallisylpeydestään.
Olivér Várhelyi (Unkari) — Terveys ja eläinten hyvinvointi Värikäs hahmo, joka on saanut mainetta kiivaasta johtamistyylistään. Hän on joutunut useiden kohujen keskelle, mutta on yleensä noudattanut Unkarin hallituksen asettamaa agendaa.
Michael McGrath (Irlanti) — Komissaari demokratialle, oikeudelle ja oikeusvaltioperiaatteelle
McGrath on Irlannin valtiovarainministeri, joka nimitettiin tehtäväänsä vuonna 2022. Hän on koulutukseltaan kirjanpitäjä ja tunnetaan Irlannissa suoraviivaisena ja asiansa osaavana poliitikkona. Hän on myös seitsemän lapsen isä, aivan kuten Ursula von der Leyen. Dublin oli yksi ensimmäisistä jäsenvaltioista, joka asetti ehdokkaan komissaarin tehtävään. McGrathin puolue, Fianna Fáil, on ollut kriittinen Ursula von der Leyenin uudelleenvalintaa kohtaan Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Maroš Šefčovič (Slovakia) — Kauppa, taloudellinen turvallisuus, institutionaaliset suhteet ja läpinäkyvyys
Šefčovič on pitkäaikainen vaikuttaja Brysselissä ja yksi kokeneimmista Euroopan komissaareista, sillä hän on toiminut tehtävissään jo yli 15 vuotta. Hänellä on laaja kokemus monilta eri alueilta, kuten EU Brexit-vastauksista, energiapolitiikasta sekä vihreän siirtymän edistämisestä. Hän on toiminut myös Slovakian suurlähettiläänä Israelissa. Monipuolisuutensa vuoksi hänet tunnetaan lempinimellä ”Mr. Fix It.”
Marta Kos (Slovenia) — Laajentuminen
Marta Kos on entinen toimittaja ja diplomaatti, joka on toiminut Slovenian suurlähettiläänä Saksassa ja Sveitsissä. Kos on myös ollut aktiivinen liike-elämässä ja konsulttiyhtiössä Brysselissä. Hän on perustanut naisten ammatillisen verkoston ja ollut mukana urheilussa, sillä hän on entinen Jugoslavian uintimestari. Hän on myös tunnettu innostuksestaan vuorikiipeilyyn.
Jessika Roswall (Ruotsi) — Ympäristö, vesivarmuus ja kilpailukykyinen kiertotalous
Roswall on koulutukseltaan juristi ja aloitti uransa keskittyen rikos- ja perheoikeuteen. Hän tuli tunnetuksi laajemmin vasta, kun hänestä tuli EU-asioista vastaava ministeri pääministeri Ulf Kristerssonin hallituksessa. Hän on ensimmäinen Ruotsin maltillisen puolueen EU-komissaari.
Lähde: POLITICO www.politico.eu/article/meet-european-commissioner-class-2024-ursula-von-der-leyen/
Euroopan komissaarit
Kategoriat: Euroopan parlamentti | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti