Tein tekstianalyysin Helsingin kaupunginvaltuutettujen tekemistä aloitteista ja lähinnä tässä tapauksessa käytin pelkästään tässä jutun alla olevaa Aloitteet -sivuston tarjoamaa tietosisältöä.
Tarkastelussa oli mukana vuosien 2021-2024 (13.11.2024 saakka) valtuustoaloitteet. Tekstianalyysisissä analysoitiin lähinnä aloitteiden otsakkeissa esiintyvien sanojen/termien lukumääriä eri kausina ja sitä kautta muodostettiin tämä vielä kehitysvaiheessa oleva versio. Liitteenä valtuustoaloitteista em vuosilta muodostetut sanapilvet. Fontin koko kuvaa sanan/nimen esiintymistiheyttä aineistossa.
Analysoinnissa käytin R-nimistä ohjelmaa, josta löytyy tarvittavat rutiinit tämän tyyppisille analyyseille. Jatkossa on myös mahdollista, että analyysit laajennettaan koko tekstiin (taustatietokantaan tallennettuna). Alla keskeisempiä havaintoja. Korjaan koodia palautteen perusteella, mutta kuten edellä totesin, niin tämä on vain pintaraapaisu tähän asiaan.
Vuoden 2021 valtuustoaloitteissa korostuivat erityisesti kaupungin infrastruktuuriin liittyvät asiat, kuten liikennejärjestelyt ja kaupunkisuunnittelu.
Vuonna 2022 ympäristö- ja ilmastoasiat nousivat voimakkaasti esille.
Vuoden 2023 aloitteet keskittyivät eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Vuonna 2024 kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kehittäminen oli merkittävässä roolissa.
Kritiikkini ja parannusehdotukseni nykyiseen aloitekäytäntöön: Taloudenpidon kannalta monet aloitteet ovat vain tuoneet lisäkustannuksia. Kaikille aloitteille ei ole ollut välttämättä mahdollista osoittaa riittäviä resursseja tai jos on, niin resurssien käyttö on tällä menettelyllä epäoptimaalista. Korjatkaa toki, jos olen väärässä🙂.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Aloitteet voitaisiin jakaa niiden vaikutusten mukaan esimerkiksi kolmeen kategoriaan: korkean prioriteetin aloitteet, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään; keskitason aloitteet, joilla on paikallista vaikutusta; ja matalan prioriteetin aloitteet, jotka eivät välttämättä vaadi välitöntä toimintaa.
Priorisointi voisi perustua selkeisiin kriteereihin, kuten vaikutukset kaupungin talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiin, ympäristöön tai turvallisuuteen.
Jokaiselle aloitteelle voisi tehdä alustavan vaikuttavuusanalyysin, jossa arvioidaan taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaisi päättäjiä arvioimaan aloitteiden toteuttamiskelpoisuutta.
Data-analyysien avulla voitaisiin myös jälkikäteen arvioida, kuinka toteutetut aloitteet ovat onnistuneet ja mitä niistä on opittu.
Monet aloitteet saattavat käsitellä samankaltaisia teemoja (esim. liikenne tai ilmasto). Näitä voisi yhdistää laajemmiksi projekteiksi, jotta resurssien käyttö tehostuu ja aloitteiden tavoitteet toteutuvat laajemmin.
Toteutettujen aloitteiden edistymisestä tulisi raportoida säännöllisesti ja avoimesti. Kaupunkilaisille voitaisiin kertoa, miten aloite on vaikuttanut heidän elämäänsä tai kaupungin kehitykseen. Lisäksi voitaisiin tarjota mahdollisuus aloitteen tehneille valtuutetuille tai kansalaisille antaa palautetta toteutusvaiheessa.
Datateknologiaa hyödyntämällä voisi analysoida ehdotettujen aloitteiden tekstisisältöä ja ehdottaa, mitkä kaupungin tavoitteet tai nykyiset projektit liittyvät niihin. Tämä helpottaisi resurssien kohdentamista ja estäisi päällekkäisyyksiä. Automatisoidut tekstianalyysityökalut voisivat tunnistaa toistuvia teemoja ja korostaa keskeisiä ongelma-alueita.
Aloitteiden laatimiseen ja käsittelyyn tulisi kannustaa yhteistyötä eri puolueiden ja valtuutettujen välillä. Yhteistyössä laaditut aloitteet voivat olla paremmin resursoituja ja todennäköisemmin hyväksyttyjä.
Aloitteiden tulisi liittyä tiiviimmin kaupungin pitkän aikavälin strategioihin, kuten ympäristöön, asuntotuotantoon tai talouskehitykseen. Strategisen linjaamisen kautta voidaan varmistaa, että jokainen aloite tukee kaupunkia sen yleisissä tavoitteissa.
Resurssit kohdennettaisiin vaikuttavimpiin projekteihin, asukkaiden tarpeet huomioitaisiin paremmin, ja toteutus olisi tehokkaampaa ja avoimempaa. #marko2025 #aloitteet #helsinki #kaupunginvaltuusto #valtuusto #valtuustoaloitteet #ryhmäaloitteet #talousarvioaloitteet #sujuvahallinto
Aloitteet : paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunginvaltuusto/aloitteet

Yleiskatsaus suomen talouden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin
Vuonna 2024 Suomen talous on kohdannut haasteita, mutta toisen vuosipuoliskon aikana talouden elpyminen on lähtenyt käyntiin. Koko vuoden BKT odotetaan kuitenkin supistuvan noin 0,4 prosentilla. Julkisen talouden alijäämä on noussut korkeammaksi, osittain johtuen lisääntyneistä sotilasmenoista ja sosiaalimenojen kasvusta. Ennustamme julkisen talouden alijäämän kohoavan 3,6 prosenttiin vuonna 2024, mutta hallituksen vakauttamispyrkimykset voivat vähentää alijäämän noin 2 prosenttiin BKT vuoteen 2027 mennessä.
Luokitustoimet ja näkymät
S&P Global Ratings vahvisti Suomen pitkän ja lyhyen aikavälin AA+/A-1+ -luokituksen lokakuussa 2024. Näkymät säilyivät vakaina, mikä heijastaa odotuksia talouden asteittaisesta elpymisestä ja hallituksen vakauspolitiikasta. Suomen talous on vakaa ja euroalueen jäsenyys tuo lisäetuja rahapolitiikalle. Yksi Suomen talouden riskienhallinnan tärkeimmistä tekijöistä on sen vähäiset taloudelliset yhteydet Venäjään, mikä on vähentänyt altistumista Venäjä-Ukraina -konfliktin aikana.
Haasteet ja skenaariot
Negatiivisessa skenaariossa talouden elpyminen voi viivästyä, mikä hankaloittaisi hallituksen pyrkimyksiä tasapainottaa julkista taloutta. Toisaalta, jos vakauttamistoimet onnistuvat ja ulkoinen tase vahvistuu, pitkän aikavälin luokitusta voidaan harkita nostettavaksi.
Talouden kasvu ja rakenteelliset haasteet
Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,2 % vuosina 2025-2027, mikä vastaa useiden kehittyneiden maiden kasvuvauhtia. Kasvua tukevat kotimaisen kysynnän elpyminen, nousevat palkat ja laskeva inflaatio. Vaikka Suomen talous hyötyy ulkoisesta kysynnästä, etenkin Saksan ja Ruotsin talouksien elpyessä, rakenteelliset haasteet, kuten tuottavuuden heikko kasvu ja työmarkkinoiden epäsuhta, hidastavat talouden kehittymistä.
Inflaatio ja julkinen velka
Inflaation odotetaan pysyvän alhaisena lähivuosina, ja vuonna 2024 sen arvioidaan olevan keskimäärin noin 1 %. Julkisen talouden vakaus on hallituksen prioriteetti, ja tavoitteena on pitää julkinen velka hallittavissa olevalla tasolla. Vuoteen 2027 mennessä julkisen velan arvioidaan pysyvän noin 51 prosentissa suhteessa BKT.
Yleisesti ottaen Suomen talouden odotetaan elpyvän, vaikka haasteita on edessä. Vakauttamispyrkimykset, vahva institutionaalinen rakenne ja euroalueen jäsenyys tarjoavat kuitenkin vakautta ja tukea maan pitkän aikavälin talouspolitiikan kehittämiseen. Lähde: cdn.valtiokonttori.fi/wordpress/sites/5/2024/10/RatingsDirect_ResearchUpdate_FinlandAA_A-1RatingsAffirmedOutlookStable_3275016_Oct-25-2024.pdf

Taloudellinen tuki Ukrainalle
Maanantaina kansainvälisen kaupan valiokunta äänestää Ukrainan lainayhteistyömekanismista, jonka arvo on jopa 45 miljardia euroa, sekä 35 miljardin euron makrotaloudellisesta avusta. Tuki auttaa Ukrainaa sodan seurauksien keskellä ja vie maata lähemmäs EU-jäsenyyttä.
EU:n maatalouspolitiikan kehittäminen
Maanantaina maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta keskustelee EU:n maatalouden tulevaisuudesta. ECR-ryhmän prioriteetteihin kuuluu byrokratian vähentäminen, maatalouspolitiikan sopeuttaminen EU laajentumiseen ja kotieläintuotannon roolin korostaminen.
Sakharov-palkinto 2024
Torstaina ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat äänestävät Sakharov-palkinnon ehdokaslistasta. ECR-ryhmä on ehdottanut venezuelalaista poliitikkoa Edmundo González Urrutiaa, joka on paennut Venezuelasta vainojen vuoksi.
Kolmen meren aloite
Tiistaina käsitellään Kolmen meren aloitteen merkitystä Keski- ja Itä-Euroopan talouden, infrastruktuurin ja turvallisuuden kehittämisessä. Aloite tukee alueellista yhteistyötä ja on entistä tärkeämpi Ukrainan sodan ja Venäjän uhkien vuoksi.

Oletko kyllästynyt pinnallisiin uutisiin ja loputtomaan informaatiotulvaan? Minä olen – ja siksi olen mukana tukemassa Uutta Juttua, uutta journalistista mediaa, joka haastaa nykyiset kehityssuunnat ja tuo tilaa syvemmälle keskustelulle. www.uusijuttu.fi/?jakaa=qhgk_W9GLh
Uusi Juttu on rohkea uusi projekti, joka pyrkii luomaan fiksumpaa ja moniulotteisempaa poliittista keskustelua Suomessa.
Uusi Juttu on saanut jo lähes 7 000 perustajajäsentä, mutta suurin osa suomalaisista ei vielä tiedä heistä. Siksi kutsun sinut mukaan.
Miten voit osallistua?
Liity perustajajäseneksi ja hyödynnä elinikäinen alennus sekä vuoden tilaus erikoishintaan. Jaa tieto ystävillesi ja kaikille, jotka haluavat syvällisempää, tarkkanäköisempää journalismia. Käytä henkilökohtaista lähettiläslinkkiäsi (löydät sen Uuden Jutun profiilisivultasi) ja levitä sanaa! www.uusijuttu.fi/?jakaa=qhgk_W9GLh Minäkin tuen Uutta Juttua, koska uskon, että media voi olla enemmän kuin pintaraapaisuja ja pikauutisia. Uusi Juttu on juuri sitä, mitä me tarvitsemme – uusi ääni, joka keskittyy siihen, millä on merkitystä.
Tule mukaan ja ole osa tätä muutosta!
Marko Ekqvist