Suomessa keskustelu työttömyydestä keskittyy usein nuoriin tai yli 55-vuotiaisiin. Vähemmälle huomiolle jää yksi kriittinen ryhmä: 40–49-vuotiaat.
Olen tarkastellut tätä ikäryhmää vuosien 2015–2026 ajalta. Kyse ei ole yksittäisistä ihmisistä, vaan koko kansantalouden kannalta merkittävästä ilmiöstä.
Karkeasti arvioiden Suomessa on ollut vuosittain noin 34 000–53 000 työtöntä 40–49-vuotiasta. Tämä tarkoittaa koko tarkastelujaksolla noin puolta miljoonaa työttömyyden henkilövuotta.
Kun tätä joukkoa tarkastellaan työkyvyn näkökulmasta, kuva muuttuu entistä huolestuttavammaksi.
Tutkimusten perusteella tiedän, että työkyky ei katoa heti työttömyyden alussa, mutta se heikkenee ajan myötä. Suomalaisessa tutkimuksessa pitkäaikaistyöttömistä vain noin puolet kokee työkykynsä hyväksi, kun lyhytaikaistyöttömillä vastaava osuus on selvästi korkeampi (Pensola ym. 2021).
Kun huomioin pitkäaikaistyöttömyyden osuuden tässä ikäryhmässä, päädyn siihen, että noin kaksi kolmasosaa 40–49-vuotiaista työttömistä on edelleen työkykyisiä ainakin jollakin tasolla.
Se tarkoittaa käytännössä vuosittain noin 25 000–35 000 ihmistä, jotka voisivat tehdä työtä, mutta eivät tee.
Pitkä työttömyys kuitenkin muuttaa tilanteen nopeasti.
Sekä tutkimus että kansainväliset analyysit osoittavat, että työllistymisen todennäköisyys heikkenee jyrkästi työttömyyden pitkittyessä. Oma arvioni on, että viiden työttömyysvuoden jälkeen vain noin 35–45 % pystyy palaamaan normaaliin kokopäivätyöhön ilman merkittävää tukea tai uudelleenkoulutusta.
Toisin sanoen suuri osa tästä joukosta on vaarassa pudota pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Tällä on suora taloudellinen vaikutus.
Kun yksi työllinen tuottaa julkiselle sektorille veroina ja maksuina keskimäärin noin 22 000 euroa vuodessa, tarkoittaa tämä pelkästään työkykyisten työttömien osalta noin 0,5–0,8 miljardin euron vuosittaista menetystä.
Kun tarkastelen koko ajanjaksoa 2015–2026, päädyn siihen, että menetettyjä veroja ja maksuja kertyy yhteensä noin 7 miljardia euroa.
Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva.
Osa työttömistä ei pysy työkykyisenä. He siirtyvät vähitellen kohti heikompaa työkykyä tai työkyvyttömyyttä.
Kun arvioin tämän ryhmän suuruutta ja siihen liittyviä kustannuksia – työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki, terveyspalvelut – päädyn siihen, että tämä kehitys maksaa yhteiskunnalle vielä noin 3–4 miljardia euroa tarkastelujaksolla.
Kun nämä yhdistetään, puhutaan jo erittäin suurista summista.
Kyse ei siis ole pelkästään työttömyydestä.
Kyse on siitä, että työkykyisiä ihmisiä jää järjestelmällisesti työelämän ulkopuolelle, ja osa heistä menettää työkykynsä pysyvästi.
Tämä on sekä inhimillinen että taloudellinen ongelma.
Minun johtopäätökseni on selkeä:
Suomella ei ole varaa siihen, että 40–49-vuotiaiden työkyky rapautuu työttömyyden aikana.
Tämä on hiljainen kustannus, joka kasvaa vuosi vuodelta – ja jonka todellinen hinta näkyy vasta myöhemmin.
Kun koko vaikutus kootaan yhteen, kuva on selkeä.
Pelkästään 40–49-vuotiaiden osalta:
– menetetyt verot ja maksut: noin *0,5–0,8 miljardia euroa vuodessa* – 2015–2026 yhteensä: noin *7 miljardia euroa* – työkykynsä menettävien ja tulonsiirroille siirtyvien kustannukset: noin *3–4 miljardia euroa*
Toisin sanoen:
*40–49-vuotiaiden työttömyyden “makuuttaminen” on maksanut Suomelle karkeasti noin 10–11 miljardia euroa tarkastelujaksolla.*
Kyse ei siis ole vain työttömyydestä.
Kyse on siitä, että työkyky rapautuu – ja samalla katoaa valtava määrä osaamista, tuottavuutta ja verotuloja.
*Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa tähän.*
Lähteet: Pensola, T., Gould, R., Polvinen, A. & Laaksonen, M. (2021). *Good work ability of the unemployed – Assessment based on length of unemployment*. Finnish Institute of Occupational Health.
OECD (2023). *Evaluation of Active Labour Market Policies in Finland*.
OECD (2021). *Faces of Joblessness in Finland*.
Statistics Finland. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey), työttömyysaste ja työvoima.
Statistics Finland. Palkkarakenne- ja ansiotilastot (keskimääräinen palkka).
OECD (2025). *Taxing Wages – Finland*.
International Labour Organization / CEIC Data. Labour force participation rate by age groups (Finland).
Olen tarkastellut tätä ikäryhmää vuosien 2015–2026 ajalta. Kyse ei ole yksittäisistä ihmisistä, vaan koko kansantalouden kannalta merkittävästä ilmiöstä.
Karkeasti arvioiden Suomessa on ollut vuosittain noin 34 000–53 000 työtöntä 40–49-vuotiasta. Tämä tarkoittaa koko tarkastelujaksolla noin puolta miljoonaa työttömyyden henkilövuotta.
Kun tätä joukkoa tarkastellaan työkyvyn näkökulmasta, kuva muuttuu entistä huolestuttavammaksi.
Tutkimusten perusteella tiedän, että työkyky ei katoa heti työttömyyden alussa, mutta se heikkenee ajan myötä. Suomalaisessa tutkimuksessa pitkäaikaistyöttömistä vain noin puolet kokee työkykynsä hyväksi, kun lyhytaikaistyöttömillä vastaava osuus on selvästi korkeampi (Pensola ym. 2021).
Kun huomioin pitkäaikaistyöttömyyden osuuden tässä ikäryhmässä, päädyn siihen, että noin kaksi kolmasosaa 40–49-vuotiaista työttömistä on edelleen työkykyisiä ainakin jollakin tasolla.
Se tarkoittaa käytännössä vuosittain noin 25 000–35 000 ihmistä, jotka voisivat tehdä työtä, mutta eivät tee.
Pitkä työttömyys kuitenkin muuttaa tilanteen nopeasti.
Sekä tutkimus että kansainväliset analyysit osoittavat, että työllistymisen todennäköisyys heikkenee jyrkästi työttömyyden pitkittyessä. Oma arvioni on, että viiden työttömyysvuoden jälkeen vain noin 35–45 % pystyy palaamaan normaaliin kokopäivätyöhön ilman merkittävää tukea tai uudelleenkoulutusta.
Toisin sanoen suuri osa tästä joukosta on vaarassa pudota pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Tällä on suora taloudellinen vaikutus.
Kun yksi työllinen tuottaa julkiselle sektorille veroina ja maksuina keskimäärin noin 22 000 euroa vuodessa, tarkoittaa tämä pelkästään työkykyisten työttömien osalta noin 0,5–0,8 miljardin euron vuosittaista menetystä.
Kun tarkastelen koko ajanjaksoa 2015–2026, päädyn siihen, että menetettyjä veroja ja maksuja kertyy yhteensä noin 7 miljardia euroa.
Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva.
Osa työttömistä ei pysy työkykyisenä. He siirtyvät vähitellen kohti heikompaa työkykyä tai työkyvyttömyyttä.
Kun arvioin tämän ryhmän suuruutta ja siihen liittyviä kustannuksia – työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki, terveyspalvelut – päädyn siihen, että tämä kehitys maksaa yhteiskunnalle vielä noin 3–4 miljardia euroa tarkastelujaksolla.
Kun nämä yhdistetään, puhutaan jo erittäin suurista summista.
Kyse ei siis ole pelkästään työttömyydestä.
Kyse on siitä, että työkykyisiä ihmisiä jää järjestelmällisesti työelämän ulkopuolelle, ja osa heistä menettää työkykynsä pysyvästi.
Tämä on sekä inhimillinen että taloudellinen ongelma.
Minun johtopäätökseni on selkeä:
Suomella ei ole varaa siihen, että 40–49-vuotiaiden työkyky rapautuu työttömyyden aikana.
Tämä on hiljainen kustannus, joka kasvaa vuosi vuodelta – ja jonka todellinen hinta näkyy vasta myöhemmin.
Kun koko vaikutus kootaan yhteen, kuva on selkeä.
Pelkästään 40–49-vuotiaiden osalta:
– menetetyt verot ja maksut: noin *0,5–0,8 miljardia euroa vuodessa* – 2015–2026 yhteensä: noin *7 miljardia euroa* – työkykynsä menettävien ja tulonsiirroille siirtyvien kustannukset: noin *3–4 miljardia euroa*
Toisin sanoen:
*40–49-vuotiaiden työttömyyden “makuuttaminen” on maksanut Suomelle karkeasti noin 10–11 miljardia euroa tarkastelujaksolla.*
Kyse ei siis ole vain työttömyydestä.
Kyse on siitä, että työkyky rapautuu – ja samalla katoaa valtava määrä osaamista, tuottavuutta ja verotuloja.
*Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa tähän.*
Lähteet: Pensola, T., Gould, R., Polvinen, A. & Laaksonen, M. (2021). *Good work ability of the unemployed – Assessment based on length of unemployment*. Finnish Institute of Occupational Health.
OECD (2023). *Evaluation of Active Labour Market Policies in Finland*.
OECD (2021). *Faces of Joblessness in Finland*.
Statistics Finland. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey), työttömyysaste ja työvoima.
Statistics Finland. Palkkarakenne- ja ansiotilastot (keskimääräinen palkka).
OECD (2025). *Taxing Wages – Finland*.
International Labour Organization / CEIC Data. Labour force participation rate by age groups (Finland).
Visit Today : 309
Visit Yesterday : 456
Hits Today : 800