Feature-journalismia ja gonzoilua

Helsingin sanomien pääkirjoitussivulla kerrattiin edellisviikon puheenaihetta, joka yllätyksenomaisesti oli feature-journalismi. HS toimittaja Vesa Síren kirjoittaa kolumnissaan (HS 6.4.2024). Tapaus liittyy Matti Kuuselaan, joka sepitteli juttuja ja sittemmin useita hänen artikkeleistaan poistettiin sepittelyn johdosta. Aamulehden toimituksen johto ei ilmeisestikään tunne tämän tyyppistä journalismia. Kolumnisti nostaa esiin nyt monille varmaan uuden termin Gonzo-journalismi. Gonzoilu on ihan jees, mikäli pysytään totuudessa ja usein syytä huoleen ei ole, koska gonzo-journalismi menee varsin tarkaksi, koska sitä tuotetaan tapahtumista tai tilanteista, joita ei ole aiemmin käsikirjoitettu. Yllätyksellinen journalismi on parasta journalismia.  Tästä nyt en sen enempää kertoile, mutta totean vain, että olin viime eduskuntavaaleissa ainoa ehdokas, joka hyödynsi Twitch-suoratoistopalvelua. Ei käsikirjoitusta eikä ennalta sovittuja haastatteluita. Kaikki tehtiin livenä vaalikentillä.

Uutissivulle oli ko Hesarissa nostettu myös ”yllätyksenomaisesti” lakkolait ja sen johdosta hyvinkin tulehtunut asetelma lakkolakeja käsittelevän eduskunnan työelmä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Oppositio pyrkii toimillaan hidastamaan kehitystä ja pitää lakien kiirehtimistä pahana asiana. Näin ei kuitenkaan ole. Tarvitaan lainsäädäntökehys, jossa on tarkasti määritetty poliittisten lakkojen ja niihin viittaavien toimien legitiimisyys ja oikeutus. Ei voi olla niin, että ay-liike voi laittaa kansantaloutemme kuralle vain pelkästään sillä perusteella, että nyt oppositiossa olevien puolueiden kannattajat eivät käyttäneet äänioikeuttaan. Hallituspuolueilla on kansan mandaatti toimia eduskuntavaalien tulosten pohjalta ja hyvä niin, sillä mikäli korjaustoimia talouteen ei nyt tehdä, niin kansantaloutemme on vaarassa ajautua syöksykierteeseen, josta ei nousta kovin helposti.

Lakkoilun sivuvaikutuksista puheen ollen esim. Terrafame ilmoitti keskeyttävänsä tuotantonsa lakkoilusta johtuvien logistiikkaongelmien johdosta. Ay-Hakaniemi varmaan on tyytyväinen tämän tyyppisiin päätöksiin. Aiheutetaan mahdollismman paljon hallaa yritysten toimintaedellytyksille ja pitkällä juoksulla tämä automaattisesti johtaa tilanteeseen, jossa investointherkkyys vähenee Suomea kohtaa. Tälläkin perusteella lainsäädäntömuutokset ovat välttämättömiä, jotta Hakaniemen populistien touhuilu loppuu.

Kannatusmittausten mukaan Suomen alasajoon vahvasti vaikuttanut Sdp olisi nyt suosituin puolue. Tässä nähdään, millä tavoin oppositio pelaa likaista peliään. Poliittisten lakkojen järjestäminen on näemmä tuottanut toivotun tuloksen. Rohkenen kuitenkin epäillä gallupin otantaa ja osaltaan vaikuttanut tähän tulokseen.

Entinen kansanedustaja Matti Vanhanen jyrähteli istuvalle kansanedustajalle ja ps-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelälle. Valtiovarainmininsteriön ylijohtaja Mikko Spolanderin lausunto ja siitä seurannut Mäkelän kommentointi oli mielestäni täysin oikeutettu. Tuossa virka-asemassa olevan henkilön pitäisi tulla ulos asioilla, joilla on totuuspohjaa.   Matti Vanhanen pöyristely ei paljonkaan vaikuttanut Mäkelän kantaan ja pidän Mäkelän ulostuloa hyvänä. Tulos tai ulos -periaate on hyvä muistaa myös valtionhallinnossa. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kouluammuskeluun liittyen laitoin eilen X:ään viestin, jossa näytin, mihin ollaan menossa koulujen turvatarkastusten suhteen. Ajat ovat muuttuneet ja näin ollen muuttuneeseen tilanteeseen tulee tehdä toimia turvallisuuden lisäämiseksi kouluissa.

https://x.com/MarkoTJEkqvist/status/1776681861764321639

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá (nomen ist omen) ei ymmärrä kansantaloudesta näemme edes perusteita. Veronkorotuksia voidaan toki  tehdä tietyssä taloustilanteessa, mutta niiden tulee olla harkittuja ja vaikutusten tulee olla sellaisia, että ne eivät vaikuta heikomassa asemassa olevien elämään. Itse en näe veronkorotuksia järkevinä. Ainoa järkevä tapa toimia on poistaa ylimääräiset virat valtionhallinnosta, tehostaa toimintoja ja lisätä tehokkuutta. Näillä toimilla veronkorotuksiin ei tarvitse ryhtyä. Olen tästä asiasta pauhannut jo viime eduskuntavaaleissa. Vahva ja toimiva sisämarkkinoiden toiminta on avain siihen, että saamme talouskasvua nimenomaan pk-yritysten toiminnan aktivoitumisen kautta.

Ainoa järkevä verollepanokohde, jonka Lainá mainitsi on yleishyödyllisten yhdistysten säätiöiden ja ammattiliittojen osinko- ja kiinteistötulot. Kannatan tätä lämpimästi ja mitä ilmeisimmin tähän on tulossa muutos. Mitä nopeammin niin sitä parempi, koska maksavat vihervasemmistolle epäsuorasti vaalitukea näillä rahoilla. Katsotaan sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa miten vaalimenestys hoituu, kun säätiöiden rahoja vaalikampanjointiin ei ole enää käytettävissä.

Koronatukien kavalluksesta 22 henkilöä pidätetty Italiassa, Itävallassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Euroopan syyttäjäviranomaisen mukaan kyse on lähes 600 miljoonan eurosta (lähde AFP). Tuet oli tarkoitettu koronapandemiasta elpymiseen. Huijauksessa olivat mukana asiantuntijoita, joilla oli kokemusta julkisten rahoitusten hakemisesta. Taustalla oli yritysvyyhti, jonka kautta rahoja ilmeisesti siirreltiin ja pestiin huolella. Olen tästä asiasta kertonut aiemminkin, että EU-rahoituksen riskitasot ovat varsin suuria erityisesti niiden tukien osalta, jotka liittyvät ns. NGO-yhdistysten toimintojen rahoitukseen. Valvonta on olematonta ja useimmissa tapauksissa rahoituksen saaneet yhdistykset eivät tee tarvittavia tulosraportteja tai keskeyttävät toimintansa rahoituksen saatuaan. Useissa NGO-yhdistyksissä on taustalla myös yritystoimintaa ja sitä kautta toiminnan tarkastaminen on hyvin vaikeaa.

Feature-journalismia ja gonzoilua
Kategoriat: eduskuntavaalit 2021, feature-journalismi, gonzo-journalismi, HS | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Brysselin täysistunnon huippukohdat 10.-11. Huhtikuuta 2024

Tuleva viikko Brysselissä on täynnä odotettuja hetkiä, kun Euroopan parlamentti kokoontuu merkittävään täysistuntoon. Istunnon aikana käsitellään useita keskeisiä aiheita, jotka kattavat aihealueet maahanmuutosta ja turvapaikkapolitiikasta ympäristönsuojeluun ja digitaalisen turvallisuuden vahvistamiseen. Tässä blogitekstissä pureudumme tarkemmin tulevan viikon ohjelmaan ja sen kohokohtiin. Merkkipaalu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa
Keskiviikko alkaa keskustelulla ja äänestyksellä kymmenestä uudesta lakiehdotuksesta, jotka uudistavat EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttosääntöjä.
Belgian kuningas Euroopan Parlamentissa
Historiallinen hetki koittaa, kun Belgian kuningas Philippe pitää puheen täysistunnossa keskiviikkona, merkkinä Belgian EU-neuvoston puheenjohtajuudesta. Hänen odotetaan käsittelevän Belgian visiota Euroopan yhteistyön tulevaisuudesta.
Aamiaisruokien uudet säännöt
Parlamentti on valmis hyväksymään uudet säännöt, jotka parantavat kuluttajien tietoisuutta aamiaisruokien, kuten hunajan, mehujen ja hillojen, terveysvaikutuksista. Tavoitteena on tukea kuluttajia tekemään parempia ja terveellisempiä valintoja.
Sähkö- ja kaasumarkkinoiden uudistus
Äänestyksessä päätetään sähkö- ja kaasumarkkinoiden uudelleenmuotoilusta. Uudistuksen tarkoituksena on suojella kuluttajia hintojen äkillisiltä nousuilta ja tehdä energiasysteemistä kestävämpi. EU:n Lääkealan lainsäädännön uudistus
Keskustelu ja äänestys EU:n lääkelainsäädännön uudistuksesta on ohjelmassa keskiviikkona. Tavoitteena on mukauttaa EU:n lääkepolitiikkaa vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta verkossa
Parlamentti päättää, jatketaanko nykyisten sääntöjen soveltamista, jotka mahdollistavat verkkosisällön tarkastelun seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi. Kaupunkien jätevedenkäsittelyn uudet säännöt
Torstaina äänestetään EU:n jätevesisääntöjen päivityksestä, jonka tavoitteena on parantaa kaupunkien jäteveden keräämistä, käsittelyä ja poistoa.
Ympäristönsuojeluun liittyvät äänestykset
Keskiviikko tuo mukanaan äänestykset, jotka keskittyvät metaanipäästöjen vähentämiseen energiasektorilla, hiilidioksidin poistojen sertifiointijärjestelmään, sekä uusiin toimenpiteisiin CO2-päästöjen vähentämiseksi raskaista ajoneuvoista.
Kiina, EU-budjetti ja meriturvalllisuus
Lisäksi parlamentti käsittelee Kiinan poliisin toimintaa Euroopassa, äänestää EU:n vuoden 2022 budjetin hyväksynnästä, ja tukee uusia sääntöjä meriturvallisuuden vahvistamiseksi sekä EU:n järjestelmää liikenteen hiilijalanjälkien vertailulle.
Vähemmistöjen suojelu
Viikko päättyy keskusteluun EU:n roolista romanikielen ja -kulttuurin suojelemisessa, korostaen kansainvälistä romanipäivää ja EU:n sitoutumista vähemmistökulttuurien tukemiseen.
Brysselin täysistunnon huippukohdat 10.-11. Huhtikuuta 2024
Kategoriat: EU week ahead, Euroopan parlamentin tuleva viikko | Kommentit pois päältä artikkelissa Brysselin täysistunnon huippukohdat 10.-11. Huhtikuuta 2024

Valtamedia yrittää

Hesarin pääkirjoitussivulla 30.3.2024 oli mielenkiintoinen juttu otsakkeella: Nuoret miehet pohtivat uskoa. Jutussa kerrottiin, miten nuorten miesten kiinnostus uskonnollisiin asioihin on kasvanut suhteessa samanikäisiin naisiin. Jutussa myös todettiin, että kysymys on vähemmistöstä, mutta painotettiin, että kehitys on merkittävä. Poikien ja nuorten … Lue loppuun

Lisää gallerioita | Kommentit pois päältä artikkelissa Valtamedia yrittää

Euroopan parlamentti 18.-24.3.2024 (viikko 12)

Komiteoiden kokoukset, Bryssel

Ympäristö- ja kansanterveysvaliokunta ottaa kantaa ehdotukseen ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden lupia, valvontaa ja lääketurvatoimintaa koskevan EU-lainsäädännön uudistamiseksi, mukaan lukien Euroopan lääkeviraston rakenteen ja menettelyjen virtaviivaistaminen. Päivitys kattaa toimenpiteet, joilla puututaan lääkepulaan, varmistetaan lääkkeiden toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus, edistetään innovaatioita ja vahvistetaan ympäristön kestävyyttä (tiistai).

Alla EMPL kokoukseen liittyvät asiat boldattuna.

19.3. EMPL valiokunnan kokouksessa äänestysaiheina mm. alustatyö ja eurooppalainen vammaiskortti jossa on myös huomioitu pysäköintiin liittyvät asiat. Vammaiskortin osalta tässä mietinnössä laajennetaan kortin saanti myös kolmansien maiden kansalaisille, joilla oikeus oleskella EU-alueella.

Alustatyön työolojen parantaminen. Parannetaan alustatyön oloja yhtenäistämällä pelisäännöt EU-tasolla. Tässä otetaan huomioon ns. työsuhdeolettama, joka perustuu EU-käytäntöön mutta määritellään kansallisesti. Tämä olettamus tarkoittaa, että alustan kautta tehty työ nähdään yleensä työsuhteena. Lisäksi direktiivissä keskitytään algoritmien oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Tekoälyn algoritmit eivät saa olla irtisanomisen perusteena.

Muita EMPL kokouksessa äänestettäviä asioita ovat:

Työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto Tanskan hakemuksen johdosta – EGF/2023/004 DK/Danish Crown – Tanska

Työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto Saksan hakemuksen johdosta – EGF/2023/003 DE/Vallourec – Saksa

EU:n laajentuminen.

Ulkoasiainvaliokunta keskustelee EU:n laajentumisen etenemisestä joidenkin jäsenmaiden ulkoministerien kanssa ennen 21.-22. maaliskuuta kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa. Liettuan, Latvian, Viron, Slovenian, Tanskan, Kreikan, Bulgarian, Kroatian ja Itävallan ministerit on vahvistettu keskusteluun (tiistaina).

EU:n maanviljelijät.

Maatalousvaliokunta tiedustelee maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskia ehdotetuista toimenpiteistä viljelijöiden tukemiseksi, jotka sisältyvät 22. helmikuuta esitettyyn niin kutsuttuun yksinkertaistamispakettiin. Maatalousvaliokunta keskustelee myöhemmässä keskustelussa maatalousalan panoksesta EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ilmastotoimista vastaavan komissaarin Wopke Hoekstran kanssa (tiistaina).

EU:n Venäjä-pakotteet.

EP:n ulkoasiainvaliokunta ja Ukrainan Verhovna Radan ulkoasiainvaliokunta keskustelevat EU:n Venäjä-vastaisten pakotteiden tehokkuuden maksimoimisesta ja Venäjän varojen siirtämisestä Ukrainalle (keskiviikkona).

EU:n puolustusteollisuusstrategia.

Turvallisuuden ja puolustuksen alivaliokunnan jäsenet keskustelevat sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Thierry Bretonin kanssa uudesta Euroopan puolustusteollisuusstrategiasta (EDIS) ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta (EDIP), jotka esiteltiin 5. maaliskuuta (tiistaina).

Presidentin päiväkirja.

EP:n puheenjohtaja Roberta Metsola pitää maanantaina avauspuheen videoviestillä Euroopan alueiden ja kaupunkien huippukokouksessa ja matkustaa Maltalle, jossa hän tapaa edustajainhuoneen puhemiehen Anġlu Farrugian. Tiistaina hän on virallisella vierailulla Itävallassa, jossa hän pitää raatihuonekeskustelun nuorten kanssa. Keskiviikkona hän tapaa Itävallan EU- ja perustuslakiministerin Karoline Edtstadlerin, Itävallan parlamentin kansallisneuvoston puheenjohtajan Wolfgang Sobotkan ja liittokanslerin Karl Nehammerin, minkä jälkeen hän pitää tiedotustilaisuuden. Presidentti Metsola tapaa torstaina YK:n pääsihteerin António Guterresin ennen Eurooppa-neuvostoon osallistumista.

ECR -ryhmä vierailulla eduskunnassa 7.3.2024

Euroopan parlamentti 18.-24.3.2024 (viikko 12)
Kategoriat: EU week ahead, EU-VAALIT 2024, Euroopan parlamentin tuleva viikko | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan parlamentti 18.-24.3.2024 (viikko 12)

Euroopan parlamentti 11.-17.3.2024 (viikko 11)

Tuleva viikko 11.-17.3.2024 Täysistunto, Strasbourg
Tekoäly. Tiistaina käydyn keskustelun jälkeen Euroopan parlamentin jäsenten on määrä hyväksyä keskiviikkona tekoälylaki, jonka tavoitteena on varmistaa, että tekoäly on luotettava, turvallinen ja EU:n perusoikeuksia kunnioittava, samalla kun tuetaan innovaatioita ja tehdään Euroopasta alan johtaja. Kahden esittelijän on määrä pitää lehdistötilaisuus keskiviikkona ennen äänestystä.
Rakennusten energiatehokkuus. Mepit keskustelevat maanantaina ja äänestävät tiistaina lopullisesti uudesta direktiivistä, jolla vähennetään rakennusalan energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä tehdään siitä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Esittelijä pitää äänestyksen jälkeen lehdistötilaisuuden.
Medianvapauslaki. Tiistaina täysistunnossa keskustellaan uudesta asetuksesta, jolla suojellaan EU:n toimittajia kasvavilta tiedotusvälineiden vapauteen kohdistuvilta uhilta ja varmistetaan, että kansalaisilla on pääsy useaan toimituksellisesti riippumattomaan mediasisältöön. Ennen lopullista äänestystä keskiviikkona esittelijä pitää lehdistötilaisuuden.
maaliskuun Eurooppa-neuvosto. Tiistaiaamuna komission puheenjohtajan von der Leyenin ja puheenjohtajavaltio Belgian kanssa käydyssä keskustelussa mepit kertovat odotuksistaan 21.–22. maaliskuuta järjestettävään EU-huippukokoukseen, jossa keskitytään Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan, Gazan kaistan sotaan sekä Euroopan turvallisuuteen ja puolustus.
Teollisuuden päästöt. Tiistaina täysistunnossa äänestetään lopullisesti uudesta asetuksesta, jolla vähennetään teollisuuslaitosten ja suurten karjatilojen aiheuttamaa ilman, veden ja maaperän saastumista.
Euro 7/tieliikenteen päästöt. Mepit keskustelevat ja äänestävät keskiviikkona uusista säännöistä, joilla vähennetään henkilöautojen, pakettiautojen, linja-autojen, kuorma-autojen ja perävaunujen päästöjä.
Taistelu ulkomaalaisia häiriöitä vastaan. Tiistain kyselytunnilla Euroopan parlamentin jäsenet tiedustelevat komission varapuheenjohtajaa Jourováa EU:n hallitusten valmiuksista torjua ulkomaisia, myös Venäjältä tulevia häiriöitä.
Jätteen vähentäminen. Keskiviikkona täysistunnossa äänestetään sen kannasta uusiin jätteenvähennystavoitteisiin, joilla pyritään paremmin ehkäisemään ja vähentämään elintarvikkeiden ja tekstiilien syntymistä koko EU:ssa. Mepit haluavat myös tuottajien kattavan tekstiilijätteen keräämisestä, lajittelusta ja kierrätyksestä aiheutuvat kustannukset.
Lelujen turvallisuus. Eduskunta vahvistaa keskiviikkona kantansa uusiin sääntöihin, joilla vähennetään EU:ssa myytävien vaarallisten lelujen määrää ja suojellaan lapsia tehokkaammin leluihin liittyviltä riskeiltä. Äänestyksen jälkeen pidetään lehdistötilaisuus esittelijän kanssa.
Kansainvälinen Naistenpäivä. Tiistaina kaksi Espanjan naisten jalkapallomaajoukkueen pelaajaa vuoden 2023 MM-voittajasta, Ivana Andrés ja Alba Redondo, puhuvat Euroopan parlamentin jäsenille kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi.
”Tämä on Eurooppa” -keskustelu / Petteri Orpo. Pääministeri Petteri Orpo hahmottelee täysistunnossa keskiviikkona klo 10.30 näkemyksensä Euroopan haasteista ja tulevaisuudesta, jonka jälkeen käydään keskustelua europarlamentaarikkojen kanssa. EP:n puheenjohtaja Metsolan ja pääministerin tiedotustilaisuus pidetään noin klo 10.20.
2024 eurovaalit/lehdistöseminaari. EP:n lehdistöpalvelu järjestää toimittajille seminaarin aiheesta ”Demokratian turvaaminen: tiedotusvälineiden rooli vuoden 2024 eurovaaleissa”. Toimittajat voivat keskustella muun muassa demokraattisen tilan suojelusta, disinformaatiosta ja kyberturvallisuudesta sekä Euroopan parlamentin vaaliprosessista tärkeimpien Euroopan parlamentin jäsenten ja EP:n tiedottajan kanssa (tiistaina).
Presidentin päiväkirja. EP:n puheenjohtaja Metsola tapaa keskiviikkona pääministeri Orpon ennen puheenvuoroaan täysistunnossa. Perjantaina hän on virallisella vierailulla Ruotsissa, jossa hän tapaa eduskunnan puhemiehen Andres Norlénin, Ruotsin eduskunnan poliittisten ryhmien edustajat ja pääministeri Ulf Kristerssonin (seuraavan tiedotustilaisuuden). Aamulla hän osallistuu myös kaupungintalon keskusteluun nuorten kanssa.
Euroopan parlamentti 11.-17.3.2024 (viikko 11)
Kategoriat: EU week ahead, Euroopan parlamentin tuleva viikko | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan parlamentti 11.-17.3.2024 (viikko 11)