Euroopan parlamentin vaalitauko

Europpan parlamentin vaalit käydään 9.6.2024. Täällä parlamentissa alkoi vaalitauko toukokuun alusta ja vaikka tauko kuulostaa siltä, että mitään ei tapahdu, niin voin sanoa että kyllä tapahtuu. Brysselissä valmistaudutaan mm. siihen, että meppejä onkin aiemman vaalikauden (9) sijaan 15 enemmän, eli heitä on kaudella 10 yhteensä 720. ’

Tarkoittaa sitä, että täysistuntosaleihin pitää tehdä lisää istumapaikkoja. Esim. Brysselissä tehdään tätä hommaa parhaillaan.

Osallistun itse vaalien jälkeen ns. Welcome Village -tapahtumaan eli tarkoittaa käytännössä sitä, että heti vaalitulosten ratkettua mepit saapuvat tänne Brysseliin ilmoittautumaan. Ja kuten tiedätte EP on varsin byrokraattinen paikka ja hyvä niin ainakin tässä tapauksessa, koska kaikki dokumentit ja lomakkeet, jotka uusi meppi joutuu täyttämään ja allekirjoittamaan on tarkkaan mietietty konsepti.

Ilmoittautumisdeskit on sijoitettu parlamenttitalon alakertaan ns. spinellin bulevardille. Sieltä löytyy jokaiselle lomakkeelle ja toimelle oma ”rastipiste”. Eka päivä on nimittäin aikamoinen seikkailu ja sukellus brykratian ihmeelliseen maailmaan. 1. rasti on valokuvauspiste. Päivitän tähän rastit myöhemmin tarkemmin. Uusille ja vanhoille mepeille prosessi etenee hieman eri tavalla, mutta ymmärsin niin, että valokuva otetaan kaikista, koska 5 vuotta on varsin pitkä aika :).

Toisena rastina on henkilötietojen tallentaminen ja tarvittavien tunnusten saanti eri järjestelmiin. Kaikki mepit jotka saapuvat Welcome Villageen ovat kandidaattimeppejä. Ensimmäinen vahvistus tulee jäsenmaista tarkistuslaskentojen jälkeen. Toinen vahvistusetappi on ensimmäinen tai joissakin tapauksissa toinen Strasbourgin täysistunto, jossa valitaan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto.

Kolmannessa rastipisteessä tallennetaan pankkiyhteystiedot ja jos oikein ymmärstin pankkitilejä tulee mepin ilmoittaa kaksi. Tämä on jonkinlainen tuplatsekkaus jostain jota en halua kirjoittaa tähän blogiin.

TÄMÄ OSIO JATKUU MYÖHEMMIN.

Heinäkuun täysistunto on jo 16.7. ja asialista pitkä. Äänestyslistojen suhteen pitää huolehtia, että taustatyön tekevät aiemmin tätä työtä tehneet, ainakin tämä on suositukseni Suomen delegaatiolle. Virheitä ei kannata tehdä ja antaa vihervassareille lapasyöttöjä.

Welcome Village lomakemaratoonin lisäksi meppien kannattaa tulla kärppänä paikalle heti maanantaina 10.6.. Täällä alkaa nimittäin valiokuntapaikkaneuvottelut ja näissä kannattaa olla aktiivisesti mukana, jotta saa vaikuttavan paikan. Teen tähän blogiin myöhemin listauksen näistä.

Itse seuraan CONT ja EMPL valiokuntaa ja molemmat ovat mielenkiintoisia aihepiireiltään. CONT on lähinnä budjettitarkistuksia ja EMPL työllisyys ja sosiaaliasioita koskettava valiokunta.

TARINA JATKUU…..

Brysselissä 1.6.2024

Marko Ekqvist

Euroopan parlamentin vaalitauko
Kategoriat: EU week ahead | Jätä kommentti

Turvekeskustelu jatkukoon

Turve on uusiutuvaa polttoainetta. Turpeen alasajo alkoi jo useita vuosia sitten. Arvaatte varmaan kenen toimesta?
Nykyisellään turpeen energiakäyttö tullaan puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Järjetöntä tehdä lopullisia päätöksiä aikakaudella, jossa tilanteet muuttuvat ja geopoliittinen tilanne on epävarma. Ilmeisesti tilannekuva on ollut varsin hyvin tiedossa edelliselläkin hallituksella. Tässä artikkelissa kuvaan jo kaikkien tietämät tosiasiat, mutta kertaus on opintojen äiti.
Edellisen hallituksen suurimmat ongelmat olivat mielestäni hallituksen kokoonpano ja sitä kautta päätöksentekokyvyttömyys. Miettikääpä nyt. Mukana Keskusta, mutta ei mikään ihme, koska kutsuttu myös ”takiaispuolueeksi” erään aiemmin perussuomalaisissa vaikuttaneen muotoilema ilmaus. Onneksi viime eduskuntavaaleissa Suomen kansa äänesti oikein ja saatiin aikaiseksi hallitus, joka tekee hyviä päätöksiä kansan eteen.
Vuoden 2022 aikana todellisuus on tullut vastaan ja turvetta on otettu uudelleen käyttöön, johtuen energiapaletin muutoksista. Sähkön kallistuttua on jouduttu uudelleen harkitsemaan turpeen normaalikäyttöä ja tässä tapauksessa ei pelkästään huoltovarmuuden turvaajana. Turve on edullista ja turpeen suhteen Suomi on omavarainen. Turvetuotannon on laskettu työllistävän suoraan ja epäsuorasti yli 7000 henkilötyövuotta. Edullista palaturvetta voitaisiin käyttää lämmöntuotantoon hakkeen rinnalla. Mikäli ajatellaan tavoitevuosia, niin vuosi 2035 on aivan kohta käsillä. Reilussa 10 vuodessa ei (ehditä) tehdä energiainfraan eikä muidenkaan sektoreiden suhteen sellaisia toimia, että asetettu tavoite olisi realistista.
Turvetta on suotuisa polttaa esim. lämpövoimakattiloissa, koska se parantaa ja suojaa kattilarakenteita erityisesti poltettaessa puupolttoaineita. Turve on myös erinomainen polttoaine tasata vaihtelevan laatuisia (mm. kosteuspitoisuus) polttoaineita. Turve mahdollistaa edullisen lämmön- ja sähköntuotannon teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön.
1970-luvun puolivälistä alkaen Suomessa on tuotettu noin 730 miljoonaa kuutiometriä energiaturvetta ja noin 70 miljoonaa kuutiometriä kasvu- ja kuiviketurvetta, yhteensä 800 miljoonaa kuutiometriä.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen soiden turvemäärä on 70 miljardia kuutiometriä (sisältäen suot, joiden turpeen paksuus on yli 30 cm ja pinta-ala yli 20 hehtaaria). Lukuun ei sisälly alle 20 hehtaarin soita, joten siinä on huomattava turvamarginaali. Viimeisten 50 vuoden aikana olemme käyttäneet noin 1,14 % Suomen turvevaroista.
Kuten jo aiemmin totesin, niin turpeen osalta on myös huomioitava, että sillä on myös muita käyttökohteita, kuin pelkästään energianmuunto. Kasvu- ja kuiviketurpeen käyttö on monintavoin vaikeasti korvattavissa ”vihreän” siirtymän tuotteilla. Sellaista ei tiedossani ole.
Turvetta voidaan käyttää eläinten kuivikemateriaalina, erilaisissa kasvualustoissa, ympäristövahinkoja torjuttaessa ja maanparantamisessa. Turve on edullista, sitä voidaan tuottaa ympäri vuoden ja turpeen suhteen Suomi on täysin omavarainen. Turvetuotanto luo myös uusia työpaikkoja.
Lähteet: Turveteollisuusliitto.————————————

Turvekeskustelu jatkukoon
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Eurovision Debate 2024 – Keskustelu komission puheenjohtajaehdokkaiden kesken

Eurovision Debate 2024 komission puheenjohtajaehdokkaiden välillä käydään torstaina 23. toukokuuta klo 15.00-16.45 parlamentin täysistuntosalissa Brysselissä.
Keskustelun järjestää European Broadcasting Union (EBU) yhteistyössä eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja Euroopan parlamentin kanssa.
EBU on ilmoittanut tärkeimmät komission puheenjohtajaehdokkaat, jotka ovat vahvistaneet läsnäolonsa keskustelussa 23. toukokuuta:
– Walter Baier (Itävalta), Euroopan vasemmisto – Sandro Gozi (Italia), Renew Europe Now – Ursula von der Leyen (Saksa), Euroopan kansanpuolue (EPP) – Terry Reintke (Saksa), Euroopan vihreät – Nicolas Schmit (Luxemburg), Euroopan sosialistipuolue (PES) – Ehdokkaat puhuvat englantia ja tulkkaus tarjotaan 24 kielelle.
Keskustelua moderoivat Martin Řezníček (Tšekin TV) ja Annelies Beck (VRT, Belgia).
Viisi ehdokasta keskustelevat useista keskeisistä aiheista. Kysymyksiä esittävät yleisö täysistuntosalissa, katsojat, jotka katsovat eduskunnan EU-maiden yhteystoimistojen järjestämiä tapahtumia sosiaalisen median kautta, sekä kaksi moderaattoria. Ehdokkaat kohtaavat myös moderaattorien henkilökohtaisia kysymyksiä niin sanotuissa ”Spotlight”-segmenteissä, mikä on uusi ominaisuus Eurovision Debate 2024 -tapahtumassa.
Julkiset tiedotusvälineet järjestävät eri puolilla EU:ta keskustelua suorana katsomista varten yhteistyössä Euroopan parlamentin yhteystoimistojen kanssa jäsenmaissa.
Myös tiedotusvälineet kutsutaan 16. toukokuuta EBU:n järjestämään arvontaan Euroopan parlamentissa Brysselissä (Agora TV studio, VoxBox 3. krs, Spinelli-talo, klo 16.00). Arvonta ratkaisee ehdokkaiden paikan keskustelun näyttämöllä, kunkin aiheen ensimmäisen puhujan ja ”valokeilassa” haastattelujen järjestyksen.
Myös EBU julkistaa keskustelun aiheet ja sääntöjen selityksen 16. toukokuuta.
*Kuinka seurata Eurovision keskustelua*
Ohjelma lähetetään 23. toukokuuta EbS:ssä audiovisual.ec.europa.eu/en/ ja EBU:ssa osallistujien nimilappujen ja muiden olennaisten graafisten elementtien kanssa. Puhdas versio keskustelusta on saatavilla EbS+:ssa, mutta vain uutismuokkauksia varten, ei täydellistä suoraa lähetystä varten. Se striimataan myös parlamentin verkkosivuilla (Multimediakeskus) ja on saatavilla EBU:n jakelualustoista. Keskustelun itsenäistä kuvaamista salista ei sallita.
Eurovision Debate 2024 – Keskustelu komission puheenjohtajaehdokkaiden kesken
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Euroopan parlamentti 22.-25.4.2024 (viikko 17)

Viikolla 17 (22.–28. huhtikuuta 2024) Euroopan parlamentti Strasbourgissa

Viimeinen istuntojakso ennen 6.–9. kesäkuuta pidettäviä vaaleja. Tänä aikana MEPit keskustelevat ja äänestävät useista aiheista:

  • Tavaroitten korjausoikeus (keskustelu maanantaina, äänestys tiistaina);
  • Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta (keskustelu tiistaina, äänestys keskiviikkona);
  • Rahapesun vastainen toiminta (keskustelu ja äänestys keskiviikkona);
  • Ihmiskaupan torjunta ja uhrien suojelu (keskustelu maanantaina, äänestys tiistaina);
  • Talouden ohjaus (keskustelu ja äänestys tiistaina);
  • Eurooppalaisen vammaiskortin perustaminen (keskustelu tiistaina, äänestys keskiviikkona);
  • Uusi EU:n eettinen elin (keskustelu ja äänestys torstaina);
  • Net Zero Industry Act (keskustelu ja äänestys torstaina);
  • Pakotettua työvoimaa hyödyntävien tuotteiden kieltäminen (keskustelu maanantaina, äänestys tiistaina).

Lisäksi lopulliset äänestykset pidetään seuraavista aiheista:

  • Pakkaus ja pakkausjätteet, ympäristön ilmanlaatu ja puhtaan ilman direktiivi Euroopassa, alustatyöntekijöiden työolosuhteet, yritysten due diligence -säännöt, kaupan vapauttamistoimet Ukrainalle, uudet ekosuunnittelusäännöt, tietojenvaihto liikennevirheistä rajat ylittävästi ja Euroopan terveystietoavaruus (kaikki keskiviikkona);
  • Kauppaa koskevat uudet säännöt (tiistaina).

MEPit keskustelevat myös 17.–18. huhtikuuta pidetyn erityisen Eurooppa-neuvoston tuloksista sekä Iranin hyökkäyksestä Israeliin, tarpeesta lieventää tilannetta ja EU:n vastauksesta.

Lisäksi käsitellään EU:n vastausta Israelin puolustusvoimien toistuviin humanitaaristen avustustyöntekijöiden, journalistien ja siviilien tappoihin Gazan kaistaleella, Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä Ukrainan voiton ja jälleenrakennuksen tukemiseen sekä äänestetään yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen yksinkertaistamisesta, uusista väitteistä Venäjän sekaantumisesta Euroopan parlamenttiin ja Venäjän epädemokraattisista presidentinvaaleista.

Lisäksi keskiviikkoaamuna parlamentti pitää juhlaistunnon suurimman koskaan tapahtuneen EU:n laajentumisen 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Omalla työpöydälläni ovat seuraavat äänestykset:

– AGRI – Objection pursuant to Rule 111(3): rules on the ratio for GAEC Standard 1 B9-0220/2024
MOTION FOR A RESOLUTION on Commission Delegated Regulation of 12 March 2024 amending Commission Delegated Regulation (EU) 2022/126 supplementing Regulation (EU) 2021/2115 of the European Parliament and of the Council as regards the rules on the ratio for the good agricultural and environmental condition (GAEC) standard 1
B9-0220/2024

———————————
to 25.4.2024 klo 12.14
2

– AGRI – Simplification of certain CAP rules

ie.  Common Agricultural Policy (CAP)

———————————
ke 24.4.2024 klo 17-18

3
A9-0035/2024
– AGRI – Aguilera Clara – Amendment of Regulation (EU) 2016/2031 on protective measures against pests of plants
REPORT on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council amending Regulation (EU) 2016/2031 of the European Parliament and of the Council as regards multiannual survey programmes, notifications concerning the presence of regulated non-quarantine pests, temporary derogations from import prohibitions and special import requirements and establishment of procedures for granting them, temporary import requirements for high risk plants, plant products and other objects, the establishment of procedures for the listing of high risk plants, the content of phytosanitary certificates, the use of plant passports and as regards certain reporting requirements for demarcated areas and surveys of pest

———————————
ke 24.4.2024 klo 12-13
4

A9-0142/2024
– AGRI – Dorfmann Herbert – Production and marketing of forest reproductive material A9-0142/2024
REPORT on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council on the production and marketing of forest reproductive material, amending Regulations (EU) 2016/2031 and 2017/625 of the European Parliament and of the Council and repealing Council Directive 1999/105/EC (Regulation on forest reproductive material) A9-0142/2024

———————————
ke 24.4.2024 klo 12-13
5

A9-0149/2024
– AGRI – Dorfmann Herbert – Production and marketing of plant reproductive material A9-0149/2024
REPORT on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council on the production and marketing of plant reproductive material in the Union, amending Regulations (EU) 2016/2031, 2017/625 and 2018/848 of the European Parliament and of the Council, and repealing Council Directives 66/401/EEC, 66/402/EEC, 68/193/EEC, 2002/53/EC, 2002/54/EC, 2002/55/EC, 2002/56/EC, 2002/57/EC, 2008/72/EC and 2008/90/EC (Regulation on plant reproductive material) A9-0149/2024

———————————
ti 23.4.2024 klo 12-13
6

B9-0218/2024
– MR – Objection pursuant to Rule 111(3): Feedstock for the production of biofuels and biogas B9-0218/2024
MOTION FOR A RESOLUTION on the Commission delegated directive of 14 March 2024 amending Annex IX to Directive (EU) 2018/2001 of the European Parliament and of the Council as regards adding feedstock for the production of biofuels and biogas B9-0218/2024

———————————
ke 24.4.2024 klo 17-18
7

A9-0161/2024
– ITRE – Carvalho Maria da Graça – Amending Regulation (EU) 2021/1173 as regards an EuroHPC initiative for start-ups to boost European leadership in trustworthy Artificial Intelligence A9-0161/2024
– ITRE – Carvalho Maria da Graça – MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/1173 muuttamisesta ottamalla käyttöön startup-yrityksiä tukeva EuroHPC-aloite Euroopan johtoaseman vahvistamiseksi luotettavan tekoälyn alalla – A9-0161/2024

———————————
ke 24.4.2024 klo 17-18
8

A9-0307/2023
– ITRE – Cutajar Josianne – Managed security services A9-0307/2023
REPORT on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council amending Regulation (EU) 2019/881 as regards managed security services
A9-0307/2023

– ITRE – Cutajar Josianne – MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2019/881 muuttamisesta tietoturvapalvelujen osalta.
A9-0307/2023

———————————
ke 24.4.2024 klo 17-18
9

A9-0426/2023
– ITRE – Gálvez Muñoz Lina – Laying down measures to strengthen solidarity and capacities in the Union to detect, prepare for and respond to cybersecurity threats and incidents A9-0426/2023
– ITRE – Gálvez Muñoz Lina – MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi unionissa kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten A9-0426/2023

———————————
ti 23.4.2024 klo 12-13
10

A9-0275/2023
– ITRE – Mituța Alin – Measures to reduce the cost of deploying gigabit electronic communications networks and repealing Directive 2014/61/EU (Gigabit Infrastructure Act) A9-0275/2023
– ITRE – Mituța Alin – MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi ja direktiivin 2014/61/EU kumoamisesta (gigabitti-infrastruktuurisäädös) A9-0275/2023

———————————
ke 24.4.2024 klo 12-13
11

A9-0147/2023
– TRAN – Thaler Barbara, Riquet Dominique – Trans-European transport network A9-0147/2023
REPORT on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council Guidelines for the development of the trans-European transport network, amending Regulation (EU) 2021/1153 and Regulation (EU) No 913/2010 and repealing Regulation (EU) 1315/2013 A9-0147/2023

– TRAN – Thaler Barbara,Riquet Dominique – MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta A9-0147/2023

———————————
ke 24.4.2024 klo 12-13
12

A9-0396/2023
– TRAN – Złotowski Kosma – Amending Directive (EU) 2015/413 facilitating cross-border exchange of information on road-safety-related traffic offences A9-0396/2023
REPORT on the proposal for a directive of the European Parliament and of the Council amending Directive (EU) 2015/413 facilitating cross-border exchange of information on road-safety-related traffic offences A9-0396/2023

– TRAN – Złotowski Kosma – MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun direktiivin (EU) 2015/413 muuttamisesta A9-0396/2023

———————————

Euroopan parlamentti 22.-25.4.2024 (viikko 17)
Kategoriat: EU week ahead, Euroopan parlamentin tuleva viikko | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Valtiontalouden tila hallituskausittain + ekstrana: Mitä tarkoittaisi, jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Artikkelisarja, jossa käsittelen eri hallitusten tilannetta aikakausittain. Eri vuosikymmeninä taloutemme on kohdannut haasteita, joita on ollut vaikea ennustaa. Arvosteluryöppy hallitustamme kohtaan on turhaa, koska mikäli mitään ei tehdä nyt, niin seuraavan hallituksen on tehtävä ne joka tapauksessa. Aloitetaan Vanhasen hallituskaudesta ja tarkastellaan samalla kaikkien hallitustemme edesottamuksia lisäten samalla aikakausittain maailmantalouden tilanteen kuhunkin hallituskauteen.  Lisään tähän artikkeliin toki myös muita talouden kannalta merkittäviä tapahtumia vuosikymmenten ajalta, joten tämä ei ole vielä valmis kokonaisuus, mutta auttaa ymmärtämään mistä on kysymys tällä hetkellä valtiontaloutemme kannalta.

FAKTA: Valtio velkaantuu, kun valtiontalous on alijäämäinen, eli menot ovat tuloja suuremmat. Valtionvelka mahdollistaa pitkän aikavälin investoinnit ja finanssipolitiikan liikkumavaran eri suhdanteissa. Koko julkisen sektorin velkaantumista vertaillaan kansainvälisesti suhteessa maan BKT:een.

Vanhasen I ja II hallitus (2003-2010)

Vanhasen ensimmäinen hallituskausi kohtasi suhteellisen vakaan taloudellisen tilanteen, ja se pystyi ylläpitämään positiivista talouskehitystä, kuten vuoden 2007 +2,9 miljardin euron tasapaino osoittaa. Vanhasen toinen hallituskausi kohtasi kuitenkin 2008 finanssikriisin, mikä heikensi hallituksen taloudellisia tuloksia merkittävästi, kuten näkyy vuoden 2009 -9,4 miljardin euron ja vuoden 2010 -10,8 miljardin euron tasapainossa.

Kataisen ja Stubbin hallitukset (2011-2015)

Kataisen hallitus aloitti tehtävänsä jälkikriisiaikana, jolloin talous oli edelleen epävakaa ja toipuminen hitaasti käynnissä. Hallitus pyrki talouden vakauttamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen, mutta tasapaino pysyi negatiivisena koko kauden. Stubb jatkoi samalla linjalla lyhyen aikansa, ja hänen aikanaan talous alkoi hitaasti parantua.

Sipilän hallitus (2015-2019)

Sipilän hallituksen aikana Suomen talous alkoi näyttää elpymisen merkkejä, ja hallitus teki merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2018 lähes tasapainoinen -0,3 miljardin euron tulos osoittaa, että nämä toimenpiteet alkoivat kantaa hedelmää.

Marinin hallitus (2019-2023)

Marinin hallitus joutui kohtaamaan COVID-19-pandemian taloudelliset vaikutukset, jotka aiheuttivat merkittäviä julkisen talouden alijäämiä. Asioita tehtiin, mutta liian hitaasti. Johdon kokemattomuus näkyi ja tuntui jokaisen Suomalaisen elämässä tällä kaudella.

Orpon hallitus (2023-)

Orpon hallituskausi on vielä meneillään, ja sen aikana on käsiteltävä pandemian jälkiä sekä muita taloudellisia haasteita.

Kun otetaan huomioon talouden eri tilanteet, voi Vanhasen I hallitus edelleen näyttää menestyneimmältä, mutta Sipilän hallituskin näyttää tehokkaalta ottaen huomioon sen aikaiset haasteet ja toimet. Marinin hallituksen arviointi vaatii tarkempaa analyysiä siitä, että olivatko kaikki toimet oikeutettuja suhteessa tehtyihin päätöksiin, koska tällä kaudella alijäämä kasvoi huomattavasti.

Velka suhteessa bruttokansantuottoon

Analysoimalla hallitusten menestystä ottaen huomioon sekä taloudellinen tasapaino että valtion velka sekä sen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT), saamme kattavamman kuvan kunkin hallituksen taloudellisesta menestyksestä. Tällä kertaa käsitellään vuosien 2004-2023 dataa.

Keskeiset huomioitavat asiat:

Valtion velka nimellisesti ja suhteessa BKT:hen: Tämä kuvastaa valtion velan kestävyyttä ja talouspolitiikan vaikutusta velan kasvuun tai supistumiseen.
Budjettitasapaino: Mitä parempi tasapaino, sitä vähemmän uutta velkaa tarvitaan teoriassa. Huom. tämä on tärkeä seikka, koska tässä suhteessa on tehty virheitä, joita on vaikea korjata laskusuhdannetilanteissa. Talouden kannalta noususuhdanteessa tulee aina varautua lisäämään puskurikykyä tuleviin laskusuhdanteisiin. Aina näin ei ole tehty ja se näkyy myös velkatilanteessa. Kaiken lähtökohtana on kurinalainen talouspolitiikka, jota nykyinen hallituksemme harjoittaa varsin johdonmukaisesti. Näin ei voi sanoa  äärivasemmistohallitusten osalta, jotka toimillaan rapauttavat Suomen taloutta.

Vuosittainen analyysi 
Vanhasen I hallitus (2003-2007)
Valtion velka vuoden 2007 lopussa oli 56,068 miljardia euroa, mikä oli 30,0% BKT:sta. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin aiemmin.

Vanhasen II hallitus (2007-2010)
Vuonna 2010 valtion velka oli 75,152 miljardia euroa eli 39,9% BKT:sta. Talouden taantuma vaikutti merkittävästi velan kasvuun.

Kiviniemen hallitus (2010-2011)
Valtion velka vuonna 2011 oli 79,661 miljardia euroa, 40,2% BKT:sta. Velkaantumisen kasvu jatkui, mutta ei yhtä jyrkkänä.

Kataisen ja Stubbin hallitukset (2011-2015)
Vuonna 2015 valtion velka oli noussut 99,807 miljardia euroon, 47,2% BKT:sta. Velkaantuminen jatkui, mutta talous alkoi parantua. Edellisen hallituksen toimet painoivat tässä aikajaksossa ja siltä osin Kataisen ja Stubbin osalta ns. häntävaikutus Kiviniemen hallituksen osalta merkittävä.

Sipilän hallitus (2015-2019)
Vuonna 2019 velka oli 106,368 miljardia euroa, 44,3% BKT:sta. Velkasuhde BKT:hen laski, mikä osoittaa talouspolitiikan tehokkuutta.

Marinin hallitus (2019-2023)
Vuonna 2023 valtion velka oli 156,172 miljardia euroa, 55,4% BKT:sta. COVID-19-pandemia aiheutti velan jyrkän nousun, mutta tätä on arvioitava poikkeuksellisen tilanteen kontekstissa. Historian kirjoihin jää kuitenkin huomattava ”pompsahdus” velkamäärän kasvussa ja jälkeenpäin arvioituna joitakin asioita olisi voinut tehdä paremmin ja tehokkaammin. Eräs seikka, joka painoi osaltaan oli se, että valtionhallinnon osalta tuottavuustoimiin ei ryhdytty, vaikka kaikki indikaattorit osoittivat, että valtionhallinnossa oli huomattavaa tyhjäkäyntiä. Ainoa tapa hoitaa asiaa olisi ollut toteuttaa sopeutustoimia myös valtionhallinnossa ja tällä tarkoitan nimenomaan hallinnossa olevien työntekijöiden karsimista. Irtisanominen valtionhallinnosta ei aina välttämättä tarkoita joutumista leipäjonoon vaan voi olla myös jonkin uuden alku, ehkä kansantalouden kannalta tuottavamman. Yksityisen puolen asiantuntijoista on pulaa ja on aina parempi vaihtoehto tehdä tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla, kuin ”syödä kuormasta” valtionhallinnossa.

Orpon hallitus (2023-)
Hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia ei vielä voida täysin arvioida, koska data päättyy vuoteen 2023. Toimet, joita Orpon hallitus on tehnyt ovat oikeasuhteisia ja antavat hyvän signaalin luottoluokittajille tulevaisuutta silmälläpitäen. Leikkaukset, joita jo edellisten hallitusten olisi pitänyt tehdä, tehdään nyt. Yleensä näitä korjvaavia toimia tehdään vasta pakon edessä vaikka järkikin sen sanoo, että toimia tulisi tehdä jokaisena budjettivuotena.

Vain tällä tavoin tasapaino säilyy ja velvoitteista selvitään. Noususuhdanteen aikana tulisi puskurikykyä vahvistaa. Ideologisista syistä tai jostain muusta maailmanparannukseen liittyvästä syystä näitä toimia ei aloitettu Marinin hallituskaudella. Näin ollen voidaan hyvällä syyllä korostaa, että Marinin hallitus on syypää nykyiseen tilanteeseen ja vihervasemmiston edustajien pääsy seuraavaan hallitukseen tulee estää kaikin keinoin seuraavien vuosien aikana. Valtiontalouden eheyttäminen on tärkein asia nyt ja muodostaa tulevien vuosien turvaa. Ääriviherkommunistit rapauttavat toimillaan Suomen talouden ja kasvun hedelmät.

Johtopäätös
Kun otetaan huomioon sekä budjettitasapaino että velkasuhde BKT:hen, Vanhasen I hallitus (2003-2007) näyttää edelleen menestyneimmältä, koska se hallitsi sekä budjettitasapainoa että velkasuhdetta tehokkaasti. Sipilän hallitus (2015-2019) myös osoitti kykynsä hallita velkaa ja parantaa talouden tilannetta hallituskaudellaan. Marinin hallituskaudella velan määrä kasvoi huomattavasti. Orpon hallituskausi on hyvällä mallilla ja tuloksia voidaan nähdä jo tämän vuoden puolella. Täytyy kuitenkin muistaa, että merkittävimmät toimien vaikutukset näkyvät vasta seuraavan vuoden budjetissa. 

1990-luvun alun pankkikriisi oli merkittävä taloudellinen mullistus Suomessa ja sillä oli pitkäkestoisia vaikutuksia maan talouspolitiikkaan ja talouden kehitykseen. Tämä kriisi ei ainoastaan vaikuttanut lyhyen aikavälin taloudellisiin toimiin vaan myös muokkasi Suomen talouspoliittista maisemaa pitkäksi aikaa.

Pankkikriisin syitä ja seurauksia

Kriisin juuret juontavat 1980-luvun lopun talouden ylikuumentumiseen. Talouden nopea kasvu, markkinoiden deregulaatio, ja runsas luotonanto loivat kuplan, joka puhkesi kun kansainvälinen suhdanne kääntyi ja korot nousivat nopeasti. Tämä johti siihen, että monet yritykset ja kotitaloudet eivät kyenneet maksamaan velkojaan, mikä puolestaan aiheutti laajamittaisia luottotappioita pankeille. Valtio joutui pelastamaan useita pankkeja suurilla tukipaketeilla, mikä lisäsi merkittävästi valtion velkaa.

Pitkäaikaiset vaikutukset

  1. Valtion velan kasvu: 1990-luvun pankkikriisi johti valtion velan merkittävään kasvuun. Kuten aiemmin tarkastellusta velkataulukosta nähdään, valtionvelka suhteessa BKT:hen nousi nopeasti 1990-luvun alussa, 10,5%:sta vuonna 1990 jopa 64,8%:iin vuonna 1996. Tämä velkataakka vaikutti Suomen talouspolitiikkaan vuosikymmeniä.
  2. Talouspoliittiset uudistukset: Kriisi pakotti Suomen uudistamaan rahoitussektorinsa valvontaa ja sääntelyä. Lisäksi Suomi joutui tarkistamaan julkisen taloutensa hallintaa, mikä johti tiukempaan finanssipolitiikkaan ja budjettikuriin, joka oli yksi kriteereistä Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU).
  3. Sosiaaliset vaikutukset: Taloudelliset vaikeudet aiheuttivat laajaa yhteiskunnallista stressiä, kuten työttömyyttä, mikä kasvoi merkittävästi kriisin aikana. Tämä vaikutti monien suomalaisten elämään pitkäksi aikaa ja lisäsi paineita sosiaaliturvajärjestelmälle.

Nykytilanteen yhteydet 1990 -luvun pankkikriisiin

Pankkikriisin seuraukset ovat edelleen nähtävissä Suomen talouspolitiikassa ja taloudellisessa ajattelussa. Kriisin opetukset ovat johtaneet varovaisempaan lähestymistapaan velkaantumiseen ja taloushallintoon. Vuoden 2008 globaali finanssikriisi ja myöhemmin COVID-19-pandemia ovat testanneet näitä oppeja, ja vaikka velkaantuminen on jatkunut näiden kriisien aikana, Suomen hallitus on pyrkinyt pitämään finanssipolitiikkaa kurinalaisena, vaikkakin poikkeukselliset olosuhteet ovat vaatineet joustavuutta.

Pankkikriisin opetukset ovat myös vaikuttaneet siihen, kuinka Suomi on valmistautunut ja reagoinut myöhempään taloudellisiin sokkeihin, pyrkien välttämään menneisyyden virheet ja vahvistamaan talouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä. Tämä on seikka, joka tulee olemaan merkityksellinen pitkällä aikavälillä ja näin ollen nykyisen opposition harjoittama ”somekampanja” hallituksemme toimintaa kohtaan on nähtävissä vain ”vaalimenestyksen” tavoittelemisena seuraaviin vaaleihin.

Tosiasiat puhuvat puolestaan ja valistunut äänestäjä näkee tämän epärehellisen toiminnan ja tekee varmasti omat johtopäätöksensä asioista. Tulokset nyt tehtävistä talouden tasapainottamisen toimista näkyvät vasta vuosien päästä. Mahdollisesti useiden vaalikausien päästä. Nykyinen geopoliittinen tilanne on myös osaltaan vaikuttanut tilanteen muuttumiseen. Kaikki hallituksemme toimet voidaan kokonaisuuteen nähden pitää oikeutettuina ja tehdyt toimet ovat Suomen kansan parhaaksi. 

Brysselissä 21.4.2024

Marko Ekqvist

—-

Lähteet:

https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/#5005a34e

Eurostat 2023.

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/talouden-tilannekuva/

Ekstra: 

Mitä tarkoittaa jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Excessive Deficit Procedure (EDP = excessive deficit procedure) eli liiallisen alijäämän menettely on Euroopan unionin mekanismi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta (SGP = Stability and Growth Pact ). Sopimus pyrkii koordinoimaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaa ja ylläpitämään terveitä julkisia talouksia. EDP voidaan käynnistää, jos jäsenvaltio ylittää 3 %:n BKT:hen suhteutetun alijäämärajan tai jos sen valtionvelka ylittää 60 %:n BKT:hen suhteutetun rajan eikä velan vähenemisvauhti ole tyydyttävää — velan ja 60 %:n rajan välinen ero on pienennyttävä keskimäärin yhdellä kahdeskymmenesosalla vuodessa kolmen vuoden aikana.

Joka huhtikuussa euroalueen maat toimittavat komissiolle ja neuvostolle vakausohjelmansa, kun taas euroalueen ulkopuoliset maat toimittavat konvergenssiohjelmansa samoihin instituutioihin. Ohjelmien tulee sisältää maan keskipitkän aikavälin budjettitavoitteet sekä tiedot siitä, miten tavoitteet aiotaan saavuttaa. Ohjelmat sisältävät myös analyysin pääolettamusten muutosten vaikutuksista maan finanssipositioon.

Ohjelmat tarkastaa komissio. Jos kriteereitä ei täytetä, neuvosto käynnistää EDP:n komission suositusten perusteella.

EDP edellyttää, että kyseessä oleva maa laatii suunnitelman korjaavista toimista ja politiikoista sekä aikataulut niiden toteuttamiselle. Euroalueen maat, jotka eivät noudata suosituksia, voivat saada sakkoja.

Jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP), se tarkoittaisi, että Suomi ei olisi noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) määrittämiä finanssipolitiikan kriteereitä. Tämä sopimus asettaa jäsenvaltioille seuraavat keskeiset rajoitukset taloudenpidolle:

  1. Julkisen talouden alijäämä: Ei saa ylittää 3 % bruttokansantuotteesta (BKT).
  2. Valtion velka: Ei saa ylittää 60 % BKT:sta, tai sen tulee olla laskusuunnassa kohti tätä rajaa tyydyttävällä nopeudella.

Seuraukset ja toimenpiteet

Liiallisen alijäämän menettelyn käynnistyminen:

  • Analyysi ja raportointi: Suomen tulisi toimittaa Euroopan komissiolle selitys ylittyneistä rajoista ja raportti siitä, miten alijäämää aiotaan korjata.
  • Suositukset: EU neuvosto, komission ehdotuksesta, antaa Suomelle suosituksia siitä, kuinka ja millä aikataululla taloudellinen tilanne tulisi saada hallintaan.
  • Korjaavat toimet: Suomen on laadittava ja toteutettava suunnitelma, joka sisältää talouspolitiikan korjaavat toimenpiteet. Tämä voi sisältää menoleikkauksia, veronkorotuksia tai muita rakenteellisia uudistuksia.

Mahdolliset sanktiot:

  • Jos Suomi ei noudata annettuja suosituksia tai jos toimet eivät ole riittäviä korjaamaan alijäämää annetussa aikataulussa, se voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kuten sakkojen määräämiseen. Tämä on kuitenkin harvinaista ja tapahtuu tyypillisesti vain, jos maa jatkuvasti laiminlyö suositukset.

Poliittiset ja taloudelliset vaikutukset

Joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn voi vaikuttaa maan talouspolitiikkaan ja poliittiseen ilmapiiriin. Se voi rajoittaa julkisen sektorin menojen kasvua ja pakottaa hallituksen tekemään vaikeita päätöksiä, kuten leikkaamaan julkisia menoja tai nostamaan veroja. Se voi myös vaikuttaa maan luottoluokitukseen ja sitä kautta lainanottokustannuksiin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja talouskasvuun.

Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on merkki siitä, että maan taloudelliset olot vaativat tarkempaa huomiota ja mahdollisesti merkittäviä korjaustoimia, jotta julkisen talouden kestävyys ja vakaus voidaan taata.

Valtiontalouden tila hallituskausittain + ekstrana: Mitä tarkoittaisi, jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?
Kategoriat: bruttokansantuote, budjettitasapaino, valtionvelka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti