Uutisia lyhyesti
Ajankohtaiset Uutiset
Marko Ekqvist Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi 1.6.2025 alkaen. Varsinaisena jäsenenenämme toimii Heli Eskelinen. #marko2025 #vaalit2025 #Helsinki #perussuomalaisetMuut ajankohtaiset uutiset
Blogipäivitykset
-
Viimeisimmät artikkelit
- Mitä tein Euroopan parlamentissa (07/2023–07/2024)? 20.3.2026
- Yli 50 vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien makuuttaminen tulee kalliiksi 15.3.2026
- Tekniikan Akateemiset ry – TEK-valtuustovaalit 7.3.2026
- Hae ehdokkaaksi Perussuomalaisten TEK-listalle – TEK-valtuustovaalit 2026 6.2.2026
- Eduskuntavaalit 2027 4.2.2026
Arkistot
Mitä tein Euroopan parlamentissa (07/2023–07/2024)?
Moni on jälkeenpäin kysynyt mitä duunasin EU-parlamentissa ollessani poliittisena neuvonantajana ECR-ryhmässä? Koitan vastata lyhyesti:
Mitä tein Euroopan parlamentissa (07/2023–07/2024)
Toimin poliittisena neuvonantajana, ja vastuullani oli äänestyssuositusten valmistelu, lainsäädäntöesitysten läpikäynti sekä niiden vaikutusten arviointi Suomen näkökulmasta. Kävin läpi komission esityksiä, valiokuntien mietintöjä ja muutosehdotuksia ja muodostin niiden pohjalta kannat, joita käytettiin poliittisessa päätöksenteossa.
Olin mukana valmistelussa useissa keskeisissä äänestyskokonaisuuksissa. Näihin kuuluivat esimerkiksi ajokieltojen EU-laajuinen täytäntöönpano, Interoperable Europe Act sekä Channel Fixed Link -sopimus. Lisäksi osallistuin työmarkkinatilastoihin, European Semesteriin ja ILO:n väkivaltaa ja häirintää koskevan sopimuksen äänestyssuositusten valmisteluun.
Työ ei rajoittunut yksittäisiin asioihin, vaan olin mukana EMPL-valiokunnan lainsäädäntötyössä sekä vuoden 2024 alusta alkaen myös CONT-valiokunnan työssä. CONT-valiokunnassa käsiteltiin EU:n varojen käyttöä, budjettivalvontaa ja vastuuvapausmenettelyjä, ja osallistuin näihin liittyvien aineistojen läpikäyntiin sekä kantojen valmisteluun.
Olin mukana myös digitaaliseen sääntelyyn liittyvien kokonaisuuksien valmistelussa erityisesti ITRE-valiokunnan työssä. Näihin kuuluivat dataan, tekoälyyn ja kyberturvaan liittyvät säädökset, kuten Data Actiin, tekoälysääntelyyn ja digitaalisiin tuotteisiin kohdistuviin kyberturvavaatimuksiin liittyvät kokonaisuudet. Näissä arvioin ehdotusten vaikutuksia erityisesti yrityksiin, kilpailukykyyn ja jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Lisäksi valmistelin kirjallisia kysymyksiä komissiolle useista ajankohtaisista aiheista, kuten vesihuollon tilasta EU:ssa, korruption torjunnasta, kryptovaluuttoihin liittyvästä terrorismin rahoituksesta, hybridivaikuttamisesta, kyberturvasta, laittomasta maahanmuutosta sekä ydinenergian riippuvuudesta Venäjästä. Näissä tehtävänä oli nostaa esiin ongelmia ja pakottaa komissio ottamaan niihin kantaa.
Osallistuin myös terveydenhuollon huoltovarmuuteen liittyvän kokonaisuuden valmisteluun, jossa tarkasteltiin sairaanhoitajapulaa EU-tasolla ja sen vaikutuksia kriisinsietokykyyn, potilasturvallisuuteen ja jäsenmaiden omaan työvoimapolitiikkaan.
Työni sisälsi Suomen virallisten kantojen yksityiskohtaista analysointia ja soveltamista EU:n päätöksentekoon. Kävin läpi valtioneuvoston U-kirjelmiä, Suomen täysistuntokantoja sekä pysyvän EU-edustuston tuottamaa materiaalia ja suhteutin näitä suoraan käsittelyssä oleviin lainsäädäntöehdotuksiin. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että analysoin yksittäisiä muutosehdotuksia ja arvioin, mitkä niistä olivat Suomen kannalta hyväksyttäviä ja mitkä eivät.
Työ kattoi useita keskeisiä EU-lainsäädäntökokonaisuuksia, kuten raskaan kaluston päästörajat, Net Zero Industry Actin, tullireformin ja siihen liittyvän ALV-sääntelyn, pakkaus- ja pakkausjätelainsäädännön, hiilenpoistojen sertifiointikehyksen sekä tavaroiden korjaamisoikeuteen liittyvän sääntelyn. Näissä muodostin kantaa Suomen etu edellä ja arvioin sääntelyn vaikutuksia erityisesti hallinnolliseen taakkaan, kilpailukykyyn ja markkinoiden toimivuuteen.
Tein työssäni aktiivista yhteistyötä Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa varmistaakseni, että kannat perustuivat Suomen virallisiin linjauksiin. Lisäksi tarkistin esitysten taustalla olevat viitteet ja lähteet yksityiskohtaisesti, jotta kannanmuodostus perustui dokumentoituun tietoon eikä oletuksiin.
Työni kattoi myös täysistuntojen avainäänestysten valmistelua. Näihin kuuluivat muun muassa energiatehokkuusdirektiivi, pakkaus- ja pakkausjätelainsäädäntö, CAP-uudistukset, energiaperuskirjasta irtautuminen, medianvapaussäädös ja metsäkatoasetus sekä EU:n budjettiin liittyvät vastuuvapausäänestykset.
Lisäksi kokosin systemaattisesti tietoa äänestyksistä, puheenvuoroista ja päätöslauselmista sekä analysoin eri meppien toimintaa. Tämä työ toimi pohjana poliittiselle valmistelulle ja viestinnälle.
Työssäni keskeinen tehtävä oli kääntää EU-tason lakitekstit konkreettisiksi vaikutuksiksi: mitä ne maksavat, kehen ne kohdistuvat ja lisäävätkö ne byrokratiaa vai eivät. Tämän pohjalta muodostettiin kannat, joita käytettiin poliittisessa päätöksenteossa.
En tehnyt päätöksiä yksin enkä ollut poliittinen päättäjä, vaan valmistelin päätöksenteon pohjan. Se on se työ, jota Euroopan parlamentissa avustajat ja neuvonantajat tekevät taustalla päivittäin.
Huom.: Työpäivät olivat pääsääntöisesti >10 h. 
Yli 50 vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien makuuttaminen tulee kalliiksi
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli keskimäärin 278 000 vuonna 2025. Yli 55-vuotiaiden osalta OECD-sarja näyttää, että 55–64-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2024 noin 7,7 %, ja vuoden 2025 kolme ensimmäistä neljännestä olivat noin 8,0 %, 8,3 % ja 8,5 %. Näin vuoden 2025 karkea taso asettuu noin 8,3 prosenttiin.
1) Karkea vuosilaskelma 55–64-vuotiaista työttömistä Suomessa
Seuraavat luvut kuvaavat nimenomaan 55–64-vuotiaiden työvoimaa ja työttömiä, eli tarkastelu kohdistuu samaan ikäryhmään.
55–64-vuotiaiden työvoima ja työttömät:
2015: työvoima 477 750, työttömät 38 500
2016: 484 500, työttömät 36 750
2017: 492 750, työttömät 39 000
2018: 508 000, työttömät 35 250
2019: 515 000, työttömät 34 250
2020: 523 500, työttömät 39 000
2021: 534 000, työttömät 39 675
2022: 553 350, työttömät 40 425
2023: 556 275, työttömät 40 275
2024: 556 625, työttömät 42 800
2025: karkea arvio noin 558 855 työvoimassa ja noin 46 200 työttömänä
Tarkastelujaksolla 2015–2025 55–64-vuotiaita työttömiä on ollut vuosittain noin 34 000–46 000. Koko jakson yhteenlaskettu työttömyys vastaa noin 432 000 henkilövuotta tässä ikäryhmässä.
2) Kuinka moni tästä joukosta on edelleen työkykyinen?
Tutkimusten perusteella työttömien työkyky heikkenee ajan myötä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyydessä. Lyhytaikaistyöttömistä noin 70 % kokee työkykynsä hyväksi, pitkäaikaistyöttömistä noin puolet.
Kun huomioidaan pitkäaikaistyöttömyyden suuri osuus tässä ikäryhmässä, voidaan karkeasti arvioida, että:
noin 60 % 55–64-vuotiaista työttömistä on edelleen työkykyisiä ainakin jollakin tasolla.
Tämä tarkoittaa käytännössä noin 20 000–30 000 työkykyistä työtöntä vuosittain.
3) Paluu työelämään pitkän työttömyyden jälkeen
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että työkyky heikkenee jo muutaman vuoden työttömyyden jälkeen. Karkeana arviona voidaan pitää, että:
viiden työttömyysvuoden jälkeen vain noin 25–35 % pystyy palaamaan normaaliin kokopäivätyöhön ilman merkittävää tukea tai uudelleenkoulutusta.
4) Menetetyt verot ja julkiset kustannukset
Keskimääräinen palkansaaja tuottaa julkiselle sektorille veroina ja maksuina noin 20 000–24 000 euroa vuodessa. Käytetään arviota 22 000 €/vuosi.
Pelkästään työkykyisten työttömien osalta tämä tarkoittaa:
noin 0,5–0,6 miljardin euron vuosittaista menetystä veroina ja maksuina.
Kun mukaan lasketaan työttömyysturva, asumistuki ja muut julkiset menot, kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on suuruusluokaltaan:
noin 1 miljardi euroa vuodessa.
5) Vaikutus kansantalouteen ja yrityksiin
Työssä oleva henkilö tuottaa keskimäärin merkittävää arvonlisää kansantalouteen.
Arvioiden perusteella:
-
menetetty arvonlisä on noin 2 miljardia euroa vuodessa
-
yrityksiltä jää syntymättä noin 4–5 miljardin euron liikevaihto
Huomioitavaa on, että näitä lukuja ei voi suoraan laskea yhteen, koska ne kuvaavat eri asioita taloudessa.
Miksi lukuja ei voi laskea yhteen?
Julkistalouden menetys, arvonlisä ja liikevaihto kuvaavat taloutta eri näkökulmista, eikä niitä voi summata keskenään ilman päällekkäisyyttä.
-
Arvonlisä (noin 2 mrd €) tarkoittaa taloudessa syntyvää lisäarvoa – käytännössä sama asia kuin BKT. Se sisältää palkat, voitot ja osan veroista.
-
Liikevaihto (noin 4–5 mrd €) on yritysten kokonaismyynti. Siihen sisältyy myös arvonlisä, mutta lisäksi paljon muuta, kuten alihankinnat ja raaka-aineet.
-
Julkistalouden vaikutus (noin 1 mrd €) koostuu menetetyistä veroista ja maksuista sekä maksetuista etuuksista.
6) Johtopäätös
Pelkästään 55–64-vuotiaiden työkykyisten työttömyys tarkoittaa arviolta:
-
noin 1 miljardin euron vuosittaista menetystä julkiselle taloudelle
-
noin 2 miljardin euron menetettyä arvonlisää kansantaloudessa
Toisin sanoen:
yli 55-vuotiaiden työkykyisten työttömyys maksaa Suomelle useita miljardeja euroja vuodessa.
Ja tämä on vasta osa yli 50-vuotiaiden kokonaisvaikutuksesta.
Jos Suomi pääsisi esimerkiksi Ruotsin tasolle yli 55-vuotiaiden työllisyydessä, kansantalous kasvaisi arviolta 3–4 miljardia euroa vuodessa.
7) Loppulauselma
Työelämän suurin ongelma ei ole pelkästään työttömyys.
Se on pitkäaikaistyöttömyys yli 50-vuotiailla, joiden osaaminen jää käyttämättä ja joiden työkyky heikkenee vuosi vuodelta.
Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa tähän.
Tekniikan Akateemiset ry – TEK-valtuustovaalit
Olen ehdolla TEK:n (Tekniikan akateemiset TEK) valtuustoon. Valtuusto edustaa jäseniä TEKin päätöksenteossa. Vaaleissa jäsenet äänestävät, ketkä heitä edustavat kaudella 2026-2029.
Meillä on Eteläisellä ja Itäisellä vaalialueella mukana loistava joukko ehdokkaita. Tavoitteemme on vahvistaa diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden teknisten asiantuntijoiden asemaa työelämässä – rakentavasti ja yhteistyötä tehden. Emme lähde vastakkainasetteluun, vaan haluamme tuoda TEKin päätöksentekoon uusia näkökulmia ja vahvaa asiantuntijuutta.
Tekniikan Akateemiset ry – TEK-valtuustovaalit Eteläinen vaalialue: 361 Marko Ekqvist, Helsinki 362 Janne Hartikainen, Vantaa 363 Jussi Lindgren, Helsinki 364 Hanna Salo, Helsinki
Itäinen vaalialue: 611 Harri Renkonen, Helsinki TEKin vaalit Sähköinen äänestys alkaa 13.3. klo 12 ja päättyy 30.3. klo 12. Lisätietoa ja ohjeet äänestämiseen: www.tek.fi/fi/tietoa-tekista/paatoksenteko/tekin-vaalit/tietoa-tekin-vaaleista
Jos olet TEKin jäsen, muista äänestää. Jokainen ääni ratkaisee.
#TEKvaalit #TEK #diplomiinsinöörit #tekniikka #työelämä
Vaaliohjelmamme: Perussuomalaisten TEK-vaaliliitto haluaa vahvistaa diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden teknisten asiantuntijoiden asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. TEKin tulee olla jäsentensä edunvalvoja, ei poliittinen tai ideologinen toimija. Ammattijärjestön tehtävä on turvata työn tekemisen edellytykset, oikeudenmukainen palkkaus ja osaamisen arvostus. Puolustamme jäsenten vapautta tehdä työtä ilman tarpeetonta sääntelyä, byrokratiaa ja ideologista ohjausta. TEKin on keskityttävä ydintehtäviinsä: työmarkkinaedunvalvontaan, urakehityksen tukemiseen ja jäsenten oikeusturvaan. Työelämän murros, digitalisaatio ja tekoälyn käyttöönotto on toteutettava siten, että tekninen asiantuntija hyötyy osaamisestaan eikä joudu sen uhriksi. Edistämme reilua ja läpinäkyvää työelämää, jossa ikäsyrjinnälle, alipalkkaukselle ja määräaikaisuuksien ketjuttamiselle ei ole sijaa. Korkeakoulutetun työn arvon tulee näkyä palkkauksessa. TEKin tulee ajaa jäsentensä etua rohkeasti ja riippumattomasti, kuunnellen jäsenkenttää. Haluamme korostaa, että mahdollista tekniikan alan osaajapulaa tulee nyt ja tulevaisuudessa ratkaista kotimaisella työvoimalla muuntokoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja tekniikan arvostuksen lisäämiseen panostamalla. Suomalaisilla opiskelijoilla on oikeus saada suomenkielistä opetusta koulussa, sillä omalla äidinkielellä oppiminen johtaa huippuosaamiseen. Tekniikan alan arvostusta on vahvistettava, jotta Suomi säilyttää osaamisensa ja kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.
Meillä on Eteläisellä ja Itäisellä vaalialueella mukana loistava joukko ehdokkaita. Tavoitteemme on vahvistaa diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden teknisten asiantuntijoiden asemaa työelämässä – rakentavasti ja yhteistyötä tehden. Emme lähde vastakkainasetteluun, vaan haluamme tuoda TEKin päätöksentekoon uusia näkökulmia ja vahvaa asiantuntijuutta.
Tekniikan Akateemiset ry – TEK-valtuustovaalit Eteläinen vaalialue: 361 Marko Ekqvist, Helsinki 362 Janne Hartikainen, Vantaa 363 Jussi Lindgren, Helsinki 364 Hanna Salo, Helsinki
Itäinen vaalialue: 611 Harri Renkonen, Helsinki TEKin vaalit Sähköinen äänestys alkaa 13.3. klo 12 ja päättyy 30.3. klo 12. Lisätietoa ja ohjeet äänestämiseen: www.tek.fi/fi/tietoa-tekista/paatoksenteko/tekin-vaalit/tietoa-tekin-vaaleista
Jos olet TEKin jäsen, muista äänestää. Jokainen ääni ratkaisee.
#TEKvaalit #TEK #diplomiinsinöörit #tekniikka #työelämä
Vaaliohjelmamme: Perussuomalaisten TEK-vaaliliitto haluaa vahvistaa diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden teknisten asiantuntijoiden asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. TEKin tulee olla jäsentensä edunvalvoja, ei poliittinen tai ideologinen toimija. Ammattijärjestön tehtävä on turvata työn tekemisen edellytykset, oikeudenmukainen palkkaus ja osaamisen arvostus. Puolustamme jäsenten vapautta tehdä työtä ilman tarpeetonta sääntelyä, byrokratiaa ja ideologista ohjausta. TEKin on keskityttävä ydintehtäviinsä: työmarkkinaedunvalvontaan, urakehityksen tukemiseen ja jäsenten oikeusturvaan. Työelämän murros, digitalisaatio ja tekoälyn käyttöönotto on toteutettava siten, että tekninen asiantuntija hyötyy osaamisestaan eikä joudu sen uhriksi. Edistämme reilua ja läpinäkyvää työelämää, jossa ikäsyrjinnälle, alipalkkaukselle ja määräaikaisuuksien ketjuttamiselle ei ole sijaa. Korkeakoulutetun työn arvon tulee näkyä palkkauksessa. TEKin tulee ajaa jäsentensä etua rohkeasti ja riippumattomasti, kuunnellen jäsenkenttää. Haluamme korostaa, että mahdollista tekniikan alan osaajapulaa tulee nyt ja tulevaisuudessa ratkaista kotimaisella työvoimalla muuntokoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja tekniikan arvostuksen lisäämiseen panostamalla. Suomalaisilla opiskelijoilla on oikeus saada suomenkielistä opetusta koulussa, sillä omalla äidinkielellä oppiminen johtaa huippuosaamiseen. Tekniikan alan arvostusta on vahvistettava, jotta Suomi säilyttää osaamisensa ja kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.
Kategoriat: Yleinen
Jätä kommentti
Hae ehdokkaaksi Perussuomalaisten TEK-listalle – TEK-valtuustovaalit 2026
Perussuomalaiset hakee parhaillaan ehdokkaita TEKin valtuustovaaleihin 2026. Ehdokkaaksi lähtemällä voit olla mukana vaikuttamassa korkeakoulutettujen teknisten asiantuntijoiden asemaan, työelämän kehittämiseen ja TEKin tulevaisuuden linjauksiin.
Ehdokkuudesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä vaaliasiamieheen/toimittamaan alla olevat tiedot. Käytössämme on sähköinen ehdokasportaali, johon ehdokkaiden tiedot tallennetaan keskitetysti. Ehdokkuudet lisätään portaaliin sitä mukaa, kun tarvittavat tiedot on toimitettu vaaliasiamiehelle sähköpostitse.
Marko Ekqvist sähköposti: sihteeri.helsinki@perussuomalaiset.fi puhelin (kiireellisissä asioissa): 045 1200 944
Ehdokaslistalle vaaditaan seuraavat tiedot: Etunimet ja sukunimi Syntymäaika Sähköpostiosoite Puhelinnumero
Ehdokkuudesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä vaaliasiamieheen/toimittamaan alla olevat tiedot. Käytössämme on sähköinen ehdokasportaali, johon ehdokkaiden tiedot tallennetaan keskitetysti. Ehdokkuudet lisätään portaaliin sitä mukaa, kun tarvittavat tiedot on toimitettu vaaliasiamiehelle sähköpostitse.
Marko Ekqvist sähköposti: sihteeri.helsinki@perussuomalaiset.fi puhelin (kiireellisissä asioissa): 045 1200 944
Ehdokaslistalle vaaditaan seuraavat tiedot: Etunimet ja sukunimi Syntymäaika Sähköpostiosoite Puhelinnumero
Vaalien aikataulu 2026 1.1.2026 äänioikeus ja vaalikelpoisuus määräytyvät. Äänestys- ja vaalikelpoisia ovat Tekniikan Akateemiset ry:n täys- ja eläkeläisjäsenet sekä Tekniska Föreningen i Finland r.f:n TFiF-TEK-täys- ja eläkeläisjäsenet, joiden jäsenyys on ollut voimassa 1.1.2026. 9.1.2026 klo 12.00 ehdokasasettelu alkaa. 9.1.-23.1.2026 vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden valitusaika. 9.2.2026 klo 12.00 ehdokasasettelu päättyy. Sähköinen ehdokasasettelutyökalu on käytettävissä koko ehdokasasettelun ajan. 9.2.2026 klo 12.00 mennessä vaaliliitot palauttavat sopimuskirjan, mahdollisen vaalirenkaan sopimuskirjan ja ehdokaslistan allekirjoitettuna TEKin toimistolle. Lue tarkemmat ohjeet täältä. 11.2.2026 ehdokkaat saavat sähköpostitse vahvistuksen ehdokkuudestaan ja ehdokastietonsa. 11.2.2026 mennessä vaaliliitot ja –renkaat toimittavat TEK-lehdessä ja tek.fillä julkaistavat vaaliohjelmansa TEKin viestintään. Viestintä lähettää taiton esikatseluversiot 27.2. mennessä kommenteille ja vaaliliittojen ja -renkaiden tulee kommentoida/kuitata taitto 4.3. mennessä. 23.2. alkavalla viikolla vaaliohjelmat julkaistaan tek.fillä. 25.2.2026 klo 12.00 mennessä ehdokkaiden tulee tarkistaa ehdokastietonsa 11.2. lähetetystä sähköpostista. Jos et saa sähköpostia tai haluat muuttaa tietojasi, ota yhteyttä: vaalit@tek.fi. 25.2.2026 vaalilautakunta hyväksyy ehdokaslistat ja päättää ehdokasnumerot. 26.2.2026 ehdokkaille lähetetään tieto ehdokasnumerosta. 26.2. klo 12.00 – 13.3.2026 klo 12.00 ehdokkaat voivat vastata vaalikoneeseen. 4.3. ehdokasluettelo julkaistaan. 13.3.2026 klo 12.00 sähköinen äänestys alkaa. 13.3.2026 vaalikone aukeaa yleisölle. 20.3.2026 TEK 2/26 ilmestyy. 30.3.2026 klo 12.00 sähköinen äänestys päättyy. 1.4.2026 klo 15.00 mennessä vaalien tulos julkistetaan.
Kategoriat: Yleinen
Jätä kommentti
Eduskuntavaalit 2027
Olen ilmoittanut olevani käytettävissä ehdokkaana vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.
Päätös perustuu pitkään jatkuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, omaan kokemukseeni sekä siihen havaintoon, että monet niistä ongelmista, joista kirjoitin ja puhuin jo aiemmissa vaaleissa, ovat edelleen ratkaisematta – osin jopa pahentuneet.
Johdonmukainen linja jo vuodesta 2015
Olin mukana eduskuntavaaleissa myös vuonna 2015, 2019 ja 2023. Tuolloin julkaisin useita blogikirjoituksia, joissa käsittelin Suomen kilpailukykyä, teknologiapolitiikkaa, energiaratkaisuja ja yhteiskunnan rakenteellista kestävyyttä.
Yksi keskeinen ajatus oli ja on edelleen, että kilpailukyky ja työllisyys edellyttävät vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Kirjoitin siitä, miten tempoileva sääntely, epävarma energiapolitiikka ja lyhytjänteiset ratkaisut heikentävät investointeja, työpaikkojen syntyä ja ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.
Nämä teemat eivät ole kadonneet. Päinvastoin – ne muodostavat perustan myös sille, miksi olen nyt käytettävissä vuoden 2027 vaaleissa.
Pitkäaikaistyöttömät – järjestelmän unohtama ryhmä
Vuoden 2027 kampanjassani painotan erityisesti pitkäaikaistyöttömien asemaa. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä ja osallistua yhteiskuntaan, mutta joita nykyinen järjestelmä kohtelee epäoikeudenmukaisesti ja ennakoimattomasti.
Työttömyys ei ole moraalinen epäonnistuminen. Se on usein seurausta rakenteista, jotka eivät tunnista ihmisten todellisia elämäntilanteita. Työn vastaanottamisesta on tullut monelle riski, ei mahdollisuus.
Tämä on asia, joka vaatii poliittista korjausta – ei lisää kontrollia, vaan järkeä ja kohtuullisuutta.
Yli 50-vuotiaiden kohtelu työmarkkinoilla
Erityinen painopiste kampanjassani on yli 50-vuotiaiden asema suomalaisilla työmarkkinoilla.
Suomessa puhutaan paljon kokemuksen arvosta, mutta käytännössä ikä muodostuu usein hiljaiseksi esteeksi rekrytoinneissa. Koulutettuja, työkykyisiä ja motivoituneita ihmisiä jää sivuun, vaikka samaan aikaan puhutaan työvoimapulasta ja huoltosuhteesta.
Tämä on sekä inhimillisesti väärin että kansantaloudellisesti kestämätöntä. Yli 50-vuotiaat eivät ole ongelma – he ovat alihyödynnetty voimavara.
Miksi olen käytettävissä nyt
Olen käytettävissä ehdokkaana vuoden 2027 eduskuntavaaleissa, koska koen, että politiikka tarvitsee enemmän todellisuuteen nojaavaa ajattelua ja vähemmän hallinnollista etäisyyttä ihmisten arjesta.
Nyt on aika viedä samaa johdonmukaista linjaa pidemmälle – erityisesti niiden ihmisten puolesta, jotka jäävät helposti järjestelmien väliin.
Jos tulen valituksi, lupaan:
– jatkaa samalla periaatteellisella linjalla kuin aiemmin
– puolustaa pitkäaikaistyöttömien ja ikäsyrjinnän kohteeksi joutuvien asemaa
– ja nostaa esiin epäkohtia, vaikka ne olisivat poliittisesti epämukavia
Tämä ei ole irtiotto aiemmasta, vaan jatkoa.
Ja ennen kaikkea: tämä on kampanja niitä varten, joiden ääni ei muuten kuulu.
Kategoriat: Eduskuntavaalit2027
Jätä kommentti





Visit Today : 501
Visit Yesterday : 346
Hits Today : 987