Marko Ekqvist – Blogi

1 Julkisista menoista löytyy merkittäviä tehostamisen kohteita. On harhapuhetta, että leikkaukset kurjistaisivat yhteiskuntaa. Kysymys on työn tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisesta.  

2 Miten sitten julkisten palveluiden tehottomuus syntyy? Eräs ja merkittävin syy on juuri se, että palveluihin syntyy tehottomuutta, koska markkinakilpailu ei vauhdita toimintaa. 

3 Vahvistamattoman tietoni mukaan valtion tuottavuustilasto lakkautettiin vuonna 2015. Tilastointi tulisi ottaa käyttöön hyvinkin nopeasti, jotta oikea-aikaista tietoa saataisiin päätöksenteon tueksi. Aikaa ei ole hukattavaksi. 

4 Toiminnan tehostaminen ja leikkausten tekeminen on epämiellyttävää hommaa. Myönnän. Asian hoitamiseen voitaisiin perustaa riippumaton toimielin, joka käy jokaisen valtionhallinnon organisaation tuottavuustilastot läpi. Pisteytys voisi olla eri virastojen ja toimintojen osalta lukuarvo välillä 1-100 (Benchmarking, DEA etc.). Tietyn rajan alittavat tarkkailuluokalle ja sitten määräaika mihin mennessä toimet on saatava täytäntöön. 

5 Raskaitakin päätöksiä on silloin helpompi perustella irtisanottaville organisaation johdolle ja alaisille, kun on osoittaa lukujen valossa, että tämä ei vain toimi. Nyt en puhu välttämättömistä lakisääteisistä tehtävistä, vaan näiden organisaatioiden ytimeen iskostuneesta pullataikinaefektistä, jolle on saatava loppu. Yhteiskuntamme ei kestä pullatakinaefektiä ja sen varmaan allekirjoittavat kaikki paitsi Antti Lindtman, jolla ei ole mitään käsitystä oikeista töistä.  

6 Tehottomuuden tutkiminen on haastavaa ja ei pelkästään sen johdosta, että varsinaiset tilastot puuttuvat (kohta 3). 

7 Valtion yksiköissä on valtavia tehokkuuseroja, ja näiden yksiköiden saaminen samalle tuottavuustasolle voisi johtaa jopa miljardiluokan säästöihin. Nyt en puhu pelkästään Ylestä, TEM:stä tai Sitrasta…vaan koko listasta…virastot, liikelaitokset, yhtiöt jne. Kaikki on käytävä läpi. 

8 Lisärahoituksen myöntäminen ei ratkaise julkisen sektorin ongelmia, jos työntekijöitä ei saada lisää tai työn tuottavuutta pystytä parantamaan. Tiettyjä virastoja on velvoitettava hankkimaan 50 % menoistaan ulkopuolista rahoituslähteistä ja mikäl tämä ei onnistu, niin sitten tulos tai ulos. Ensin lähtee tietenkin viraston johto ja vaihdetaan sellaisiin, jotka kykenevät rahoitusta hankkimaan. 

9 Mitkä sitten ovat keinovalikoimat, kun työvoimasta on pulaa? No, ainoaksi keinoksi jää tuottavuuden lisääminen. Tosin mikäli tehtäviä vähennetään, niin sitä kautta mekanismi toimii myös itseään korjaavasti. Uusia virkoja tai tehtäviä ei vaan enää perusteta. Säästöjä syntyy ”lähes” itsestään. 

10 Yksityisellä sektorilla tuottavuus syntyy kilpailusta, mutta julkisella sektorilla kilpailumekanismin käyttö ei toimi. 

11 Tehokkuutta valtionhallinnossa saadaan huomattavati lisää toimi, jossa virkatyötä tekeville asetetaan määräaikaisuudet. Tehokkuutta tulee kummasti lisää, kun määräaika lähenee ja epävarmuus jatkosta kasvaa. Ehdotukseni on, että määräaikaiset tehtävät otetaan käyttöön porrastetusti siten, että toimeksianto on kolme (3) vuotta kerrallaan. 

12 Ehdotukseni on, että tämä riippumaton valtionhallinnon tehokkuustoimielin aloittaa työnsä välittömästi, koska kysymyksessä on miljardiluokan säästöt. 

Brysselissä 8.8.2024

Marko Ekqvist