Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Hallitusohjelmaan kirjattiin seuraavat painopistealueet:

1. työllisyys- ja kilpailukyky,
2. osaaminen ja koulutus,
3. hyvinvointi ja terveys,
4. biotalous ja puhtaat ratkaisut,
5. digitalisaatio, kokeilut ja normien purku.

Tässä yhteydessä haluan avata hieman tuota kohdan 5 painopistealuetta, koska se on äärimmäisen mielenkiintoinen kokonaisuus. Rohkenen vain epäillä, että nykyinen hallituskokoonpano ei osaa eikä ymmärrä ottaa tätä riittävän vakavasti. Osaaminen puuttuu. Ainoastaan pääministerillä on diplomi-insinöörin tutkinto ja hän saattaa ehkä  jotain ymmärtää näidenkin asioiden päälle. Toiset (ministerit) eivät ja nimenomaan mininstereiden rooli korostuu  ministeriöissä ja heillähän pitäisi olla vahva näkemys tästä yli toimintasektoreiden vaikuttavasta asiakokonaisuudesta.  Tämän kärkihankkeen tavoitteena on luoda suotuisa toimintaympäristö digitaaliselle liiketoiminnalle. Mitä tämä kaikki tarkoittaa sitten käytännössä?

Äkkiseltään itselle tuli mieleen sähköisen asioinnin lisäksi antureihin liittyvät älykkäät ratkaisut, robotiikka, teollinen internet, keinoäly, automaatio eri sovellusalueilla sekä kyberturvallisuus.  Voidaan siis puhua kaikkeen ja kaikkiin vaikuttavista teknologioista, joita upotetaan eri ympäristöihin ja välttämättä loppukäyttäjä ei edes havaitse, että taustalla toimii, jokin edellä esitetyistä osa-alueratkaisuista. Mielenkiintoisia sovelluksia löytyy jo nyt eri toimintasektoreilta, kuten älykkäistä energiaratkaisuista, alkutuotannosta ja liikenteen älykkäistä ratkaisuista. Tämäkin on vasta alkusoittoa, mikäli nämä ohjelmat saadaan toteutusvaiheeseen määritetyissä aikatauluissaan ja miksei saataisi, koska kysymyksessä on työllisyyden kehityksen suhteen merkittävä asiakokonaisuus.

Edellä mainituista toimintasektoreiden sovelluksista jo tuotantokäytössä olevista voinen mainita esimerkiksi sääennustepohjaiset säätöratkaisut rakennuksissa, pikkuhiljaa kehittyvät kaksisuuntaiset älykkäät sähköverkot, maataloustuotannon optimointiin käytetyt menetelmät, itseohjautuvat liikennevälineet, joista esimerkkinä robottialukset. Teollisuuden kunnossapito on myös yksi tärkeä näiden sovellusten osa-alue.

Mahdollisuuksia on monia ja nimenomaan tässä kehityskulussa hallituksemme haluaa olla mukana tarjoten kärkihankkeiden kautta toimintaympäristöön sellaisia vaihtoehtoja, joiden avulla sitten saavutamme kansantalouden kannalta merkittäviä säästöjä sekä tehostamme toimintoja.

Tiedolla johtamista

Mainittakoon, että itse olen erityisen kiinnostunut ja perehtynytkin suurten tietomassojen louhintaan (data mining) ja jonkin verran työtehtävissäni olen näitä ”datamassoja” päässyt testaamaan ihan käytännön sovelluksiin saakka. Menetelmistä mainittakoon ryhmittely (klusterointi), jossa samankaltaiset havainnot asetetaan ”etäisyys” järjestykseen toisistaan ja luodaan näiden samankaltaisesti käyttäytyvien havaintojen pohjalta mallisääntöjä tiettyjen toiminteiden ennustamiseen tai uusien havaintoryhmien luomiseen. Tämän tyyppisiä malleja voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun pitää arvioida eri potilasryhmien hoitojen kokonaiskustannuksia.

Tuottavuusloikka

Tuottavuusloikka on osaltaan mahdollinen juuri näiden vuosi vuodelta kasvavien datamassojen hyödyntämisessä. Avointa dataa käytetään jo nyt juuri sellaisiin kehityskohteisiin, joissa toivotaan lukumääräisesti useamman kehittäjän yhteistä ponnistelua eri sovellusten kehitystyössä.  Suomi ja pääkaupunkiseutu erityisesti voivat olla tässäkin suhteessa suunnannäyttäjiä.

Datakeskustenkin suhteen Suomen kannattaa olla edelleen aktiivinen toimija. Meillä on vakaa toimintaympäristö ja ennen kaikkea edullista perusvoimaa tuottavia ydinvoimalaitoksia, jotka takaavat ennustettavuutta mm. energiahinnan suhteen.  Nämä ovat juuri niitä keskeisiä tekijöitä, jotka houkuttelevat kansainvälisiä toimijoita investoimaan maahamme.

Suomalaiset yritykset ovat avainasemassa luodessaan liiketoimintaa teollisen internetin sovelluksilla ja palvelualustojen kehittäjinä. Tehdyn arvion mukaan tämä mahdollistaa 48 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Lähteet:

Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019. Hallituksen julkaisusarja 5/2017.

Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2015.