Hyvinvointialueet ja tiedollajohtaminen

Aluehallinnon rakenteet ovat jo teoriassa kunnossa (en tosin tiedä onko), mutta käytännön toteutus puuttuu vielä. Vain koettuna sitten tiedämme miten homma lähtee rullaamaan eri alueilla. Vahvasti mieleeni on tullut ajatelma, että tämä on keskustan runnoma kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vain saada kyseisen puolueen kannatusta hilattua ylöspäin. Joidenkin politiikan tutkijoiden mukaan näin ei kuitenkaan tulisi käymään ja tässä kohtaa aluevaalit tulevatkin näyttämään, mikä on keskustan todellinen kannatus alueilla kaiken pandemia-aikaisen sekoilun ja hallituskiimaan liittyvien järjenvastaisten päätösten johdosta. Varmaan asiasta löytyy myös hyviäkin puolia. Politiikassa tosin onnistumisia ei muisteta vaan peli kovenee, mitä lähemmäksi vaaleja edetään. Aluevaalit ovatkin hyvä väliaikapiste tuleviin vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.
Mitä meidän tulisi ainakin muistaa ja pitää tiukasti kiinni, kun SOTE-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden harteille?
1 Yhdenvertaisuuden toteutuminen, jotta kaikilla olisi todellakin samanlaiset mahdollisuudet saada laadukasta ja hyvää hoitoa kotikunnasta riippumatta 2 Palveluiden ohjauksessa tiukasti faktaan perustuva päätöksenteko.
Miksi? Koska tiedolla johtaminen on ainoa tie saavuttaa kansantalouden kannalta optimaalinen päätöksentekokulttuuri. Mitä se sitten vaatii tulevilta aluevaltuutetuilta. No ainakin sen, että heidän tulee pitää huolta siitä, että kaikkiin toimintoihin liitetään mukaan vaikuttavuusanalyysi. Vaikuttavuusanalyysi tarkoittaa käytännössä sitä, että päättäjät saavat ennen päätöksentekoa tietoonsa tutkittuun tietoon perustuvat faktat niistä vaikutuksista, joihin tuleva päätös johtaisi. Esimerkiksi suun terveydenhuollon osalta tämä voisi olla sellainen, jossa kerrotaan lukumäärien kautta mitä tarkoittaa, jos tutkimuksia ja tarkastuksia tehdään aikaisempaa vähemmän tai, että mitä tarkoittaa tilanne, jossa tervehampaisten 12 vuotiaiden lukumäärä putoaa alle 50% koko samanikäisestä väestöstä tietyllä alueella. Vaikuttavuusanalyysien kautta voidaan siis projisoida tehtyjä päätöksiä tulevaisuuteen ja kertoa suoraan päättäjille minkälainen tilanne tietyn hoitoisuusmuuttujan suhteen on esimerkiksi viiden vuoden päästä tehdyn päätöksen seurauksena.
Vaikuttavuusanalyysien kautta päästään myös kustannusvaikuttavuuteen, jolloin tehtyjä päätöksiä voidaan käsitellä euromääräisinä ts. paljonko tehty päätös tulee maksamaan ja mitä sitten maksaa, kun tilannetta joudutaan korjaamaan neljän vuoden päästä uuden aluevaltuuston toimesta, jotta hoitoisuusmuuttujien arvot saadaan sellaiselle tasolle, joka täyttää kansalliset vaatimukset.
Uudistukseen liittyy aina riskejä ja näitä riskejä voidaan pienentää hyödyntämällä tiedollajohtamisen menetelmiä täysimääräisesti.