Johtamisesta

En ole kovin montaa johtamisesta kirjoitettua kirjaa ehtinyt lukaisemaan. Voi toki olla, että en ole tietoisesti halunnut rikkoa aiempaa käsitystäni johtamisesta. Lapsuuteeni liittyy nimittäin paljon muistoja ja mielikuvia yrittämisestä koska kaikilla iso-vanhempieni lapsilla oli oma yritys tai osakkuuksia yrityksissä. Tämä ajanjakso alkoi siis 1970-luvulta lähtien. Johtamisesta ja yrittämisestä sain siten kuulla ihan omasta takaa pienestä pitäen. Sattuman kautta törmäsin lehtiartikkeliin, jossa kerrottiin tiivisti, mitä asioita hyvä johtaminen pitää sisällään. Kolahti kyllä, koska jokaisesta kappaleen aiheesta löytyy itseltäni vastaavia malliesimerkkejä.

Alla on kolme kappaletta ja tiivistin nämä kappaleiden otsakkeet seuraavasti: Esimies on PALVELUammatissa, jonka tulisi KANNUSTAA ympärillään olevia JOHTAMAAN ITSEÄÄN.

Kiteytettynä näin, mutta ehkä parempi pureskella asiaa kategorioiden mukaisesti. Pauli Juutin insipiroimana kirjasin tähän liittyviä asioita ylös.

1 PALVELE

Esimies organisoi muiden onnistumisia ja vastaa osaltaan siitä, että näitä onnistumisia tulee mahdollisimman paljon. Johtajaksi valitun ei pitäisi nousta toisten yläpuolelle, päin vastoin, hänen tulisi pyrkiä olemaan työntekijöiden alapuolella. Määritelmiä ja kiteytyksiä on useita, mutta tämä lienee tähän astisista parhain: ”Esimiehen tehtävä on saada työntekijöistä esille parhaat puolet niin, että huonot puolet eivät pääse haittaamaan”.

2 KANNUSTA

Kannustava johtaminen on luontainen johtamisen tapa ja sen avulla havahdumme toistuvasti huomaamaan, että ihmisissä uinuu paljon enemmän. Ihminen tulee siksi, jota hän tekee tai pääsee tekemään. Hyvä johtaja kannustaa ammatillisen tiedon vähitellen kehittyvää luonnetta. Kulkee vierellä myös silloin, kun uusi työntekijä kompuroi tai epäonnistuu.

Parhaassa tapauksessa kannutava johtaminen avaa ja aikaansaa sen, että alainen löytää vahvuutensa.

3 JOHDA ITSEÄSI

Kalibroi itsesi aika-ajoin uudelleen. Ei ole aivan helppoa aloittaa jonkin kokonaisuuden pureskelu tai lähtökotaisesti ajatella asioista aivan uudesta näkökulmasta. Mitä enemmän teemme jotain, niin sitä enemmän harhaudumme kuvittelemaan, että osaamme asiamme. Ikään kuin jumitumme siihen harhaan ja emme opi mitään uutta. Tämä on huono juttu. Lisäksi, kun tähän lisätään korkea asema organisaatiossa, niin sitä helpommin ajautuu pitämään omia menetelmiään ainoina oikeina, eikä ymmärrä välttämättä kyseenalaistaa niitä edes siinä vaiheessa, kun asiat alkavat mennä pieleen. Itsensä johtaminen on parhaimmillaan, että pystyy ottamaan huomioon toisten näkökulmat ja sitä kautta mahdollisesti oppiikin uuden tavan tehdä ja toimia.

Itsensä tehokkaaseen johtamiseen auttaa huomattavasti se, että ei valitsekaan ympärilleen aina niitä jeesmiehiä/ -naisia. Liehittelijät ovat tehokas este oppimiselle. Johtajan pitää valita ympärilleen haastavia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat ja pakottavat reflektoimaan. Se on uudistumisen ja sitä kautta menestyksen edellytys.

Lähde lehtiartikkeli HS Metro-lehdessä 06/2019 kirjasta Huono johtaminen, Pauli Juuti (Gaudeamus 2018).