Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.
Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuillaan 26.8.2019 julkaisemaan juttuun Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.
Lueskelin asiasta päätoimittajan tekemän vastineen, jossa varsin yksiselitteisesti kuvattiin otsikon syntyvaiheet ja perustelut sen käytölle. Alla otteita siitä.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti joutui uutisen julkaisemisen jälkeen poikkeuksellisen julkisen painostuksen kohteeksi Twitterissä, kun erityisesti useat vihreitä edustavat tai vihreitä lähellä olevat poliittiset toimijat hyökkäsivät sosiaalisessa mediassa voimakkaasti Iltalehteä, sen johtoa, jutun kirjoittanutta toimittajaa sekä julkaistua otsikkoa vastaan. Päätoimittajan mukaan huomattavan suuri osa palautteesta oli poliittisesti värittynyttä. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on sitoutunut käymään avointa keskustelua journalistisista valinnoistaan, kuten päätoimittajat tekivät Twitterissä tässäkin tapauksessa. Iltalehti tekee kuitenkin omat journalistiset ratkaisut riippumatta siitä, millaista arvostelua ne herättävät joissain lukijaryhmissä.
Koska otsikossa ei ollut kyse haastateltavan suorasta sitaatista vaan toimituksen valitsemasta näkökulmasta ja ilmaisusta, sosiaalisesta mediasta tulleeseen painostukseen taipuminen ja otsikon muuttaminen sen seurauksena olisi päätoimittajan mukaan rikkonut selkeästi Journalistin ohjeita 2 ja 3. Kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Kohdan 3 mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
Painostuksen torjuminen ja journalistisen päätösvallan pitäminen toimituksella olivat päätoimittajan mukaan tilanteessa lehdelle tärkeämpiä journalistisia arvoja kuin julkaistun otsikon mahdollinen laadullinen parantaminen sen jälkeen, kun otsikon oli todettu vastaavan sisältöä vähintäänkin riittävästi.
Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden noudattamisen tulee olla journalistien keskeinen oikeus myös silloin, kun sosiaalisen median paine on suurta. Koska haastattelu käsitteli painavaa julkista valtaa käyttävää Suomen hallituksen ministeriä, ja palaute oli monin osin selkeän politisoitunutta, piti Iltalehti päätoimittajan mukaan erityisen tärkeänä, ettei otsikkoa alettu muuttaa jälkikäteen toimituksen ulkopuolelta tulleen paineen takia – riippumatta siitä, olisiko julkaistu otsikko alun perin tyylillisesti voinut olla parempitasoinen. Päätoimittajan mukaan tällaisella jälkikäteisellä muutoksella olisi mahdollisesti suuriakin periaatteellisia seurauksia toimitukselle, politiikan uutisoinnille sekä poliitikkojen haastatteluiden otsikoinnille ja poliitikkojen puheiden tulkinnalle.
Kantelussa 7159/SL/19 kiinnitetään huomiota myös ministerin haastattelua jatkaneeseen uutiseen ”PS:n Purra lyttää sisäministeri Ohisalon turvapaikkapoliittiset linjaukset: ’Täysin irti todellisuudesta’”. Tämä jatkojuttu tehtiin perussuomalaisen kansanedustajan Riikka Purran lähettämään tiedotteeseen. Jatkouutisessa lainattiin Purran tiedotetta tavalla, josta saattoi virheellisesti välittyä kuva, että Ohisalo olisi haastattelussa sanonut alkuperäisessä otsikossa olleet sanat. Juttu korjattiin tältä osin heti, kun toimitukseen oli tullut asiasta oikaisupyyntö.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa tai sen otsikossa ei sen sijaan ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamia olennaisia asiavirheitä. Yksi kantelijoista on lähettänyt toimittajalle oikaisupyynnön, johon toimittaja on vastannut todeten, että otsikolle löytyy jutusta kate. Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kanteluja aiheettomana.
Mitä me opimme tästä casesta? Ei sitten yhtään mitään, paitsi että vaikka tekisit ja toimisit journalististen ohjeiden mukaisesti, niin sitäkin huolimatta näyttää tulevan langettava päätös.