Energiantuotantoon liittyvissä linjauksissa tulisi päätökset tehdä aina siten, että niiden todelliset vaikutukset on selvitetty riittävän tarkasti. Viittaan tässä Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen Hanasaaren voimalaitoksen ennenaikaisesta alasajosta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksella olisi ollut vielä reilusti käyttöaikaa. Päätöksen todelliset vaikutukset todentuvat sitten myöhemmin. Kuten tästä jutustakin käy ilmi, niin maakaasutuotannon elinkaarenaikaiset päästöt ovat moninkertaiset suhteessa kivihiilivoimalaitoksen käyttöön lyhyelläkin tarkastelujaksolla.
Aikaisemmat arviot metaanipäästöistä ovat olleet alakantissa ja erityisesti ns. häiriöpäästöjen suuruusluokasta ovat yllättyneet alan tutkijatkin.
Kuten olen joissakin yhteyksissä todennut, niin päätöksentekijöiksi pitäisi valita henkilöitä, jotka riittävän laajasti seuraavat ja tarkistavat päätöstensä vaikutukset suhteessa työllisyyteen, talouteen ja ympäristöön. LNG:tä ollaan lisäämässä jollain aikavälillä, muta edelleenkin maakaasun osalta olemme riippuvaisia Venäjältä tuotavasta kaasusta.
Kaikki valtuustomme jäsenet tietänevät varmaan hyvinkin tarkasti vuotokaasumäärät rajan takaisen putkiverkoston osalta ja näiden vuotojen kasvihuonkaasuvaikutuksen ilmakehään. Tuskinpa. Kovasti maakaasun käyttöä on viimeaikaisissa jutuissa tuotu esiin, jota nyt tultaisiin siis Helsingissäkin lisäämään. Viimeksi asia oli esillä eilen (18.10.2018), kun ministeriö tiedotti kivihiilen käytön alasajosta. Vuotopäästöt koko tuotantoketjun osalta taisivat unohtua päätöksiä ja linjauksia tehtäessä. Mikäli edes 3 % (vaihteluväli arvio 1-9%) koko tuotannon (Suomeen tuotavan) maakaasun vuotoarviosta pitää paikkansa, niin kehoittaisin perehtymään asiaan.
Malminkartanossa 19.10.2018
Marko Ekqvist