UKK

Hiilineutraali Helsinki

Onko mahdollista luoda sellainen energianmuuntojärjestelmä, jossa fossiilisista polttoaineista luovutaan. Vastaukseni on, että kyllä on, mutta hintalappu on kova.

Alustan tämän väitteeni aiemmin syksyllä 2020 tekemääni blogikirjoitukseen, jossa on esitetty Helsingin energianmuuntoon ja uuteen energiajärjestelmään ehdotettua ratkaisua.

Jotta tavoiteeseen päästään (hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä) tulisi koko energiajärjestelmä muuttaa ei pelkästään Helsingissä vaan valtakunnallisesti. Kysymys on teknologiahyppäyksestä, jossa vetytalous ja siihen liittyvät ratkaisut nostetaan käytäntöön. Poltettaessa vetyä, päästöjä ei synny juuri lainkaan. Palamsituotteena syntyy vesihöyryä. Miten tähän sitten päästään? Nopealla aikataululla ei onnistu. Siirtymäaika tavoiteen ja tämän teknologian käyttöönoton laajamittaiseen käyttöön on epärealistinen ainakin mitä tulee vuoteen 2035 mennessä tapahtumaan tällä rintamalla. Vuoteen 2050 mennessä tilanne saattaa olla toinen, koska siihen mennessä vetyteknologia on yleistynyt niin energiatuotannossa, kuin liikennepolttoaineena. Vedyn etuja ovat suuri energiaintensiteetti, varastoitavuus ja sitä kautta siirrettävyys. Vetytalous mahdollistaa myös uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen optimaalisesti. Käytännössä tarkoittaa sitä, että energiajärjestelmän ollessa toiminnassa tuulivoimaa voidaan hyödyntää myös sellaisissa tilanteissa, joissa sitä voidaan syöttää valtakunnan verkkoon. Tällöin tuulivoimakapasiteettia pystytään ohjaamaan vedyn tuotantoon ja sitä kautta varastoituna on energiatehokkaampaa, kuin nykyinen käyttö, jossa tuotettua sähköä ei pystytä varastoimaan järkevällä tavalla ja näin ollen osa tuotetusta energiasta jää hyödyntämättä tai tuulivoimaloita joudutaan pyörittämään ilman, että niitä on kytketty valtakunna verkkoon. Tuulivoimaa käytettäessä tulee ns. säätövoimaa olla aina tietty osuus käytettävissä ja tähän nimenomaiseen ongelmaan vetytalous tuo ratkaisun tai ainakin osaratkaisun.

Ilmastomuutos

Ilmasto on muuttunut aina, niin kauan kuin ilmakehä on ollut olemassa sellaisena, kuin me sen ymmärrämme. Muutokset joita ilmakehässä tapahtuu ovat monimutkaisten ilmafysiikan alaan liittyvien lainalaisuuksien vallassa toimivia. Termodynamiikan, nesteiden ja kaasujen välinen vuorovaikutus. Termodynamiikan pääsäännöt määrittävät pitkälle niitä muutoksia, joita ilmakehässämme tapahtuu.
Luonnonkierron ja syklisyyden osalta ihmisen toiminnoilla ei ole niin suurta komponenttivaikutusta, kuin nykyisin tiedotusvälineissäkin on annettu ymmärtää. Suurusluokat ja ne tekijät jotka todellisuudessa vaikuttavat muutoksiin ilmakehässä eivät selity yksinomaan ihmisen toiminnasta peräisin oleviksi muutoksiksi.

Ilmastomuutos on virittänyt keskustelua ja varsinkin nuorten keskuudessa tärkeäksi vaikuttajaksi on noussut Greta Thunberg, joka pyrkii vetoamaan voimakkaasti ihmisten tunteisiin. Vaikutelmani on, että faktojen ja asian perinpohjainen tuntemus eivät enää olekaan tärkeitä tekijöitä, vaan tunteisiin ja ihmisten primitiivisiin tunnetiloihin vaikuttaminen. Hänen taustalla vaikuttavat tahot saavat näin asiansa esille ja nostettua lööppeihin. Ilmastomuutos tai oikeammin siihen sopeutuminen vaativat suuria teknologisia ja tieteentekijöiden ponnisteluita, jotta voimme aidosti siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Muutokset tapahtuvat väkisinkin kunkin aikakauden teknologiaan sidotusti ja mikäli asiaa ajatellaan luonnollisina teknologiaharppauksina, niin meillä ei oikeastaan ole muitakaan vaihtoehtoja, kuin siirtyä vaiheittain ns. vetytalouteen, joka mahdollistaa nykyisenkaltaisen energiaintensiivisen yhteiskunta- ja teollisuusrakenteen. Fossiiliset polttoaineet ja niiden reservit loppuvat joka tapauksessa jossain vaiheessa. Siirtymäaika on sitä kivuttomampi, mitä rivakammin käymme seuraavaan vaiheeseen. Ihmiskunta on kuitenkin historiansa aikana toiminut yleensä vasta silloin, kun on ollut pakko. Pakko on sellainen vaikutin, joka motivoi laiskemmankin keksimään uusia ratkaisuja. Näin siis varmaan meidänkin tapauksessamme tulee käymään. Aikaa on vielä, mutta ei hukattavaksi.

Kehitysapu

Vihreän kehitysavun politiikan aika on ohitse. Kehitysapu on kuin kaivoon kannettu vesi. Omaehtoinen ja maiden itsensä aikaansaama kehittyminen turvaa tulevaisuuden ja on paras tae sille, että kansa pysyy omissa maissaan, eivätkä lähde etsimään parempaa elämää. Tätä tulisi pyrkiä edistämään kaikin tavoin. Aloittaisin itse Afrikan sähköistysprojektilla, mikäli minulla olisi valtaa ja fyrkkaa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyön tulee olla kohdemaan tai toimijan rakenteita ja oma-aloitteista kehittämistä tukevaa. Tietyllä tavalla tulisi myös seurata ja valvoa kehitysyhteistyövarojen käyttöä juuri niihin tarkoituksiin, joihin se on alunperin osoitettu. On aivan päivänselvää, että kehitysyhteistyövarojen käyttö ei voi olla pelkästään traktoreiden tai lapioiden hankkimista. Varat tulisi kohdistaa sellaisiin toimiin, joiden avulla kohdemaa rakentaa itsenäisesti näitä koneita ja laitteita. Tällä tavoin varmistetaan tietotaidon siirtyminen kohdemaahan. Tilanteesta riippuen apua tulee antaa, mutta sen vaikuttavuus rakenteita kehittävänä toimena tulisi varmistaa.

Koronapandemia

Keväällä 2020 alkoi Suomessa poikkeuksellinen ajankohta, jollaita ei tämä sukupolvi ole ennen kokenut. Rajoitusten lisäksi elimme poikkeusoloissa lähes kolme kuukautta. Toimien tarkoituksena oli hidastaa viruksen leviämistä väestössä ja mahdollistaa terveydenhuollon toiminta erityisesti pelättiin tehohoidon kapasiteetin loppumista kriittisessä vaiheessa. Tilanne saatiin hallintaan ja siltä osin tehtyihin valintoihin suhtauduttiin myönteisesti.

Aloin itse seurata koronauutisointeja ja olin erityisen kiinnostunut tartuntaketjujäljityksen onnistumisesta. Selvitin EU:n ohjeistuksia asiasta ja sain tietooni, että jäljityksen onnistumisen takaamiseksi valtioilla tulisi olla kansallinen tartuntaketjujäljitystietokanta, jonnen eri sairaanhoitopiirit voivat syöttää alueensa jäljitykseen liittyvää dataa ja samalla sen avulla voitaisiin tehdä alueellisia strategioita tartuntatilanteen hillitsemiseksi. Kuinka ollaakaan tälläistä valtakunnan tason tiedonkeruujärjestelmää ei ollutkaan käytettävissä, vaan jokainen sairaanhoitopiiri oli omillaan. Kesällä oli joisssakin sairaanhoitopiireissä otettu käyttöön selainpohjainen sovellus ja sen avulla hallittiin mm. altistuneiden kontaktointia ja karanteeniin määrättyjä altistuneita.

Suomen kuvalehti teki asiasta myös jutun alkusyksystä ja toimitin heille tekemäni havainnot asian tiimoilta. Syksyn aikana näytti myös siltä, että vaikka näistä asioista oli käyty kovaakin keskustelua Twitterissä, niin lisäresursseja jäljitystyöhön ei näyttänyt olevan suunnitteilla. Tilanne jatkuuu siis epämääräisenä. Olen myös nostanut esiin Helsingin tartuntatilanteesta tiedottamisen, koska siinä on ollut viiveitä ja puuteita. Asukkaita ei ole tiedotettu riittävästi ja annettu mahdollisuutta varautumiselle eri alueilla. Tietoa kyllä on, mutta sitä ei ole jaettu riittävän tehokkaasti. Ei ainakaan tartuntojen ehkäisyn kannalta riittävän tehokkaasti. Tämä on asia, joka kuuluu laittaa kuntoon kaupunginhallituksen ja valtuuston toimesta. Tulevana valtuutettuna korostan tiedotuksen tärkeyttä pandemian hallinnassa.

Kuntavaalit 2021

Kuntavaaleissa 2021 sain 154 ääntä ja olin koko listamme 26.

Maksuton joukkoliikenne

Vaalikoneissa kysytään tätä kysymystä aika usein. Vastasin taannoin Ylen-koneeseen seuraavasti. Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Kysymys: Kaupungissani tulisi kokeilla maksutonta joukkoliikennettä. Perusteluni: Ikäihmisten osalta laajentaisin maksuttomuutta. Nykyisin HSL:n lippuhinnasta saavat 50 prosentin alennuksen kausi-, arvo- ja lisävyöhykelipuista kaikki Kelalta kansan- tai takuueläkettä tai kuntoutustukea saavat. Lisäksi yli 70 vuotiaat saavat 45 % alennuksen vain kausilipusta. Kertalipuista heille ei alennusta heru, joka on sinänsä huono juttu. Näkövammaiset, pyörätuolia käyttävät ja sotavetreaanit saavat nykyisin ilmaisen HSL -lipun, joka oikeuttaa matkustamaan kaikilla vyöhykkeillä.

Uusiutuvat energialähteet

Siirryttäessä kohti vetytaloutta tullaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kehitystyötä vauhdittamaan, koska uusiutuvien energialähteiden käyttäminen on yhdinvoiman ohella ainoa keino saada tuotettua sähköenergiaa ilman, että siitä aiheutuu ympäristökuormitusta tai ainakaan välittömiä vaikutuksia ilmakehään. Lämpöenergian tuotanto tulee myös hoitaa ja siihenkin voidaan osaltaan vastata tulevaisuudessa myös lisäämällä uusiutuvaa energiantuotantoa. Edellä oleva toteamus välittömistä vaikutuksista ilmakehään koskee siis vain tuotannon aikaisia päästöjä. Mikäli päästöistä haluttaisiin saada oikea kokonaiskuva, tulisi niitä tarkastella elinkaaritarkasteluina. Vain tällä tavoin tarkasteltuna eri energianmuuntoteknologiat voidaan laittaa haitallisuusjärjestykseen ja vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa järkevä keskustelu eri energianmuuntoprosessien ympäristökuormituksista.

Tasa-arvo

Pidän tärkeänä, että meillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa, käydä kouluja ja saada palveluita. Eri elämäntilanteissa nämä asiat korostuvat. Kaikilla Suomen kansalaisilla tulisi olla tasaveroiset mahdollisuudet koulutukseen, asumiseen ja työntekoon.

Valtamedia vs vaihtoehtomedia

Valtamedia hallitsee uutisrintamaa suvereenisti ja voi omilla kannanotoillaan vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen hyvinkin voimakkaasti. Vaihtoehtomedia pyrkii taas tuomaan esiin tiedontuotannon ”vinoutumia” ja näin ollen vaihtoehtomedia tarjoaa mielenkiintoisen lisän uutisointeihin tuoden usein esiin myös sellaisia asioita, joista valtamedia yleensä vaikenee.

Ydinvoima

Puhdasta ja Suomen oloissa turvallista energiaa. Toimii myös silloin, kun ei tuule. Perusvoimaa parhaimmillaan. Tasaa verkon kuormituspiikkejä ja varmistaa sähkön laatua. Sähköautojen yleistyessä ainoa tapa tuottaa järkevällä tavalla latausenergiaa.

Yksinhuoltajat

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on hyvin tuonut esiin asioita, joita haluan myös painottaa.
YVPL:n saamat kirjaukset hallitusohjelmaan 2015-2019 olivat:
1) Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.
2) Vahvistetaan eropalveluita.
3) Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus.
Näiden suhteen selvittelen missä mennään.

Yrittäminen

Työllisyydelle parasta on onnistunut yrityspolitiikka. Pääkaupungin tuleekin ensitilassa päivittää elinkeinostrategiansa ja tehdä siihen tarvittavat myös konkreettiset esitykset, joiden avulla yrittäjät viihtyvät Helsingissä myös tulevaisuudessa.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee yrittäjiä. Suomessa on huutava pula yrittäjistä. Osin siksi, että monella ihmisellä on aivan oikeutetusti epäilyä ja pelkoa yrittäjyyttä kohtaan. Valtion tulisikin luoda sellaiset olosuhteet, että yrittäminen koetaan haluttavaksi. Yrittäjyys pitää Suomen elinvoimaisena ja auttaa menestymään myös tulevaisuudessa.
Yrittäjän riskit tuntuvat liian suurilta. Jos epäonnistuu, menettää omaisuutensa, luottotietonsa jne. Ei tiedetä, mistä rahoitusta saa. Yrittäjän työttömyysturva on huono, samoin muiden perheenjäsenten. On epäselvää, voiko yrittäjä pitää lomaa tai mitä tapahtuu, jos yrittäjä sairastuu.

Kuinka tilanne korjataan
Tehdään yrittäjästä sekä hänen perheenjäsenistä tasavertaisia palkansaajiin nähden työttömyysturvan, sairastumisen, tapaturman ja kuolemantapauksen sekä eläkekertymän osalta. Aloittaessaan yritystoiminnan pitäisi pystyä siirtymään yrittäjien työttömyyskassaan ilman karenssiaikaa. Yrittäjälle annettava mahdollisuus lomauttaa itsensä tilanteissa, joissa yrityksen liiketoiminta on voimakkaasti heikentynyt tai tilapäisesti pysähdyksissä. Näin yrittäjä selviäisi taloudellisesti huonon hetken yli ilman, että ajautuu maksuvaikeuksiin siviilielämässään. Tällä hetkellä yritys on käytännössä lakkautettava, jotta yrittäjä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Pitää hyväksyä, että yrittäjä voi saada työttömyyskorvausta, mikäli joku muu yrityksen avainhenkilö voi jatkaa toimintaa. Yrityksen lakkauttaminen tällaisessa tilanteessa ei ole järkevää.