Miellekarttapohjainen tietojenkeruujärjestelmä mielenterveyspalveluiden kartoittamisen apuvälineenä kunnissa

Viisitoista vuotta sitten (2004) minulla oli ilo ja kunnia olla mukana tekemässä tietojenkeruujärjestelmää MERTTU-nimiseen hankkeeseen. Selvityksessä kartoitimme kuntien palveluiden järjestämistä mielenterveyspalveluiden osalta. Tämä oli siinä mielessä ainutlaatuinen hanke, koska tässä samassa yhteydessä teimme varsin laajan rekisteripohjaisen selvityksen myös siitä, miten tämä palvelujärjestelmän tila heijastui väestön sairastavuuteen. Rekisteritutkimuksessa yhdistimme Kelan ja eläketurvakeskuksen rivitason aineistot. Samassa yhteydessä linkitimme mukaan kuolinsyyrekisterin ja reseptitietokannan, joka ainakin tuolloin oli vielä Kelan alla. Terveyteen liittyvät data-aineistot yhdistimme potilastasolla Hilmo-rekisteristä ja terveyskeskuskohtaiset avoterveydenhuollon datat AvoHilmosta. Kaikki rivitason (lue: potilastason) tiedot aggrekoitiin kunnnittain niiltä osin, kuin se oli selvityksen kannalta oleellista. ”Muutaman” SQL -lauseen jälkeen meillä oli siis massiivinen aikasarjoja pursuva megarekisteri, joka sisälsi dataa Suomalaisten mielenterveydestä lähes 30 vuoden ajalta.

Tähän selvitykseen tai paremminkin tietojenkeruujärjestelmään, jota olin räätälöinyt MERTTU-hankkeeseen liittyy myös asia, jota en ole varmaan monellekaan teistä ehtinyt kertomaan. Jouduimme nimittäin valjastamaan tämän keruujärjestelmän pienin säädöin aivan toisenlaiseen tehtävään. Loppuvuodesta 2004 sattui nimittäin järkyttävä Suomalaisiakin vahvasti koskettanut Tsunami-onnettomuus Kaakkois-Aasiassa (26.12.2004).
Meille tuli muutama viikko onnettomuuden jälkeen suoraan pyyntö toteuttaa pikaisesti kysely kuntien kyvystä järjestää kriisi-interventiot.
Ilman tuota olemassa olevaa palvelujärjestelmäämme liittyvää tietojenkeruusysteemiä emme olisi saaneet vastauksia kyselyyn riittävän nopeasti ja resurssien uudelleen kohdennukset eivät olisi tavoittaneet niin montaa tapaukseen osallista. Tämä on ainakin oma näkemykseni.

Harrastin tuohon aikaan vahvasti MindMap-tekniikoita ja valjastin tämän tekniikan tuolloin palvelemaan myös tätä projektia. Kyselylomakkeen aloitussivuna toimi kuvassa oleva MindMappi. Harrastan muuten vieläkin tänä päivänä näitä Mindmappeja. Miellekarttojen avulla pystytään luomaan asiayhteydet tiivisti ymmärrettävään muotoon. Kartat eivät välttämättä ole staattisia, vaan niitä voidaan käyttää projektikokouksissa uusien ideoiden dynaamiseen esittämiseen. Näin kaikki osalliset saadaan kartalle, missä mennään.

Hankkeen raportti on ladattavissa täältä.

RAPORTIN ESIPUHE:

Tämä raportti on MERTTU-tutkimuksen palvelukatsaus ja kuvaus työikäiselle väestölle suunnattujen mielenterveyspalvelujen tilasta Suomessa vuoden 2004 lopussa. Raportti soveltuu luettavaksi kaikille aihepiiristä kiinnostuneille, erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kehittävät mielenterveyspalveluja sekä kunnallishallinnon edustajille, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttamassa siihen, millaiseksi palvelujärjestelmä kunnassa muotoutuu.
Raportin tuottama kuvaus tarjoaa tarkastelupohjan alueellisten palvelujärjestelmien vaikuttavuusarvioinneille. On tärkeää tutkimus- ja kehittämistyön kautta vahvistaa mielenterveystyön asemaa ja sitä palvelujärjestelmää, joka osaltaan tukee väestön jaksamista ja psykososiaalista selviytymistä aikana, jolloin mielenterveyshäiriöt ovat yhä useammin sairausloman tai eläköitymisen syy.

Stakes ja Suomen Kuntaliitto kiittävät Suomen Akatemiaa ja informantteja kunnissa, MERTTU-hankkeen ohjausryhmää sekä kaikkia hankkeen yhteistyökumppaneita. Kiitokset myös hankkeessa mukana olleille Marko Ekqvistille, Reijo Sundille, Virpi Honkaselle, Eila Sailakselle, Tuula Hynniselle, Mirja Asikaiselle sekä käsikirjoituksen kommentoinnista Britta Sohlmanille, Timo Tuorille, Liisa-Maria Voipio-Pulkille sekä Ritva Larjomaalle.
Vappu Taipale Pääjohtaja.
Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, Stakes Suomen Kuntaliitto.