Tekoälytöntä

Perehdyin itse tekoälyteknologioihin noin kymmen vuotta sitten erään projektin tiimoilta. En tosin tuolloin käyttänyt asiasta tätä nimitystä. Kysymyksessä oli suuren tietokannan muuttujien ryhmittely (klusterointi), jossa tietyin kriteerein haettiin datajoukosta samankaltaisia havaintojoukkoja suuresta tietomäärästä.
Mielenkiintoiseksi tämän tekniikan teki jo tuolloin se, että ensin järjestelmälle ”opetettiin” tietty ryhmittelylogiikka. Tämän jälkeen havaintojoukko voitiin vaihtaa tai päivittää uudella joukolla ja kyseinen järjestelmä loi sitten ryhmittelyt tismalleen samalla tavoin automaattisesti. Kaiken ydin oli siis tuo ryhmittelyalgoritmi, joka sai ”käyttöohjeet” suuresta opetusaineistosta.

Tein projektin loppuvaiheessa pohdintaa myös mahdollisesta jatkotyöstä asiaan liittyen. Raportin loppulauseessa totesin, että neuroverkkotekniikoita hyödyntämällä ryhmittely tai paremminkin siihen liittyvä sääntökanta toimisivat vieläkin joustavammin uudella järjestelmään kertyvällä tiedolla. Tällä siis tarkoitetaan sitä, että malliin luotu sääntökanta mukautuisi uusiin havaintoihin, korjaten samalla käytettyä ryhmittely- ja ennustemallia. Kukaan ei oikein tuntunut noteeraavan tätä lausettani. Aika (tai paikka) ei vaan ollut tuolloin kypsä ja huomioni parannusehdotuksista jäivät sinne raportin täytteeksi. Kaikki tämä edellä esitetty on perusteiltaan tismalleen samanlaista datankäsittelyä, jota käytetään kaikissa moderneissa tekoälysovelluksissa, olkoonpa aihepiiri sitten mikä tahansa.

Aiemmin tämän vuoden puolella ja miksei jo muuttama vuosi sitten, käytiin kiivaasti keskustelua, kuinka asioiden internet ja tekoäly tulee muuttamaan maailmaamme radikaalisti seuraavien kymmenen vuoden periodilla. Ajallisesti ja muutenkin olemme kypsiä ottamaan vastaan ja eritoten panostamaan aihepiiriin, josta kukaan ei vielä kaksi vuotta sitten tuntunut tietävän tai ylipäänsä puhunut. Mitä sitten tarkoitetaan tekoälyllä tai miten ylipäänsä määritellään tekoäly? Määritelmiä lienee useita. Eräs määritelmä kuuluu näin: ”Tekoäly on älykkäänä pidetyn toiminnan automatisointia”. Mikä tässä nyt sitten on niin mullistavaa? Mullistavan nyt käsillä olevasta asiasta tekee se, että nykyisillä tekoälysovelluksilla on kyky oppia ja omaksua uusia tietoja ja taitoja täysin itsenäisesti.

Ilahduttavaa on myös se, että valtionhallinto on mukana edistämässä tähän kokonaisuuteen liittyviä hankkeita. Syksyllä järjestettiin Finlandia talolla Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella – tapahtuma. Nyt tällä saralla tapahtuu myönteisiä asioita ja yksi näistä on AI Monday. Tämä tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa 13.11.2017. AI Monday kerää yhteen kaikki asian parissa työskentelevät keskustelemaan ja pohtimaan näitä asioita kerran kuukaudessa.

Tekoälyllä ymmärretään siis koneiden tai laitteiden kykyä oppia esimerkkien avulla, mukautumista uusista ärsykkeistä (havainnoista) ja ennen kaikkea ne suoriutuvat mutkikkaista tehtävistä ällistyttävän nopeasti ja tehokkaasti. Tekoälyn avulla koneet ja laitteet oppivat jatkuvasti uusia tapoja tehdä niille tarkoitettuja tehtäviä prosessoimalla suuria määriä tietoja ja tunnistamalla samankaltaisuuksia tai havaintojoukkojen välisiä yhteyksiä, joita muulla tavoin olisi hyvinkin vaikea havaita. Tässä yhteydessä puhutaankin koneoppimisesta. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue ja sen sovelluksista mainittakoon puheen- tai kuvantunnistus.

Suomen tulevaisuus ja kärjessä pysyminen ei onnistu ilman panostuksia. Meillä on jo nyt merkittävää osaamista tämän alan perustutkimuksessa. Tuon nyt esiin tärkeän ja toivottavasti perille menevän ehdotuksen, jotta edes tietyt osa-alueet saataisiin hallintaan innovaatioihin liittyen: SUOMESSA TULISI OLLA TEKNOLOGIAMINISTERIÖ. Tämän ministeriön vastuulla olisi sitten kokonaisuus, joka käsittää niin perus- ja soveltavan tutkimuksen, kuin innovaatiotkin. Mielellään tämän ministeriön alle tulisivat myös energianmuuntoon liittyvät asiat. Vaikutelma nykyisistä ministeriöiden työnjaoista on hieman epäselvä ja erityisesti tällä järjestelyllä mahdollistettaisiin menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa. Älytöntä (Vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää termiä: tekoälytöntä?) olisi, mikäli nyt pilaisimme tämänkin asian. Nykyisen hallituksen toimesta tämä ei tule toteutumaan, mutta vahvasti uskon, että vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus hoitaa viimeistään tämän asian kuntoon.

 

Tekoälytöntä

Tietoja Marko "The Rock" Ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Aiemmin poliittisena neuvonantajana Euroopan parlamentissa. / Policy Advisor EP/ECR (2023-24). Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen (2021- ). Helsingin kaupungin asunnot (HEKA) -hallituksen varajäsen. Asukkaiden valitsema (2022-23). PerusÄijät ry, sihteeri (2022 - ). Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-estejuoksukilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa. #100pushupperday #fitoverfifty #nogainwithoutpain #toughviking #marko2025 Motto: "Kaikki muu on turhaa paitsi etunojapunnerrukset" ---- Master of Science in Energy Economics and Environmental Technology. Former Policy Advisor in the European Parliament (EP/ECR) (2023-24). Member of the Social, Health, and Rescue Committee's Individual Affairs Division (2021- ). Deputy Member of the Board of Helsinki City Housing Company (HEKA), elected by the residents (2022-23). Secretary of PerusÄijät ry (2022- ). Since 2014, actively participating in extreme obstacle course races. My free time is spent on sports that require strength, agility, and endurance. #100pushupperday #fitoverfifty #nogainwithoutpain #toughviking #marko2025 Motto: "Everything else is useless except push-ups."
Kategoria(t): artificial intelligence, data mining, digitalisaatio, klusterointi, tehokkuus, tekoäly, tekoälytutkimus, tuottavuus Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.