Turvekeskustelu jatkukoon

Turve on uusiutuvaa polttoainetta. Turpeen alasajo alkoi jo useita vuosia sitten. Arvaatte varmaan kenen toimesta?
Nykyisellään turpeen energiakäyttö tullaan puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Järjetöntä tehdä lopullisia päätöksiä aikakaudella, jossa tilanteet muuttuvat ja geopoliittinen tilanne on epävarma. Ilmeisesti tilannekuva on ollut varsin hyvin tiedossa edelliselläkin hallituksella. Tässä artikkelissa kuvaan jo kaikkien tietämät tosiasiat, mutta kertaus on opintojen äiti.
Edellisen hallituksen suurimmat ongelmat olivat mielestäni hallituksen kokoonpano ja sitä kautta päätöksentekokyvyttömyys. Miettikääpä nyt. Mukana Keskusta, mutta ei mikään ihme, koska kutsuttu myös ”takiaispuolueeksi” erään aiemmin perussuomalaisissa vaikuttaneen muotoilema ilmaus. Onneksi viime eduskuntavaaleissa Suomen kansa äänesti oikein ja saatiin aikaiseksi hallitus, joka tekee hyviä päätöksiä kansan eteen.
Vuoden 2022 aikana todellisuus on tullut vastaan ja turvetta on otettu uudelleen käyttöön, johtuen energiapaletin muutoksista. Sähkön kallistuttua on jouduttu uudelleen harkitsemaan turpeen normaalikäyttöä ja tässä tapauksessa ei pelkästään huoltovarmuuden turvaajana. Turve on edullista ja turpeen suhteen Suomi on omavarainen. Turvetuotannon on laskettu työllistävän suoraan ja epäsuorasti yli 7000 henkilötyövuotta. Edullista palaturvetta voitaisiin käyttää lämmöntuotantoon hakkeen rinnalla. Mikäli ajatellaan tavoitevuosia, niin vuosi 2035 on aivan kohta käsillä. Reilussa 10 vuodessa ei (ehditä) tehdä energiainfraan eikä muidenkaan sektoreiden suhteen sellaisia toimia, että asetettu tavoite olisi realistista.
Turvetta on suotuisa polttaa esim. lämpövoimakattiloissa, koska se parantaa ja suojaa kattilarakenteita erityisesti poltettaessa puupolttoaineita. Turve on myös erinomainen polttoaine tasata vaihtelevan laatuisia (mm. kosteuspitoisuus) polttoaineita. Turve mahdollistaa edullisen lämmön- ja sähköntuotannon teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön.
1970-luvun puolivälistä alkaen Suomessa on tuotettu noin 730 miljoonaa kuutiometriä energiaturvetta ja noin 70 miljoonaa kuutiometriä kasvu- ja kuiviketurvetta, yhteensä 800 miljoonaa kuutiometriä.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen soiden turvemäärä on 70 miljardia kuutiometriä (sisältäen suot, joiden turpeen paksuus on yli 30 cm ja pinta-ala yli 20 hehtaaria). Lukuun ei sisälly alle 20 hehtaarin soita, joten siinä on huomattava turvamarginaali. Viimeisten 50 vuoden aikana olemme käyttäneet noin 1,14 % Suomen turvevaroista.
Kuten jo aiemmin totesin, niin turpeen osalta on myös huomioitava, että sillä on myös muita käyttökohteita, kuin pelkästään energianmuunto. Kasvu- ja kuiviketurpeen käyttö on monintavoin vaikeasti korvattavissa ”vihreän” siirtymän tuotteilla. Sellaista ei tiedossani ole.
Turvetta voidaan käyttää eläinten kuivikemateriaalina, erilaisissa kasvualustoissa, ympäristövahinkoja torjuttaessa ja maanparantamisessa. Turve on edullista, sitä voidaan tuottaa ympäri vuoden ja turpeen suhteen Suomi on täysin omavarainen. Turvetuotanto luo myös uusia työpaikkoja.
Lähteet: Turveteollisuusliitto.————————————

Turvekeskustelu jatkukoon

Tietoja Marko "The Rock" Ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, tohtorikoulutettava, tekoälytutkija. Poliittinen neuvonantaja Euroopan parlamentti ECR. / Policy Advisor EP/ECR. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen (2021- ). Helsingin kaupungin asunnot (HEKA) -hallituksen varajäsen. Asukkaiden valitsema (2022- ). PerusÄijät ry, sihteeri (2022 - ). Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-estejuoksukilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa. #fitoverfifty #nogainwithoutpain #toughviking #marko2025
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa