Vaaliteemani eduskuntavaaleihin 2019 – laajennettu versio

Vaaliteemoituksissani nostan vahvasti esiin elikeinopolitiikan ja sen merkityksen Suomen kansantalouden kannalta. Meillä on paljon potentiaalia yritysten ja teollisuutemme suhteen, mutta jostain syystä aikomukset eivät ole johtaneet tuloksiin, joilla olisi kansataloutemme kannalta merkitystä. Olen jakanut omat teemani seuraavien pääotsaketasoihin. 
Muita teemoja, joita korostan ovat koulutuspolitiikka, energia- ja ympäristö, liikenne, innovaatio, tiede, teknologia ja viimeisenä mutta ei vähäisenä hallintopolitiikka. Tuossa viimeisessä politiikan osa-alueessa tuon esiin ne näkemykset ja havainnot sekä ratkaisuehdotukset, jotka omien havaintojeni perusteella tulisi saattaa kuntoon, jotta teemoissani esittämäni asiat tulee hoidettua seuraavan hallituskauden aikana. Erityisesti painotan kansantalousnäkökulmaa, sillä kun pohja ja perusta on kunnossa, niin Suomella on puskurikykyä selviytyä paremmin maailmantalouden heilahteluista tai ainakin vähäisemmin vahingoin.
Usein näiden heilahteluiden maksumiehinä on ovat tavalliset Suomalaiset työttömät ja heikomassa asemassa olevat kansalaiset, joiden oikeuksista ollaan valmiita purkamaan, kun hädän hetki koittaa. Tuon tämän vahvasti esiin sillä jo perustuslainkin nojalla Suomalaisilla on oikeus inhimilliseen kohteluun omassa kotimaassaan.

Elinkeinopolitiikkaa

Elinkeinopolitiikan alue on varsin laaja ja pitäydyn tässä yhteydessä tuomaan esiin ratkaisuvaihtoehtoja, jotka ovat varsin vaikuttavia ja joiden toimeenpano laittaa elinkeinoelämään vauhtia. Verotuksen tulee olla yritystoimintaa tukevaa ja muutenkin toimintaympäristön tulee olla sellainen, että Suomi on edellekävijä yrittämiseen liittyvissä asioissa.

  • Mentoritoimintaa alkaville yrittäjille
  • Kokeneet yrittäjät auttamaan nuoria yrittäjiä
  • Vahva panostus vientituotteita jalostaviin yrityksiin
  • Innovaatioiden tuotteistamista ei jätetä kesken vaan viedään asioita eteenpäin systemaattisesti ja ponnekkaasti.

Kasvatus- ja koulutuspolitiikka

Kasvatus- ja koulutuspolitiikan osa-alue on kansantaloutemme kasvun kannalta ensiarvoisen tärkeä osakokonaisuus, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuullaan opettajia, kasvatustieteiden edustajia ja ennen kaikkea kuullaan oppilaita. On tietenkin asioita joita ei saada kehitettyä tai vietyä eteenpäin nopealla aikataululla ja sen johdosta onkin tärkeää saada tehdyksi pitkänajan suunnitelma koulutuspolitiikasta ja ylipäänsä tunnistaa niitä haasteita, joita tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaamme.

PERUSKOULUN ONGELMAT KORJATTAVA

Maailman parhaisiin kuulunut peruskoulu korisee. Erot koulujen välillä kasvavat. Tarvitaan lisää panostuksia, mutta pelkällä rahalla ongelmia ei korjata. Peruskouluissa tulisi seuraavalla hallituskaudella tehdä konkreettisia toimia seuraaviin asiakokonaisuuksiin. Näitä asioita tulen painottamaan valituksi tultuani:

  • koulu- ja opiskelurauha kaikille turvattava; opettajien auktoriteetti palautettava
  • pääasiallinen kasvatusvastuu vanhemmilla
  • pienemmät luokka- tai ryhmäkoot; erityisoppilaille omat pienryhmät
  • maahanmuuttajat mukaan tavallisiin luokkiin vasta kielitaidon ym. kartuttua
  • jokaisen koululaisen oikeus terveyteen; sisäilmaongelmat ratkaistava
  • kännykkäkielto oppitunneilla
  • kiusaamisen estoon konkreettisia toimia

OPPIMISTULOKSIA KASVATETTAVA

Tärkeintä ovat opetus ja oppiminen. Digitaalisuus ja sähköiset mahdollisuudet voivat tukea, mutta eivät olla itsetarkoitus. Perusasiat saatava kuntoon ennen pedagogisesti kunnianhimoisia suunnitelmia.

  • päähuomio opetukseen ja kunnollisiin oppimateriaaleihin
  • oppilailta vaadittava osaamista; ei säälinumeroita
  • lukutaidottomia ei saa päästää pois peruskoulusta; ehtojen antamisen ja luokalle jättämisen mahdollisuus
  • erityisesti poikien tippuminen kelkasta estettävä; konkreettisia toimia toisen asteen pudokkaille
  • lisärahan kippaaminen maahanmuuttajakouluihin ei ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia
  • ammatillisen koulutuksen ongelmat korjattava ylioppilaskokeita ei saa lyhentää eikä keventää

JATKO-OPINTOIHIN TEHOKKUUTTA JA MAHDOLLISUUKSIA

Myös jatko-opinnoissa on syytä palata perusasioihin. Sivistysyliopisto ja toisaalta osaamisen kaupallistaminen eivät sulje toisiaan pois.

  • pääsykokeiden rooli korkeakouluvalinnoissa säilytettävä
  • yliopistojen ideologinen huuhaa pois
  • yliopistoihin aitoa sivistystä ja laadukasta tutkimusta ja opetusta
  • ammattikorkeakoulut ja yliopistot säilytettävä erillisinä
  • opintotukijärjestelmän kannustettava valmistumaan aikataulussa

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA KOULUTETTU SUOMI

Ihmisen kannattaa yleensä aina kouluttautua pidemmälle, mutta valtiolla tulee olla myös vastuu järkevästä koulutus-suunnittelusta.

  • kotouttamisbisnes ei ole koulutuspolitiikkaa
  • tietyt koulutussektorit eivät saa toimia keinotekoisena työttömyyden tilastoista puhdistamisena; esimerkiksi lähihoitajaksi sovelluttava
  • osaamisvaihtotaseeseen huomiota: osaajat pidettävä kotimaassa
  • koulutusviennin mahdollisuudet hyödynnettävä

Energia- ja ympäristöpolitiikkaa

Energia- ja ympäristöpolitiikassa tulisi toimet tehdä siten, että päätöksentekoon tulisi pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Energiasektorilla muutosten läpivieminen ei tapahdu hetkessä ja sen johdosta onkin tärkeää, että asioita punnitaan pariinkin otteeseen, ennen kuin lähdetään tekemään mitään sellaisia päätöksiö, joiden korjaaminen tai muuttaminen on jälkeenpäin hankalaa. Suurin osa tyhmistä energiapolitiikan päätöksistä johtuu tietämättömyydestä ja lisäksi siitä, että asioita on päässyt päättämään tahot, jotka ajavat vain omaa ideologista kantaansa. Järkevää ja kestävää energipolitiikkaa. Sen puolesta puhuvat etujärjestöt ja se on asia, jota myös kansalaiset toivovat.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka

Tiestön kunto, rataverkkomme, viestintään liittyvät asiat ovat tärkeitä kokonaisuuksia, joiden hallinta ja epäoptimaalinen käyttö johtavat kansantaloutemme väärälle uralle. Elinkeinoelämme kannalta on tärkeää, että toimia tieverkon kuntoon saattamiseksi lisätään ja varmistetaan näin, että ainakaan teiden huono kunto ei ole estämässä talouskasvua.

Tie – ja ratahankkeita ja ylipäänsä infraan liittyvää rakentamista tulisi kehittää kokonaisuutena, jotta alueelliset ja valtakunnalliset tarpeet tulisivat otetuksi huomioon. Kansantalous ensin periaatteella. Mikäli jokin paikallinen hanke on kohtuuton tai järjetön, niin siihen tulisi puuttua valtiovallan toimesta jotta kokonaisuuden huomioiminen olisi mahdollista. Kansatalous ensin näissäkin asioissa.

Lentoliikenteen osalta Malmin lentokenttää ei tulisi tuhota. Maa-alueiden kunnostukseen liittyy suuria riskejä. Saastunutta maa-aineista on suuret määrät ja jo tämän johdosta ei ole syytä lähteä tekemään asioita joista aiheutuisi vielä suuremmat ympäristöongelmat.

Tiede- ja teknologiapolitiikka

Tiede- ja teknologiapolitiikka ohjaa Suomen tuleville vuosikymmenille. Nyt muutaman vuoden sisään on oltava vahva näkemys ja ennen kaikkea panostus tiede-, innovaatio- ja teknologiapolitiikalle. Olen esittänyt erääksi ratkaisuksi ja mitä ilmeisimmin taitaa olla järkevin ratkaisu saattaa kaikki innovaatioihin liittyvät asiakokonaisuudet saman ministeriön alle eli tässä tapauksessa esitän, että Suomeen perustetaan erityinen Teknologiaministeriö.

Tämän ministeriön tehtäviin kuuluu synkronoida ja koordinoida innovaatioiden tuotteistamista ja sopivien toimijoiden yhteensaattamista tuottamaan Suomeen sellaista kulttuuria, jossa tehdään yhdessä ja tavoitteena nostaa Suomi jälleen teknologiaviennin kärkimaaksi.

Apuun tässä hankkeessa tulee mitä ilmeisimmin tekoälyteknologiat ja sen moninaiset sovellusalueet eri sektoreilla. Näitä asioita emme vielä osaa edes kuvitella, koska kehitysnopeus näissä asioissa on varsin vahva. Suomen tulee tältäkin osin olla kärkimaana, koska muussa tapauksessa menetämme sen edun, jota hyvä koulutuspolitiikkamme on tuottanut huolimatta eri aikaisempien hallitusten leikkauksista juuri koulutukseen ja tieteen tekemiseen.

Puolustuspolitiikka

ILMAVOIMAT
Mielestäni uudet hävittäjät (HX-hanke) ovat keskeinen osa Suomen puolustusta. Hävittäjät turvaavat Suomen ilmatilan koskemattomuutta, suojaavat yhteiskuntaamme ilmahyökkäyksiltä ja tukevat maa- ja merivoimien taistelua, mikäli tilanne niin vaatii.

Hornetit poistuvat käytöstä 2020-luvun loppuun mennessä. Mielestäni niiden tilalle tarvitaan suorituskykyisiä monitoimihävittäjiä 91 kpl, joilla voidaan operoida koko valtakunnan alueella. Mielestäni tämä kokonaismäärä on perusteltu ja olosuhteisiimme optimaalinen määrä. Tämä esittämäni hävittäjien lukumäärän kannalla lienevät kaikki, jotka vähänkään ymmärtävät näistä asioista.

Poikkeusoloissa vain monitoimihävittäjällä on riittävä suorituskyky turvaamaan koko Suomen ilmatilan koskemattomuus ja haastamaan vastustajan ilmanherruus.

Uudet hävittäjät turvaavat Suomen puolustusta seuraavilla tavoilla:
Ne muodostavat ennaltaehkäisevää kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen voimankäytön tai hyökkäyksen kohteeksi.
– Suojaavat ilmahyökkäyksiltä.
– Mahdollistavat puolustuksen maalla ja merellä.
– Vaikuttavat hyökkääjään ilmasta maahan tulenkäytöllä.
– Jakavat tilannekuvaa.

Mikäli jaat nämä asiat kanssani, niin tiedät ketä äänestät kevään eduskuntavaaleissa.

Hallintopolitiikka

Ministeriöiden työnjako ja koordinointia tulisi vahvistaa entisestään. Johtaminen tapahtuu valtioneuvoston kanslia (VNK) kautta. Nykyiset ministeriöt ovat: ulkoministeriö (UM), oikeusministeriö (OM), sisäministeriö (SM), puolustusministeriö (PLM), valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja ympäristöministeriö (YM).

Näiden lisäksi tulisi Suomeen perustaa Teknologiamininsteriö (TM), jonka tehtävänä on koordinoida pelkästään sellaisia tehtävä kokonaisuuksia, jotka tähtäävät vientikelpoisten tuoteinnovaatioiden tuotteistamiseen ja vientiteollisuuden strategisten toimintojen kasvattamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön toiminnot pitää miettiä siten, että osa nyt huonosti hoidetuista kokonaisuuksista siirtyvät Teknologiaministeriöön. Elinkeinoteollisuus ja siihen läheisesti liittyvät innovaatio, tutkimus ja tuotteistustoiminnot tulee olla pelkästään yhden vastuuministeriön ja hallinnon alla. Työvoimaan ja osittain koulutukseen liittyvät koordinaatiotehtävät tulee pitää edelleen TEM-ministeriössä.

Vaaliteemani eduskuntavaaleihin 2019 – laajennettu versio