Valtiontalouden tila hallituskausittain + ekstrana: Mitä tarkoittaisi, jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Artikkelisarja, jossa käsittelen eri hallitusten tilannetta aikakausittain. Eri vuosikymmeninä taloutemme on kohdannut haasteita, joita on ollut vaikea ennustaa. Arvosteluryöppy hallitustamme kohtaan on turhaa, koska mikäli mitään ei tehdä nyt, niin seuraavan hallituksen on tehtävä ne joka tapauksessa. Aloitetaan Vanhasen hallituskaudesta ja tarkastellaan samalla kaikkien hallitustemme edesottamuksia lisäten samalla aikakausittain maailmantalouden tilanteen kuhunkin hallituskauteen.  Lisään tähän artikkeliin toki myös muita talouden kannalta merkittäviä tapahtumia vuosikymmenten ajalta, joten tämä ei ole vielä valmis kokonaisuus, mutta auttaa ymmärtämään mistä on kysymys tällä hetkellä valtiontaloutemme kannalta.

FAKTA: Valtio velkaantuu, kun valtiontalous on alijäämäinen, eli menot ovat tuloja suuremmat. Valtionvelka mahdollistaa pitkän aikavälin investoinnit ja finanssipolitiikan liikkumavaran eri suhdanteissa. Koko julkisen sektorin velkaantumista vertaillaan kansainvälisesti suhteessa maan BKT:een.

Vanhasen I ja II hallitus (2003-2010)

Vanhasen ensimmäinen hallituskausi kohtasi suhteellisen vakaan taloudellisen tilanteen, ja se pystyi ylläpitämään positiivista talouskehitystä, kuten vuoden 2007 +2,9 miljardin euron tasapaino osoittaa. Vanhasen toinen hallituskausi kohtasi kuitenkin 2008 finanssikriisin, mikä heikensi hallituksen taloudellisia tuloksia merkittävästi, kuten näkyy vuoden 2009 -9,4 miljardin euron ja vuoden 2010 -10,8 miljardin euron tasapainossa.

Kataisen ja Stubbin hallitukset (2011-2015)

Kataisen hallitus aloitti tehtävänsä jälkikriisiaikana, jolloin talous oli edelleen epävakaa ja toipuminen hitaasti käynnissä. Hallitus pyrki talouden vakauttamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen, mutta tasapaino pysyi negatiivisena koko kauden. Stubb jatkoi samalla linjalla lyhyen aikansa, ja hänen aikanaan talous alkoi hitaasti parantua.

Sipilän hallitus (2015-2019)

Sipilän hallituksen aikana Suomen talous alkoi näyttää elpymisen merkkejä, ja hallitus teki merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2018 lähes tasapainoinen -0,3 miljardin euron tulos osoittaa, että nämä toimenpiteet alkoivat kantaa hedelmää.

Marinin hallitus (2019-2023)

Marinin hallitus joutui kohtaamaan COVID-19-pandemian taloudelliset vaikutukset, jotka aiheuttivat merkittäviä julkisen talouden alijäämiä. Asioita tehtiin, mutta liian hitaasti. Johdon kokemattomuus näkyi ja tuntui jokaisen Suomalaisen elämässä tällä kaudella.

Orpon hallitus (2023-)

Orpon hallituskausi on vielä meneillään, ja sen aikana on käsiteltävä pandemian jälkiä sekä muita taloudellisia haasteita.

Kun otetaan huomioon talouden eri tilanteet, voi Vanhasen I hallitus edelleen näyttää menestyneimmältä, mutta Sipilän hallituskin näyttää tehokkaalta ottaen huomioon sen aikaiset haasteet ja toimet. Marinin hallituksen arviointi vaatii tarkempaa analyysiä siitä, että olivatko kaikki toimet oikeutettuja suhteessa tehtyihin päätöksiin, koska tällä kaudella alijäämä kasvoi huomattavasti.

Velka suhteessa bruttokansantuottoon

Analysoimalla hallitusten menestystä ottaen huomioon sekä taloudellinen tasapaino että valtion velka sekä sen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT), saamme kattavamman kuvan kunkin hallituksen taloudellisesta menestyksestä. Tällä kertaa käsitellään vuosien 2004-2023 dataa.

Keskeiset huomioitavat asiat:

Valtion velka nimellisesti ja suhteessa BKT:hen: Tämä kuvastaa valtion velan kestävyyttä ja talouspolitiikan vaikutusta velan kasvuun tai supistumiseen.
Budjettitasapaino: Mitä parempi tasapaino, sitä vähemmän uutta velkaa tarvitaan teoriassa. Huom. tämä on tärkeä seikka, koska tässä suhteessa on tehty virheitä, joita on vaikea korjata laskusuhdannetilanteissa. Talouden kannalta noususuhdanteessa tulee aina varautua lisäämään puskurikykyä tuleviin laskusuhdanteisiin. Aina näin ei ole tehty ja se näkyy myös velkatilanteessa. Kaiken lähtökohtana on kurinalainen talouspolitiikka, jota nykyinen hallituksemme harjoittaa varsin johdonmukaisesti. Näin ei voi sanoa  äärivasemmistohallitusten osalta, jotka toimillaan rapauttavat Suomen taloutta.

Vuosittainen analyysi 
Vanhasen I hallitus (2003-2007)
Valtion velka vuoden 2007 lopussa oli 56,068 miljardia euroa, mikä oli 30,0% BKT:sta. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin aiemmin.

Vanhasen II hallitus (2007-2010)
Vuonna 2010 valtion velka oli 75,152 miljardia euroa eli 39,9% BKT:sta. Talouden taantuma vaikutti merkittävästi velan kasvuun.

Kiviniemen hallitus (2010-2011)
Valtion velka vuonna 2011 oli 79,661 miljardia euroa, 40,2% BKT:sta. Velkaantumisen kasvu jatkui, mutta ei yhtä jyrkkänä.

Kataisen ja Stubbin hallitukset (2011-2015)
Vuonna 2015 valtion velka oli noussut 99,807 miljardia euroon, 47,2% BKT:sta. Velkaantuminen jatkui, mutta talous alkoi parantua. Edellisen hallituksen toimet painoivat tässä aikajaksossa ja siltä osin Kataisen ja Stubbin osalta ns. häntävaikutus Kiviniemen hallituksen osalta merkittävä.

Sipilän hallitus (2015-2019)
Vuonna 2019 velka oli 106,368 miljardia euroa, 44,3% BKT:sta. Velkasuhde BKT:hen laski, mikä osoittaa talouspolitiikan tehokkuutta.

Marinin hallitus (2019-2023)
Vuonna 2023 valtion velka oli 156,172 miljardia euroa, 55,4% BKT:sta. COVID-19-pandemia aiheutti velan jyrkän nousun, mutta tätä on arvioitava poikkeuksellisen tilanteen kontekstissa. Historian kirjoihin jää kuitenkin huomattava ”pompsahdus” velkamäärän kasvussa ja jälkeenpäin arvioituna joitakin asioita olisi voinut tehdä paremmin ja tehokkaammin. Eräs seikka, joka painoi osaltaan oli se, että valtionhallinnon osalta tuottavuustoimiin ei ryhdytty, vaikka kaikki indikaattorit osoittivat, että valtionhallinnossa oli huomattavaa tyhjäkäyntiä. Ainoa tapa hoitaa asiaa olisi ollut toteuttaa sopeutustoimia myös valtionhallinnossa ja tällä tarkoitan nimenomaan hallinnossa olevien työntekijöiden karsimista. Irtisanominen valtionhallinnosta ei aina välttämättä tarkoita joutumista leipäjonoon vaan voi olla myös jonkin uuden alku, ehkä kansantalouden kannalta tuottavamman. Yksityisen puolen asiantuntijoista on pulaa ja on aina parempi vaihtoehto tehdä tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla, kuin ”syödä kuormasta” valtionhallinnossa.

Orpon hallitus (2023-)
Hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia ei vielä voida täysin arvioida, koska data päättyy vuoteen 2023. Toimet, joita Orpon hallitus on tehnyt ovat oikeasuhteisia ja antavat hyvän signaalin luottoluokittajille tulevaisuutta silmälläpitäen. Leikkaukset, joita jo edellisten hallitusten olisi pitänyt tehdä, tehdään nyt. Yleensä näitä korjvaavia toimia tehdään vasta pakon edessä vaikka järkikin sen sanoo, että toimia tulisi tehdä jokaisena budjettivuotena.

Vain tällä tavoin tasapaino säilyy ja velvoitteista selvitään. Noususuhdanteen aikana tulisi puskurikykyä vahvistaa. Ideologisista syistä tai jostain muusta maailmanparannukseen liittyvästä syystä näitä toimia ei aloitettu Marinin hallituskaudella. Näin ollen voidaan hyvällä syyllä korostaa, että Marinin hallitus on syypää nykyiseen tilanteeseen ja vihervasemmiston edustajien pääsy seuraavaan hallitukseen tulee estää kaikin keinoin seuraavien vuosien aikana. Valtiontalouden eheyttäminen on tärkein asia nyt ja muodostaa tulevien vuosien turvaa. Ääriviherkommunistit rapauttavat toimillaan Suomen talouden ja kasvun hedelmät.

Johtopäätös
Kun otetaan huomioon sekä budjettitasapaino että velkasuhde BKT:hen, Vanhasen I hallitus (2003-2007) näyttää edelleen menestyneimmältä, koska se hallitsi sekä budjettitasapainoa että velkasuhdetta tehokkaasti. Sipilän hallitus (2015-2019) myös osoitti kykynsä hallita velkaa ja parantaa talouden tilannetta hallituskaudellaan. Marinin hallituskaudella velan määrä kasvoi huomattavasti. Orpon hallituskausi on hyvällä mallilla ja tuloksia voidaan nähdä jo tämän vuoden puolella. Täytyy kuitenkin muistaa, että merkittävimmät toimien vaikutukset näkyvät vasta seuraavan vuoden budjetissa. 

1990-luvun alun pankkikriisi oli merkittävä taloudellinen mullistus Suomessa ja sillä oli pitkäkestoisia vaikutuksia maan talouspolitiikkaan ja talouden kehitykseen. Tämä kriisi ei ainoastaan vaikuttanut lyhyen aikavälin taloudellisiin toimiin vaan myös muokkasi Suomen talouspoliittista maisemaa pitkäksi aikaa.

Pankkikriisin syitä ja seurauksia

Kriisin juuret juontavat 1980-luvun lopun talouden ylikuumentumiseen. Talouden nopea kasvu, markkinoiden deregulaatio, ja runsas luotonanto loivat kuplan, joka puhkesi kun kansainvälinen suhdanne kääntyi ja korot nousivat nopeasti. Tämä johti siihen, että monet yritykset ja kotitaloudet eivät kyenneet maksamaan velkojaan, mikä puolestaan aiheutti laajamittaisia luottotappioita pankeille. Valtio joutui pelastamaan useita pankkeja suurilla tukipaketeilla, mikä lisäsi merkittävästi valtion velkaa.

Pitkäaikaiset vaikutukset

  1. Valtion velan kasvu: 1990-luvun pankkikriisi johti valtion velan merkittävään kasvuun. Kuten aiemmin tarkastellusta velkataulukosta nähdään, valtionvelka suhteessa BKT:hen nousi nopeasti 1990-luvun alussa, 10,5%:sta vuonna 1990 jopa 64,8%:iin vuonna 1996. Tämä velkataakka vaikutti Suomen talouspolitiikkaan vuosikymmeniä.
  2. Talouspoliittiset uudistukset: Kriisi pakotti Suomen uudistamaan rahoitussektorinsa valvontaa ja sääntelyä. Lisäksi Suomi joutui tarkistamaan julkisen taloutensa hallintaa, mikä johti tiukempaan finanssipolitiikkaan ja budjettikuriin, joka oli yksi kriteereistä Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU).
  3. Sosiaaliset vaikutukset: Taloudelliset vaikeudet aiheuttivat laajaa yhteiskunnallista stressiä, kuten työttömyyttä, mikä kasvoi merkittävästi kriisin aikana. Tämä vaikutti monien suomalaisten elämään pitkäksi aikaa ja lisäsi paineita sosiaaliturvajärjestelmälle.

Nykytilanteen yhteydet 1990 -luvun pankkikriisiin

Pankkikriisin seuraukset ovat edelleen nähtävissä Suomen talouspolitiikassa ja taloudellisessa ajattelussa. Kriisin opetukset ovat johtaneet varovaisempaan lähestymistapaan velkaantumiseen ja taloushallintoon. Vuoden 2008 globaali finanssikriisi ja myöhemmin COVID-19-pandemia ovat testanneet näitä oppeja, ja vaikka velkaantuminen on jatkunut näiden kriisien aikana, Suomen hallitus on pyrkinyt pitämään finanssipolitiikkaa kurinalaisena, vaikkakin poikkeukselliset olosuhteet ovat vaatineet joustavuutta.

Pankkikriisin opetukset ovat myös vaikuttaneet siihen, kuinka Suomi on valmistautunut ja reagoinut myöhempään taloudellisiin sokkeihin, pyrkien välttämään menneisyyden virheet ja vahvistamaan talouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä. Tämä on seikka, joka tulee olemaan merkityksellinen pitkällä aikavälillä ja näin ollen nykyisen opposition harjoittama ”somekampanja” hallituksemme toimintaa kohtaan on nähtävissä vain ”vaalimenestyksen” tavoittelemisena seuraaviin vaaleihin.

Tosiasiat puhuvat puolestaan ja valistunut äänestäjä näkee tämän epärehellisen toiminnan ja tekee varmasti omat johtopäätöksensä asioista. Tulokset nyt tehtävistä talouden tasapainottamisen toimista näkyvät vasta vuosien päästä. Mahdollisesti useiden vaalikausien päästä. Nykyinen geopoliittinen tilanne on myös osaltaan vaikuttanut tilanteen muuttumiseen. Kaikki hallituksemme toimet voidaan kokonaisuuteen nähden pitää oikeutettuina ja tehdyt toimet ovat Suomen kansan parhaaksi. 

Brysselissä 21.4.2024

Marko Ekqvist

—-

Lähteet:

https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/#5005a34e

Eurostat 2023.

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/talouden-tilannekuva/

Ekstra: 

Mitä tarkoittaa jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Excessive Deficit Procedure (EDP = excessive deficit procedure) eli liiallisen alijäämän menettely on Euroopan unionin mekanismi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta (SGP = Stability and Growth Pact ). Sopimus pyrkii koordinoimaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaa ja ylläpitämään terveitä julkisia talouksia. EDP voidaan käynnistää, jos jäsenvaltio ylittää 3 %:n BKT:hen suhteutetun alijäämärajan tai jos sen valtionvelka ylittää 60 %:n BKT:hen suhteutetun rajan eikä velan vähenemisvauhti ole tyydyttävää — velan ja 60 %:n rajan välinen ero on pienennyttävä keskimäärin yhdellä kahdeskymmenesosalla vuodessa kolmen vuoden aikana.

Joka huhtikuussa euroalueen maat toimittavat komissiolle ja neuvostolle vakausohjelmansa, kun taas euroalueen ulkopuoliset maat toimittavat konvergenssiohjelmansa samoihin instituutioihin. Ohjelmien tulee sisältää maan keskipitkän aikavälin budjettitavoitteet sekä tiedot siitä, miten tavoitteet aiotaan saavuttaa. Ohjelmat sisältävät myös analyysin pääolettamusten muutosten vaikutuksista maan finanssipositioon.

Ohjelmat tarkastaa komissio. Jos kriteereitä ei täytetä, neuvosto käynnistää EDP:n komission suositusten perusteella.

EDP edellyttää, että kyseessä oleva maa laatii suunnitelman korjaavista toimista ja politiikoista sekä aikataulut niiden toteuttamiselle. Euroalueen maat, jotka eivät noudata suosituksia, voivat saada sakkoja.

Jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP), se tarkoittaisi, että Suomi ei olisi noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) määrittämiä finanssipolitiikan kriteereitä. Tämä sopimus asettaa jäsenvaltioille seuraavat keskeiset rajoitukset taloudenpidolle:

  1. Julkisen talouden alijäämä: Ei saa ylittää 3 % bruttokansantuotteesta (BKT).
  2. Valtion velka: Ei saa ylittää 60 % BKT:sta, tai sen tulee olla laskusuunnassa kohti tätä rajaa tyydyttävällä nopeudella.

Seuraukset ja toimenpiteet

Liiallisen alijäämän menettelyn käynnistyminen:

  • Analyysi ja raportointi: Suomen tulisi toimittaa Euroopan komissiolle selitys ylittyneistä rajoista ja raportti siitä, miten alijäämää aiotaan korjata.
  • Suositukset: EU neuvosto, komission ehdotuksesta, antaa Suomelle suosituksia siitä, kuinka ja millä aikataululla taloudellinen tilanne tulisi saada hallintaan.
  • Korjaavat toimet: Suomen on laadittava ja toteutettava suunnitelma, joka sisältää talouspolitiikan korjaavat toimenpiteet. Tämä voi sisältää menoleikkauksia, veronkorotuksia tai muita rakenteellisia uudistuksia.

Mahdolliset sanktiot:

  • Jos Suomi ei noudata annettuja suosituksia tai jos toimet eivät ole riittäviä korjaamaan alijäämää annetussa aikataulussa, se voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kuten sakkojen määräämiseen. Tämä on kuitenkin harvinaista ja tapahtuu tyypillisesti vain, jos maa jatkuvasti laiminlyö suositukset.

Poliittiset ja taloudelliset vaikutukset

Joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn voi vaikuttaa maan talouspolitiikkaan ja poliittiseen ilmapiiriin. Se voi rajoittaa julkisen sektorin menojen kasvua ja pakottaa hallituksen tekemään vaikeita päätöksiä, kuten leikkaamaan julkisia menoja tai nostamaan veroja. Se voi myös vaikuttaa maan luottoluokitukseen ja sitä kautta lainanottokustannuksiin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja talouskasvuun.

Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on merkki siitä, että maan taloudelliset olot vaativat tarkempaa huomiota ja mahdollisesti merkittäviä korjaustoimia, jotta julkisen talouden kestävyys ja vakaus voidaan taata.

Valtiontalouden tila hallituskausittain + ekstrana: Mitä tarkoittaisi, jos Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Tietoja Marko "The Rock" Ekqvist

Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Aiemmin poliittisena neuvonantajana Euroopan parlamentissa. / Policy Advisor EP/ECR (2023-24). Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen (2021- ). Helsingin kaupungin asunnot (HEKA) -hallituksen varajäsen. Asukkaiden valitsema (2022-23). PerusÄijät ry, sihteeri (2022 - ). Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-estejuoksukilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa. #100pushupperday #fitoverfifty #nogainwithoutpain #toughviking #marko2025 Motto: "Kaikki muu on turhaa paitsi etunojapunnerrukset" ---- Master of Science in Energy Economics and Environmental Technology. Former Policy Advisor in the European Parliament (EP/ECR) (2023-24). Member of the Social, Health, and Rescue Committee's Individual Affairs Division (2021- ). Deputy Member of the Board of Helsinki City Housing Company (HEKA), elected by the residents (2022-23). Secretary of PerusÄijät ry (2022- ). Since 2014, actively participating in extreme obstacle course races. My free time is spent on sports that require strength, agility, and endurance. #100pushupperday #fitoverfifty #nogainwithoutpain #toughviking #marko2025 Motto: "Everything else is useless except push-ups."
Kategoria(t): bruttokansantuote, budjettitasapaino, valtionvelka Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa