Hyvinvointialuiden aluevaltuustojen tulevilla aluevaltuutetuilla on kinkkinen tehtävä edessään. Varmaan ensimmäinen valtuustokausi menee varsin moitteettomasti, mutta jo sen aikana tulisi valtuutettujen kiinnittää huomiota terveydenhuollon tuottavuus ja tehokkuus asioihin.
—
Näistä asioista ei ole kovinkaan paljon keskusteltu, mutta tulevat näyttelemään suurta osaa eritoten siinä vaiheessa, kun palvelujärjestelmään tulisi tehdä priorisointeja ja uudelleen kohdennuksia sellaisille erikoisaloille, jotka ovat ko hyvinvointialueen kannalta oleellisia ja vaativat pikaista parantamista aiempaan verrattuna.
Kustannusvaikuttavuus – paljonko tehokkaan palvelujärjestelmän palvelut maksavat
Tehokkuus- ja tuottavuusnäkökulmassa merkittäviä taustatekijöitä ovat henkilöstöön liittyät asiat ja toimintamallit eri toiminta-alueilla. Näitä pitää myllätä, jotta tuotetut palvelut vastaavat alueiden tarpeisiin terveydenhuollon osalta.
Toinen merkittävä asia on ns. kustannusvaikuttavuus, johon aihepiiriin rohkaisen jokaista tulevaa aluevaltuutettua perehtymään. Asioita voidaan tehdä monella eri tapaa, mutta mikäli niistä puuttuu kustannusvaikuttavuus ja edelleen vaikuttavuus, niin jotain tulisi tehdä erilailla, kuin aiemmin on tehty. Tähän liittyvää kokonaisuuttaa ministeriö valvoo ja mikäli vaikuttavuus tai toimien tehokkuus kansanterveydenkannalta ei yllä asetettuihin tavoitteisiin on edessä sanktioita ja toimintoihin puuttumista valtion taholta.
Toinen merkittävä asia on ns. kustannusvaikuttavuus, johon aihepiiriin rohkaisen jokaista tulevaa aluevaltuutettua perehtymään. Asioita voidaan tehdä monella eri tapaa, mutta mikäli niistä puuttuu kustannusvaikuttavuus ja edelleen vaikuttavuus, niin jotain tulisi tehdä erilailla, kuin aiemmin on tehty. Tähän liittyvää kokonaisuuttaa ministeriö valvoo ja mikäli vaikuttavuus tai toimien tehokkuus kansanterveydenkannalta ei yllä asetettuihin tavoitteisiin on edessä sanktioita ja toimintoihin puuttumista valtion taholta.
Strategia ja sen jalkauttaminen
Ensimmäinen päätettävä asia lienee hyvinvointialueen strategia. Se on paperi, johon kirjataan tavoitteet ja miten sen hetkisen tiedon valossa näihin tavoitteisiin päästään. Näihin löytyy hyvinkin paljon mittaristoa, joiden avulla kehitystä seurataan.
Paperissa kuvataan sen hetkisen tiedon valossa alueen palvelutarve ja millä työkalupakilla tähän tarpeeseen vastataan. Erityisen tärkeä komponentti tässä suhteessa on kustannusvaikuttavuus eli paljonko hoitokäynti eri erikoisalan toimipaikassa tulee maksamaan ja riittääkö henkilöstö vastaamaan palvelutarpeeseen. Nämä seikat varioivat eri alueilla.
Paperissa kuvataan sen hetkisen tiedon valossa alueen palvelutarve ja millä työkalupakilla tähän tarpeeseen vastataan. Erityisen tärkeä komponentti tässä suhteessa on kustannusvaikuttavuus eli paljonko hoitokäynti eri erikoisalan toimipaikassa tulee maksamaan ja riittääkö henkilöstö vastaamaan palvelutarpeeseen. Nämä seikat varioivat eri alueilla.
Vaalilupaukset
Kokonaisuuteen liittyy edellä olevan mukaisesti toimipaikkojen sijainti suhteessa asukkaisiin. Varmaa on, että palvelupisteitä joudutaan lakkauttamaan ja toimintoja keskittämään, jotta kustannusvaikuttavuus saadaan optimaaliseksi. Tässä onkin sitten näytön paikka tulevilla aluevaltuuteuilla, koska ovat pääosin luvanneet, että lähipalvelut säilyvät jne.
Kirjoittaja:
Marko Ekqvist, DI
Kirjoittaja on työhistoriansa aikana toiminut lukuisissa Stakesin ja THL:n projekteissa tilastoaineistojen tekijänä ja osallistunut mm. sairaaloiden tuottavuuslaskentaan. Viimeisen 10 vuoden aikana perehtynyt erityisesti suun terveydenhuollon tuottavuus – ja tehokkuustarkasteluihin terveyskeskustasolla.
INFO
Hyvinvointialueet
Henkilöstö: Hyvinvointialueille siirtyy ensi vuoden alussa liikkeenluovutuksella noin 173 000 työntekijää. Helsingin palvelukseen jää noin 14 000 ja HUS-yhtymään noin 23 000 sotetyöntekijää.
Tehtävät: Alueiden järjestämisvastuulle siirtyvät kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi. Palveluita voivat tuottaa alueet itse, yritykset ja järjestöt.
Rahoitus: Alueet, Helsinki ja HUS saavat rahoituksensa valtiolta, perusteena palvelutarve ja asukasrakenne. Kunnilta pois siirtyvä rahapotti on noin 20 miljardia euroa.
Sopimukset: Alueille siirtyy kunnilta jopa 200 000 erilaista sopimusta, jotka koskevat esimerkiksi hankintoja, ulkopuolisia palveluja ja kiinteistöjä.
Tilat: Hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta noin 4 500 tilaa, esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja.
Tietojärjestelmät: Hyvinvointialueille siirtyy 10 000–15 000 tietojärjestelmää. Edessä on paljon ja nopeaa yhteensovittamista.
Valtuutetut: Vaaleissa valitaan kaikkiaan 1 379 alue- valtuutettua. Helsingissä sotevaltaa käyttävät jatkossakin kaupunginvaltuutetut, mutta palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle.
Kunnat: Uudistus leikkaa kuntien rahavirroista ja henkilöstöstä karkeasti puolet. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.
Lähde: Talouselämä 20.1.2022