Kesä 2025 on osoittautunut Euroopalle poikkeuksellisen haastavaksi. Sotilaalliset jännitteet, diplomatian koetukset, poikkeukselliset sääilmiöt ja teknologiset kilpailut luovat monisyisen kudelman, jossa poliittiset päätökset ja luonnonvoimat kietoutuvat toisiinsa. Seuraavassa katsaus tämän hetken keskeisiin tapahtumiin Euroopassa. Puolustuspolitiikka uudessa mittakaavassa – NATO:n huippukokous Haagissa
NATO:n jäsenmaat kokoontuivat kesäkuun lopussa Haagissa pohtimaan historian suurimpia puolustusmenoja. Ukrainan sodan vaikutukset ovat tuoneet puolustuskyvyn vahvistamisen uudella tavalla jäsenvaltioiden pöydälle. Keskusteluissa on noussut esiin tavoite nostaa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi valtava muutos aiempaan linjaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi osuvasti, että ”Eurooppa on vihdoin herännyt puolustuksen saralla”, viitaten siihen, että oma puolustuskyky on nyt entistä keskeisempi osa EU:n strategista ajattelua. Venäjän jatkuva aggressio ja epävarmuus Yhdysvaltojen pitkäjänteisestä tuesta ovat saaneet monet eurooppalaiset päättäjät varautumaan entistä itsenäisempään puolustusvastuuseen.
*Lähde:* Al Arabiya News Ukraina ja Venäjä – sota jatkuu, diplomatia hakee uomiaan
Ukrainan sota jatkuu armottomana jo neljättä vuotta. Ukrainan asevoimat ovat iskeneet useilla droneiskuilla Venäjän alueelle, samalla kun Venäjän joukot ovat jatkaneet tuhoisia hyökkäyksiään Ukrainan siviilikohteisiin. Erityisesti Dnipron kaupunki on kärsinyt raskaita tappioita viimeisimpien iskuaaltojen aikana.
NATO-huippukokouksen yhteydessä on spekuloitu myös mahdollisella Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn tapaamisella. Vaikka virallista vahvistusta kohtaamiselle ei ole saatu, mahdollisuus herättää runsaasti kiinnostusta, sillä Trumpin mahdollinen paluu Yhdysvaltain presidentiksi voisi muuttaa koko lännen Ukrainaa koskevaa politiikkaa.
*Lähteet:* Sky News The Guardian <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Lähi-idän eskaloituva kriisi haastaa myös Euroopan diplomatiaa
Lähi-idässä tilanne on jälleen kiristynyt. Yhdysvallat on hyökännyt Iranin ydinlaitoksia vastaan, minkä seurauksena Iran on vastannut ohjusiskuilla Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa. Konflikti on nostattanut pelkoja laajemman alueellisen sodan mahdollisuudesta.
Euroopan unioni pyrkii toimimaan diplomatian sillanrakentajana eskalaation hillitsemiseksi. Vaikka EU:n vaikutusmahdollisuudet Lähi-idässä ovat rajalliset, unionin johtajat näkevät roolinsa tärkeänä tasapainottajana Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.
*Lähde:* The Guardian (live-seuranta) <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Sääsyklit aiheuttavat poikkeuksellista kuivuutta ja helleaaltoja
Kuluvan kesän sääolosuhteet ovat poikkeuksellisia laajoilla alueilla Euroopassa. Luonnollisten ilmastosyklisten vaihteluiden seurauksena erityisesti Etelä-Euroopassa on kärsitty pitkäkestoisesta kuivuudesta ja epätavallisen korkeista lämpötiloista. Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa on mitattu yli 40 asteen lukemia, ja monilla alueilla varaudutaan kasvavaan metsäpaloriskiin sekä heikentyviin viljelyolosuhteisiin.
Tällaiset sääsyklit muistuttavat, kuinka monimuotoinen ja dynaaminen Euroopan ilmastojärjestelmä on. Poikkeavat sääilmiöt vaativat myös joustavia ratkaisuja energiantuotannon, vesivarantojen hallinnan ja maatalouden sopeuttamisen saralla.
*Lähde:* EU Joint Research Centre <joint-research-centre.ec.europa.eu/jrc-news-and-updates/escalating-drought-threatens-europes-ecosystems-and-agriculture-2025-06-23_en> Teknologiakilpailu avaruudessa – EU:n satelliittihanke takkuilee
Avaruusteknologian saralla EU:n kunnianhimoinen satelliittihanke “Bromo” on ajautunut ongelmiin. Airbusin, Leonardon ja Thalesin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan omaa satelliittiriippumattomuutta, on kohdannut vakavia kustannusriitoja ja poliittisia erimielisyyksiä jäsenvaltioiden välillä. Erityisesti Ranskan ja Saksan välillä on syntynyt kiistoja hankkeen jatkosta ja johtovastuista.
Kyseessä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suurten teknologiahankkeiden edistyminen vaatii paitsi rahaa, myös poliittista yhtenäisyyttä – jota EU:ssa ei aina ole helppo saavuttaa.
*Lähde:* Reuters
NATO:n jäsenmaat kokoontuivat kesäkuun lopussa Haagissa pohtimaan historian suurimpia puolustusmenoja. Ukrainan sodan vaikutukset ovat tuoneet puolustuskyvyn vahvistamisen uudella tavalla jäsenvaltioiden pöydälle. Keskusteluissa on noussut esiin tavoite nostaa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi valtava muutos aiempaan linjaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi osuvasti, että ”Eurooppa on vihdoin herännyt puolustuksen saralla”, viitaten siihen, että oma puolustuskyky on nyt entistä keskeisempi osa EU:n strategista ajattelua. Venäjän jatkuva aggressio ja epävarmuus Yhdysvaltojen pitkäjänteisestä tuesta ovat saaneet monet eurooppalaiset päättäjät varautumaan entistä itsenäisempään puolustusvastuuseen.
*Lähde:* Al Arabiya News Ukraina ja Venäjä – sota jatkuu, diplomatia hakee uomiaan
Ukrainan sota jatkuu armottomana jo neljättä vuotta. Ukrainan asevoimat ovat iskeneet useilla droneiskuilla Venäjän alueelle, samalla kun Venäjän joukot ovat jatkaneet tuhoisia hyökkäyksiään Ukrainan siviilikohteisiin. Erityisesti Dnipron kaupunki on kärsinyt raskaita tappioita viimeisimpien iskuaaltojen aikana.
NATO-huippukokouksen yhteydessä on spekuloitu myös mahdollisella Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn tapaamisella. Vaikka virallista vahvistusta kohtaamiselle ei ole saatu, mahdollisuus herättää runsaasti kiinnostusta, sillä Trumpin mahdollinen paluu Yhdysvaltain presidentiksi voisi muuttaa koko lännen Ukrainaa koskevaa politiikkaa.
*Lähteet:* Sky News The Guardian <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Lähi-idän eskaloituva kriisi haastaa myös Euroopan diplomatiaa
Lähi-idässä tilanne on jälleen kiristynyt. Yhdysvallat on hyökännyt Iranin ydinlaitoksia vastaan, minkä seurauksena Iran on vastannut ohjusiskuilla Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa. Konflikti on nostattanut pelkoja laajemman alueellisen sodan mahdollisuudesta.
Euroopan unioni pyrkii toimimaan diplomatian sillanrakentajana eskalaation hillitsemiseksi. Vaikka EU:n vaikutusmahdollisuudet Lähi-idässä ovat rajalliset, unionin johtajat näkevät roolinsa tärkeänä tasapainottajana Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.
*Lähde:* The Guardian (live-seuranta) <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Sääsyklit aiheuttavat poikkeuksellista kuivuutta ja helleaaltoja
Kuluvan kesän sääolosuhteet ovat poikkeuksellisia laajoilla alueilla Euroopassa. Luonnollisten ilmastosyklisten vaihteluiden seurauksena erityisesti Etelä-Euroopassa on kärsitty pitkäkestoisesta kuivuudesta ja epätavallisen korkeista lämpötiloista. Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa on mitattu yli 40 asteen lukemia, ja monilla alueilla varaudutaan kasvavaan metsäpaloriskiin sekä heikentyviin viljelyolosuhteisiin.
Tällaiset sääsyklit muistuttavat, kuinka monimuotoinen ja dynaaminen Euroopan ilmastojärjestelmä on. Poikkeavat sääilmiöt vaativat myös joustavia ratkaisuja energiantuotannon, vesivarantojen hallinnan ja maatalouden sopeuttamisen saralla.
*Lähde:* EU Joint Research Centre <joint-research-centre.ec.europa.eu/jrc-news-and-updates/escalating-drought-threatens-europes-ecosystems-and-agriculture-2025-06-23_en> Teknologiakilpailu avaruudessa – EU:n satelliittihanke takkuilee
Avaruusteknologian saralla EU:n kunnianhimoinen satelliittihanke “Bromo” on ajautunut ongelmiin. Airbusin, Leonardon ja Thalesin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan omaa satelliittiriippumattomuutta, on kohdannut vakavia kustannusriitoja ja poliittisia erimielisyyksiä jäsenvaltioiden välillä. Erityisesti Ranskan ja Saksan välillä on syntynyt kiistoja hankkeen jatkosta ja johtovastuista.
Kyseessä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suurten teknologiahankkeiden edistyminen vaatii paitsi rahaa, myös poliittista yhtenäisyyttä – jota EU:ssa ei aina ole helppo saavuttaa.
*Lähde:* Reuters
Visit Today : 314
Visit Yesterday : 397
Hits Today : 831