Marko Ekqvist – Blogi

Helmikuun 11. päivä tulee kuluneeksi 29 vuotta siitä, kun muutin Helsinkiin. Olen siis nähnyt Helsingin eri kasvot neljällä eri vuosikymmenellä ja kerryttänyt kokemusta siitä, miltä tuntuu asua, tehdä töitä ja vaikuttaa Helsingissä.
Olen ollut aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa ja tunnen Helsingin vahvuudet sekä haasteet niin asukkaiden, yritysten kuin yhteisöjen näkökulmasta. Minulle on tärkeää, että päätöksenteossa kuullaan aidosti kaupunkilaisten ääntä ja että päätökset edistävät kaupungin elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
Arvoihini kuuluvat yhdenvertaisuus, vastuullisuus ja yhteistyö. Haluan olla rakentamassa Helsinkiä, joka on kaikille asukkaille turvallinen, ympäristömyötäinen ja mahdollisuuksia tarjoava kaupunki. Uskon siihen, että kestävät ratkaisut syntyvät, kun rohkeus uudistua yhdistyy vahvaan paikalliseen osaamiseen.
Toivon voivani tuoda paneeleissa ja keskusteluissa esille konkreettisia ideoita siitä, miten voimme kehittää Helsinkiä yhdessä entistä paremmaksi paikaksi elää ja vaikuttaa.
Malminkartanossa 6.1.2025 Marko Ekqvist
#vaalit2025 #marko2025

Eagle 2 ja vastaavat tapahtumat ovat vasta alkusoittoa. Roistovaltio käyttää kaikkia mahdollisia toimintatapoja häiritäkseen demokratioiden toimintaa. Ankkureiden laahaaminen on helppo tapa tehdä tihutöitä. Käskyjen antaja pitäisi pystyä selvittämään. Vaikea uskoa, että laivojen miehistö tekee näitä manöövereitä omin päin ”vahingossa”.
Varjolaivastojen huonokuntoiset tankkerit ovat suuri ympäristöriski Itämerellä ja on vain ajan kysymys, että tapahtuu jotain vielä odottamatonta. #itämeri
Eagle 2 and similar incidents are just the beginning. The rogue state uses all possible methods to disrupt the functioning of democracies. Dragging anchors is an easy way to do dirty work. It should be possible to find out who gave the orders. It is hard to believe that the crews of ships do these maneuvers on their own ”by accident”.
The poor condition of the tankers of the shadow fleets is a major environmental risk in the Baltic Sea and it is only a matter of time before something unexpected happens. #balticsea #eagle2

Tein tekstianalyysin Helsingin kaupunginvaltuutettujen tekemistä aloitteista ja lähinnä tässä tapauksessa käytin pelkästään tässä jutun alla olevaa Aloitteet -sivuston tarjoamaa tietosisältöä.
Tarkastelussa oli mukana vuosien 2021-2024 (13.11.2024 saakka) valtuustoaloitteet. Tekstianalyysisissä analysoitiin lähinnä aloitteiden otsakkeissa esiintyvien sanojen/termien lukumääriä eri kausina ja sitä kautta muodostettiin tämä vielä kehitysvaiheessa oleva versio. Liitteenä valtuustoaloitteista em vuosilta muodostetut sanapilvet. Fontin koko kuvaa sanan/nimen esiintymistiheyttä aineistossa.
Analysoinnissa käytin R-nimistä ohjelmaa, josta löytyy tarvittavat rutiinit tämän tyyppisille analyyseille. Jatkossa on myös mahdollista, että analyysit laajennettaan koko tekstiin (taustatietokantaan tallennettuna). Alla keskeisempiä havaintoja. Korjaan koodia palautteen perusteella, mutta kuten edellä totesin, niin tämä on vain pintaraapaisu tähän asiaan.
Vuoden 2021 valtuustoaloitteissa korostuivat erityisesti kaupungin infrastruktuuriin liittyvät asiat, kuten liikennejärjestelyt ja kaupunkisuunnittelu.
Vuonna 2022 ympäristö- ja ilmastoasiat nousivat voimakkaasti esille.
Vuoden 2023 aloitteet keskittyivät eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Vuonna 2024 kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kehittäminen oli merkittävässä roolissa.
Kritiikkini ja parannusehdotukseni nykyiseen aloitekäytäntöön: Taloudenpidon kannalta monet aloitteet ovat vain tuoneet lisäkustannuksia. Kaikille aloitteille ei ole ollut välttämättä mahdollista osoittaa riittäviä resursseja tai jos on, niin resurssien käyttö on tällä menettelyllä epäoptimaalista. Korjatkaa toki, jos olen väärässä🙂.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Aloitteet voitaisiin jakaa niiden vaikutusten mukaan esimerkiksi kolmeen kategoriaan: korkean prioriteetin aloitteet, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkilaisten elämään; keskitason aloitteet, joilla on paikallista vaikutusta; ja matalan prioriteetin aloitteet, jotka eivät välttämättä vaadi välitöntä toimintaa.
Priorisointi voisi perustua selkeisiin kriteereihin, kuten vaikutukset kaupungin talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiin, ympäristöön tai turvallisuuteen.
Jokaiselle aloitteelle voisi tehdä alustavan vaikuttavuusanalyysin, jossa arvioidaan taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaisi päättäjiä arvioimaan aloitteiden toteuttamiskelpoisuutta.
Data-analyysien avulla voitaisiin myös jälkikäteen arvioida, kuinka toteutetut aloitteet ovat onnistuneet ja mitä niistä on opittu.
Monet aloitteet saattavat käsitellä samankaltaisia teemoja (esim. liikenne tai ilmasto). Näitä voisi yhdistää laajemmiksi projekteiksi, jotta resurssien käyttö tehostuu ja aloitteiden tavoitteet toteutuvat laajemmin.
Toteutettujen aloitteiden edistymisestä tulisi raportoida säännöllisesti ja avoimesti. Kaupunkilaisille voitaisiin kertoa, miten aloite on vaikuttanut heidän elämäänsä tai kaupungin kehitykseen. Lisäksi voitaisiin tarjota mahdollisuus aloitteen tehneille valtuutetuille tai kansalaisille antaa palautetta toteutusvaiheessa.
Datateknologiaa hyödyntämällä voisi analysoida ehdotettujen aloitteiden tekstisisältöä ja ehdottaa, mitkä kaupungin tavoitteet tai nykyiset projektit liittyvät niihin. Tämä helpottaisi resurssien kohdentamista ja estäisi päällekkäisyyksiä. Automatisoidut tekstianalyysityökalut voisivat tunnistaa toistuvia teemoja ja korostaa keskeisiä ongelma-alueita.
Aloitteiden laatimiseen ja käsittelyyn tulisi kannustaa yhteistyötä eri puolueiden ja valtuutettujen välillä. Yhteistyössä laaditut aloitteet voivat olla paremmin resursoituja ja todennäköisemmin hyväksyttyjä.
Aloitteiden tulisi liittyä tiiviimmin kaupungin pitkän aikavälin strategioihin, kuten ympäristöön, asuntotuotantoon tai talouskehitykseen. Strategisen linjaamisen kautta voidaan varmistaa, että jokainen aloite tukee kaupunkia sen yleisissä tavoitteissa.
Resurssit kohdennettaisiin vaikuttavimpiin projekteihin, asukkaiden tarpeet huomioitaisiin paremmin, ja toteutus olisi tehokkaampaa ja avoimempaa. #marko2025 #aloitteet #helsinki #kaupunginvaltuusto #valtuusto #valtuustoaloitteet #ryhmäaloitteet #talousarvioaloitteet #sujuvahallinto
Aloitteet : paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunginvaltuusto/aloitteet

Yleiskatsaus suomen talouden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin
Vuonna 2024 Suomen talous on kohdannut haasteita, mutta toisen vuosipuoliskon aikana talouden elpyminen on lähtenyt käyntiin. Koko vuoden BKT odotetaan kuitenkin supistuvan noin 0,4 prosentilla. Julkisen talouden alijäämä on noussut korkeammaksi, osittain johtuen lisääntyneistä sotilasmenoista ja sosiaalimenojen kasvusta. Ennustamme julkisen talouden alijäämän kohoavan 3,6 prosenttiin vuonna 2024, mutta hallituksen vakauttamispyrkimykset voivat vähentää alijäämän noin 2 prosenttiin BKT vuoteen 2027 mennessä.
Luokitustoimet ja näkymät
S&P Global Ratings vahvisti Suomen pitkän ja lyhyen aikavälin AA+/A-1+ -luokituksen lokakuussa 2024. Näkymät säilyivät vakaina, mikä heijastaa odotuksia talouden asteittaisesta elpymisestä ja hallituksen vakauspolitiikasta. Suomen talous on vakaa ja euroalueen jäsenyys tuo lisäetuja rahapolitiikalle. Yksi Suomen talouden riskienhallinnan tärkeimmistä tekijöistä on sen vähäiset taloudelliset yhteydet Venäjään, mikä on vähentänyt altistumista Venäjä-Ukraina -konfliktin aikana.
Haasteet ja skenaariot
Negatiivisessa skenaariossa talouden elpyminen voi viivästyä, mikä hankaloittaisi hallituksen pyrkimyksiä tasapainottaa julkista taloutta. Toisaalta, jos vakauttamistoimet onnistuvat ja ulkoinen tase vahvistuu, pitkän aikavälin luokitusta voidaan harkita nostettavaksi.
Talouden kasvu ja rakenteelliset haasteet
Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,2 % vuosina 2025-2027, mikä vastaa useiden kehittyneiden maiden kasvuvauhtia. Kasvua tukevat kotimaisen kysynnän elpyminen, nousevat palkat ja laskeva inflaatio. Vaikka Suomen talous hyötyy ulkoisesta kysynnästä, etenkin Saksan ja Ruotsin talouksien elpyessä, rakenteelliset haasteet, kuten tuottavuuden heikko kasvu ja työmarkkinoiden epäsuhta, hidastavat talouden kehittymistä.
Inflaatio ja julkinen velka
Inflaation odotetaan pysyvän alhaisena lähivuosina, ja vuonna 2024 sen arvioidaan olevan keskimäärin noin 1 %. Julkisen talouden vakaus on hallituksen prioriteetti, ja tavoitteena on pitää julkinen velka hallittavissa olevalla tasolla. Vuoteen 2027 mennessä julkisen velan arvioidaan pysyvän noin 51 prosentissa suhteessa BKT.
Yleisesti ottaen Suomen talouden odotetaan elpyvän, vaikka haasteita on edessä. Vakauttamispyrkimykset, vahva institutionaalinen rakenne ja euroalueen jäsenyys tarjoavat kuitenkin vakautta ja tukea maan pitkän aikavälin talouspolitiikan kehittämiseen. Lähde: cdn.valtiokonttori.fi/wordpress/sites/5/2024/10/RatingsDirect_ResearchUpdate_FinlandAA_A-1RatingsAffirmedOutlookStable_3275016_Oct-25-2024.pdf