Marko Ekqvist – Blogi

Kesä 2025 on osoittautunut Euroopalle poikkeuksellisen haastavaksi. Sotilaalliset jännitteet, diplomatian koetukset, poikkeukselliset sääilmiöt ja teknologiset kilpailut luovat monisyisen kudelman, jossa poliittiset päätökset ja luonnonvoimat kietoutuvat toisiinsa. Seuraavassa katsaus tämän hetken keskeisiin tapahtumiin Euroopassa. Puolustuspolitiikka uudessa mittakaavassa – NATO:n huippukokous Haagissa
NATO:n jäsenmaat kokoontuivat kesäkuun lopussa Haagissa pohtimaan historian suurimpia puolustusmenoja. Ukrainan sodan vaikutukset ovat tuoneet puolustuskyvyn vahvistamisen uudella tavalla jäsenvaltioiden pöydälle. Keskusteluissa on noussut esiin tavoite nostaa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi valtava muutos aiempaan linjaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi osuvasti, että ”Eurooppa on vihdoin herännyt puolustuksen saralla”, viitaten siihen, että oma puolustuskyky on nyt entistä keskeisempi osa EU:n strategista ajattelua. Venäjän jatkuva aggressio ja epävarmuus Yhdysvaltojen pitkäjänteisestä tuesta ovat saaneet monet eurooppalaiset päättäjät varautumaan entistä itsenäisempään puolustusvastuuseen.
*Lähde:* Al Arabiya News Ukraina ja Venäjä – sota jatkuu, diplomatia hakee uomiaan
Ukrainan sota jatkuu armottomana jo neljättä vuotta. Ukrainan asevoimat ovat iskeneet useilla droneiskuilla Venäjän alueelle, samalla kun Venäjän joukot ovat jatkaneet tuhoisia hyökkäyksiään Ukrainan siviilikohteisiin. Erityisesti Dnipron kaupunki on kärsinyt raskaita tappioita viimeisimpien iskuaaltojen aikana.
NATO-huippukokouksen yhteydessä on spekuloitu myös mahdollisella Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn tapaamisella. Vaikka virallista vahvistusta kohtaamiselle ei ole saatu, mahdollisuus herättää runsaasti kiinnostusta, sillä Trumpin mahdollinen paluu Yhdysvaltain presidentiksi voisi muuttaa koko lännen Ukrainaa koskevaa politiikkaa.
*Lähteet:* Sky News The Guardian <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Lähi-idän eskaloituva kriisi haastaa myös Euroopan diplomatiaa
Lähi-idässä tilanne on jälleen kiristynyt. Yhdysvallat on hyökännyt Iranin ydinlaitoksia vastaan, minkä seurauksena Iran on vastannut ohjusiskuilla Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa. Konflikti on nostattanut pelkoja laajemman alueellisen sodan mahdollisuudesta.
Euroopan unioni pyrkii toimimaan diplomatian sillanrakentajana eskalaation hillitsemiseksi. Vaikka EU:n vaikutusmahdollisuudet Lähi-idässä ovat rajalliset, unionin johtajat näkevät roolinsa tärkeänä tasapainottajana Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.
*Lähde:* The Guardian (live-seuranta) <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Sääsyklit aiheuttavat poikkeuksellista kuivuutta ja helleaaltoja
Kuluvan kesän sääolosuhteet ovat poikkeuksellisia laajoilla alueilla Euroopassa. Luonnollisten ilmastosyklisten vaihteluiden seurauksena erityisesti Etelä-Euroopassa on kärsitty pitkäkestoisesta kuivuudesta ja epätavallisen korkeista lämpötiloista. Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa on mitattu yli 40 asteen lukemia, ja monilla alueilla varaudutaan kasvavaan metsäpaloriskiin sekä heikentyviin viljelyolosuhteisiin.
Tällaiset sääsyklit muistuttavat, kuinka monimuotoinen ja dynaaminen Euroopan ilmastojärjestelmä on. Poikkeavat sääilmiöt vaativat myös joustavia ratkaisuja energiantuotannon, vesivarantojen hallinnan ja maatalouden sopeuttamisen saralla.
*Lähde:* EU Joint Research Centre <joint-research-centre.ec.europa.eu/jrc-news-and-updates/escalating-drought-threatens-europes-ecosystems-and-agriculture-2025-06-23_en> Teknologiakilpailu avaruudessa – EU:n satelliittihanke takkuilee
Avaruusteknologian saralla EU:n kunnianhimoinen satelliittihanke “Bromo” on ajautunut ongelmiin. Airbusin, Leonardon ja Thalesin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan omaa satelliittiriippumattomuutta, on kohdannut vakavia kustannusriitoja ja poliittisia erimielisyyksiä jäsenvaltioiden välillä. Erityisesti Ranskan ja Saksan välillä on syntynyt kiistoja hankkeen jatkosta ja johtovastuista.
Kyseessä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suurten teknologiahankkeiden edistyminen vaatii paitsi rahaa, myös poliittista yhtenäisyyttä – jota EU:ssa ei aina ole helppo saavuttaa.
*Lähde:* Reuters

Euroopan parlamentissa on tällä viikolla luvassa merkittäviä keskusteluja ja päätöksiä, jotka koskettavat niin demokratiaa, laajentumista kuin eläinten hyvinvointia. Tässä tärkeimmät poiminnat viikon tapahtumista: *Tiistai 3.6.2025: EU ja Ukraina – Tieyhteistyötä sodan keskellä*
Liikenne- ja matkailuvaliokunta äänestää EU:n ja Ukrainan välisen tiekuljetussopimuksen päivittämisestä ja sen jatkamisesta vuoden 2025 loppuun. Alun perin kesällä 2022 solmittu sopimus helpottaa elintärkeiden tavaroiden – kuten polttoaineen ja humanitaarisen avun – kuljetusta Ukrainaan sekä mahdollistaa Ukrainan vientituotteiden pääsyn EU:n markkinoille ja edelleen maailmalle. *Tiistai 3.6.2025: Eläinten hyvinvointia edistämässä – kissat ja koirat tarkastelussa*
Maatalousvaliokunta äänestää EU:n historian ensimmäisestä koirien ja kissojen hyvinvointia koskevasta lakiesityksestä. Tavoitteena on puuttua pentutehtaisiin ja lemmikkien laittomaan kauppaan. Laki toisi EU-tasoiset standardit eläinten kasvatukseen, majoitukseen ja käsittelyyn kasvattamoissa, lemmikkikaupoissa ja suojakodeissa. *Tiistai 3.6.2025: Tanska valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen*
Parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien johtajat vierailevat Kööpenhaminassa valmistautumassa Tanskan EU-neuvoston puheenjohtajakauteen, joka alkaa 1. heinäkuuta 2025. Puhemies Roberta Metsola ja pääministeri Mette Frederiksen pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden klo 11.25. *Keskiviikko 4.6.2025: EU:n laajentuminen – edistystä vai esteitä?*
Ulkoasiainvaliokunta arvioi ehdokasmaiden edistystä matkalla kohti EU-jäsenyyttä. Erillisten äänestysten kohteina ovat Bosnia ja Hertsegovina, Albania, Pohjois-Makedonia sekä Georgia. Valiokunta tarkastelee sekä poliittista tilannetta että tehtyjä uudistuksia. *Torstai 5.6.2025: Venäjän demokraattinen oppositio parlamentissa*
Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta, ihmisoikeusalavaliokunta ja parlamentin Venäjä-valtuuskunta keskustelevat Venäjän demokraattisen opposition edustajien kanssa. Mukana ovat muun muassa Julija Navalnaja, Vladimir Kara-Murza ja Ilja Jašin. Keskustelun ytimessä on EU:n tuki Venäjän demokratialiikkeille muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. *Maanantai–Tiistai 2.–3.6.2025: Slovakia suurennuslasin alla*
Kansalaisvapauksien valiokunnan valtuuskunta vierailee Bratislavassa arvioimassa Slovakian tilannetta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien näkökulmasta. Valtuuskunta tapaa valtion, oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä järjestöjä, jotka edistävät sananvapautta, läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. *Sunnuntai–Tiistai 1.–3.6.2025: EuroLat kokoontuu Limassa*
EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarikot kokoontuvat Perun Limassa EuroLat-kokouksen 16. täysistuntoon. Ensimmäinen kokous kesän 2024 eurovaalien jälkeen keskittyy kahdenvälisen yhteistyön vahvistamiseen ja kaupan vapauttamiseen nykyisessä geopoliittisessa epävakaudessa. *Puhemiehen viikko*
–
*Tiistai 3.6.2025*: Puhemies Metsola tapaa Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin, kuninkaan Fredrik X:n ja kuningatar Mary Elizabethin sekä Eurooppa-asioista vastaavan ministerin Marie Bjerren. –
*Keskiviikko 4.6.2025*: Brysselissä ohjelmassa on Moldovan pääministerin ja Yhdysvaltain kauppakamarin edustajien tapaamiset. –
*Torstai 5.6.2025*: Metsola tapaa Julija Navalnajan.

Urani, joka alkoi päästöjen mallintamisesta ja jatkuu edelleen vaikuttamisen, tutkimuksen, tiedon ja käytännön yhdistämisen parissa. Työni on harrastus. Harrastuksia voi olla useita, mutta juuri se takaa sen, että pystyn pitämään tietämykseni ajantasalla suhdanteista huolimatta.

Lannistajia ja mitätöijiä en kuuntele. Jätän ne omaan arvoonsa. Usein näiltä tyypeiltä puuttuu se osaaminen, joka minulle on kertynyt kymmenien vuosien aikana. Sitä osaamista kukaan tai mikään organisaatio ei voi viedä minulta pois.

Kehitän itseäni joka päivä. Mitä voin tehdä tänään vielä paremmin, kuin eilen (Gaizen).

Ympäristöteknologiasta päätöksenteon ytimeen.

1990-luvulla aloitin työurani ympäristödata-analyysin parissa Suomen ympäristökeskuksessa. Olin mukana rakentamassa valtakunnallista ilmapäästöjen tietojärjestelmää (SIPS), joka toi piste- ja viivalähteet kartalle ja mahdollisti ilmanlaatumallien taustalaskennan koko Pohjois-Euroopassa. Laadin Suomen raskasmetallipäästöjen viralliset arviot, joita on hyödynnetty useissa kansainvälisissä mallinnuksissa ja julkaisuissa – mukaan lukien Science of the Total Environment, jota edelleen siteerataan.

Puheita, seminaareja ja kansainvälistä vaikuttamista.
Jo varhain uraani sain mahdollisuuden jakaa osaamistani laajasti:
UN-ECE:n ja EMEP-työryhmät Tanskassa ja Saksassa (1996–1999)
Eurostatin NOSE-P-asiantuntijakokoukset Brysselissä ja Luxemburgissa
RAINS-mallin päivityksiä LIFE97-projektissa (Itävalta, Suomi, Tanska)
Kuntaliiton ilmastokonferenssi Tampereella (1997)
Ilmansuojelupäivä Lappeenrannassa (1998)
STAKESin ja FinOhtan tilaisuudet Helsingissä (2000–2008)

Tietojärjestelmäkehitystä, jonka avulla terveyspalvelut oppivat tuntemaan itsensä.
2000-luvun alusta 2020-luvulle vastasin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (ja aiemmin STAKESissa) useista kansallisista tietojärjestelmä- ja rekisterihankkeista. Näitä olivat muun muassa:
PsiTri – kansainvälinen tietokantayhteistyö mielenterveyden tutkimuksessa
MERTTU – mielenterveyspalveluiden arvioinnin ja seurannan järjestelmä
SUHAT – suun terveydenhuollon tilastointi- ja indikaattorijärjestelmä
ODRG – suun terveydenhuollon tuotteistus Helsingin, Vantaan ja Espoon kanssa
Näissä projekteissa yhdistin teknisen suunnittelun, tietokantaosaamisen ja palveluiden sisältöasiantuntemuksen.

SUHAT-verkostopäivien kantava ääni.
Vuosina 2009–2020 toimin toistuvasti puhujana ja asiantuntijana SUHAT-verkoston tilaisuuksissa. Esitykseni käsittelivät muun muassa tiedonhallinnan haasteita, henkilöstöresurssien käyttöä, tietojen jalostusta ja rekisteriyhteensopivuutta AvoHILMO-järjestelmän kanssa. Paikkana useimmiten THL:n auditorio Helsingissä.

Cochrane Colloquium ja metadata – maailman tiedeyhteisölle.
Vuonna 2005 esiinnyin Cochrane Colloquiumissa Melbournessa, Australiassa esityksellä From many to one: converting different databases into an XML database. Tämä esitys kiteytti työn, jossa tietokantojen yhdisteleminen mahdollisti aidosti yhteismitallisen ja laadukkaan tutkimustiedon hyödyntämisen kansainvälisesti. Esitys tehtiin yhdessä tohtori Kristian Wahlbeckin kanssa.

Euroopan parlamentti – politiikan konehuoneessa.
Vuosina 2023–2024 työskentelin Euroopan parlamentissa poliittisena neuvonantajana Suomen delegaatiolle EMPL- ja CONT-komiteoissa. Valmistelin muun muassa äänestyslistoja, direktiivien luonnoksia, taustamuistioita ja puheita. Työ sisälsi laajoja ja ajankohtaisia teemoja:

Net-Zero Industry Act
STEP – Strategic Technologies for Europe Platform
EU:n tullikoodin uudistus
Asbestidirektiivi ja työturvallisuus
EU:n yhteisrahoitteisten innovaatiohankkeiden valvonta (Clean Aviation, Hydrogen Joint Undertaking, Europe’s Rail jne.)

Työ ei ole aina näyttävää – mutta sitäkin merkityksellisempää.
Omaishoitajan työ ei mahdu tilastoihin tai KPI-mittareihin. Se on työtä, jossa ei ole etäpäiviä tai palautekyselyjä. Se vaatii jatkuvaa läsnäoloa, inhimillisyyttä ja kykyä luopua itsestään silloin kun toisen tarpeet menevät edelle. Tätä asiaa moni työnantaja ei ymmärrä. Sekään ei ole minun ongelmani. Olen aina tehnyt asioita sydän edellä.

Sanotaan, että uusi sukupolvi haluaa työhönsä merkitystä.
Hyvä niin. Minulle se on ollut aina itsestäänselvyys.

Tehkää perässä, jos pystytty (rohkenen epäillä, mutta aina kannattaa yrittää).

Ja jos haluat kuulla ajatuksiani suoraan:
Talk Show Marko Ekqvist – kuunneltavissa Spotifyssa

#ura #yhteiskunta #tiede #EU #vaikuttaminen #dataosaaminen #tutkimus #omaishoito #terveyspolitiikka #ilmasto #markoekqvist #halloffame #podcast