Helsingin energiamurros – Vastuullista energiapolitiikkaa asukkaiden ehdoilla

Helsingin nykyisen valtuuston tekemien energiapäätösten johdosta, meillä on kohta käsissämme kylmät asunnot ja vuosi vuodelta kasvavat energiamaksut. Kaupungistamme lähtee tällä politiikalla asukkaat sellaisiin kuntiin, joissa asiat on hoidettu ja asukkaiden ehdoilla. En usko, että kukaan toivoo tälläistä kehityskulkua Helsinkiin. Helsingin tulee olla elinvoimainen ja kehittyvä, fiksut päätökset tukevat tämänkaltaista kehitystä.

Tulevana valtuutettuna teen päätökset näissä asioissa siten, että ensimmäisenä kriteerinä on energia-kustannusten minimointi helsinkiläisille asukkaille. Toinen ja yhtä tärkeä seikka on toimitusvarmuus. Nyt, jo tehdyt päätökset eivät tue näitä periaatettani.

Hiilen käyttö loppuu joka tapauksessa muutamien vuosikymmenten
päästä. Nyt meillä olisi aikaa tehdä fiksuja päätöksiä, jotka ennen
pitkää johtavat joka tapauksessa hiilineutraaliin energian-
tuotantoon. Harhakuvitelma, että energiasektorilla muutokset
tapahtuvat 10-vuodessa on väärä ja siksikin pidän tärkeänä,
että valtuustoon saadaan energia-alan osaajia tekemään realistisia
päätöksiä. Kysymys on nimittäin koko valtakunnan energia-
järjestelmän muutoksesta, ei pelkästään Helsingin.

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin energiamurros – Vastuullista energiapolitiikkaa asukkaiden ehdoilla

Helsingin energiamurros – uudet teknologiat käyttöön hallitusti ja kiirehtimättä

Kannatan uusien energiamuuntoteknologioiden käyttöönottoa Helsingissä, kunhan päätökset niistä tehdään fiksusti ja kiirehtimättä.

Pidän tärkeänä kehittää ja ottaa käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja lämmön/ sähkön tuotannossa, jakelussa ja loppukäytössä. En tee tulevana valtuuettuna sellaisia päätöksiä, jotka vaikeuttavat tai peräti estävät vuosikymmeniksi uusien tuotantotekniikoiden käyttöönoton.

Energiasektorilla asioita pitää ja tulee miettiä 25 vuoden aikajänteellä. Asettamalla epärealistisia tavoitteita hiilineutraalin energian-
tuotannon suhteen saadaan aikaan tilanne, jossa joudutaan
turvautumaan muuhun kuin BAT-teknologiaan
(best available technology).

Energia-asioissa pitää päätöksenteon pohjautua faktoihin, ei ideologisiin harhakuvitelmiin.

#marko2021 #perussuomalaiset #helsinki

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin energiamurros – uudet teknologiat käyttöön hallitusti ja kiirehtimättä

Huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden suhteen päätösten tulee olla kestävällä pohjalla

Valtakunnan energiapolitiikan osalta, turpeen energiakäyttöä tulee jatkaa.

Turve on uusiutuvaa polttoainetta, mutta uusiutuu hyvin hitaasti. Suomen maapinta-alasta kolmasosa on turvemaita. Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomen läänissä ja vähiten Ahvenanmaalla. Turvetuotannossa turvemaista on 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria. Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen energiakäyttö aiheuttaa ilmastovaikutuksia, kuten kaikkien muidenkin polttoaineiden käyttö. Turvetta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia 106,0 grammaa jokaista poltettua megajoulea (MJ) kohti. Se on enemmän kuin esimerkiksi maakaasun (56,1 g) tai raskaan polttoöljyn (77,4 g) poltto aiheuttaa ja määrä on jopa vähän enemmän kuin syntyy kivihiiltä poltettaessa (94,6 g). (Lähde: Turveinfo.fi)

Turvetuotannosta vapautuvat maa-alueet alkavat toimia hiilinieluina, kun niillä kasvaa puustoa, sammalta tai muuta biomassaa. Suomen humidissa ilmastossa suokasvien luontainen sukkessio huolehtii turpeen kasvun alkamisesta painanteissa ja ojituksen rappeutuessa. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen energiakäytön todellisia vaikutuksia on selvitetty niin sanotulla elinkaarianalyysillä, jossa tarkastellaan ilmastovaikutuksia koko turpeen tuotantoketjun ja käytön ajalta. Elinkaarianalyysejä on tehty 2000-luvulla kolme Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2009 Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki näistä kolmesta kriittisen arvioinnin. (Lähde: Turveinfo.fi)

Arviointi osoitti, että ojitetuilta turvemailta tuotetun turpeen ilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin hiilellä sadan vuoden tarkastelujaksolla. Arvioinnin mukaan turpeen energiakäytön ilmastovaikutuksia voidaan hieman vähentää kohdentamalla turvetuotanto hylätyille turvepelloille ja ravinteikkaille metsätalouskäytössä oleville ojitetuille soille sekä ottamalla käyttöön uudenlaisia turvetuotantomenetelmiä.(Lähde: Turveinfo.fi)

Fossiilisten eli erilaisten maalajien tai vesimassojen peittämien öljy-, kivihiili- tai maakaasuesiintymien ”kasvattaminen” uudelleen samalle paikalle esiintymän hyödyntämisen jälkeen on mahdoton ajatus. Suomessa käytettävä turve on keskimäärin 3000 vuotta vanhaa. Kivihiili 300 000 000 vuotta vanhaa. Suobiomassa hajoaa pääosin pintakerroksestaan, mutta myös koko paksuudeltaan hiljalleen metaaniksi ja vedeksi. Turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien (Lähde: Turveinfo.fi)

Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa. Parhaimmillaan miljoonan suomalaisen kotia, koulua tai työpaikkaa on lämmitetty turpeella. Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen merkitystä on lisännyt se, että turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen, käyttöä. (Lähde: Turveinfo.fi)

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa.(Lähde: Turveinfo.fi)

Määrä vastaa lähes 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan noin 200 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.(Lähde: Turveinfo.fi)

Energiantuotantoon käytetään pitkälle maatuneita, suuren lämpöarvon sisältäviä turpeita. Ne soveltuvat energiantuotantoon korkean hiilipitoisuuden vuoksi.(Lähde: Turveinfo.fi)

Viime vuosina turpeen energiakäyttö on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja kotimaisten politiikkatoimien vuoksi. Energiaturpeella on kuitenkin edelleen merkitystä huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena sekä monien laitosten biopolttoaineiden käytön kasvun turvaajana. (Lähde: Turveinfo.fi)

Poltettaessa biopolttoainejakeita (metsähaketta, pellettejä) tarvitaan polttoturvetta tietty prosenttiosuus, jotta palaminen on optimaalista. Yhdessä ne palavat puhtaammin ja säästävät kattilaa, koska turve estää puun syövyttävät vaikutukset kattilassa ja puupolttoaine sitoo turpeen rikkiä. Puujakeen poltto pelkästään ykköspolttoaineena on riskipeliä, koska sisäänsyötettävän polttoaineen tulisi olla tasalaatuista kaikilta palamiseen liittyvien parametrien osalta. Näin ei ole biojakeiden osalta ja siksi turvetta tarvitaan tuki- ja varapolttoaineeksi turvaamaan sähkön- ja lämmöntuotantoa keskeytyksittä. Turve sitoo myös puupolttoaineissa ja peltoenergiassa olevaa klooria. Suomessa tämän merkitys korostuu, koska yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa pyritään mahdollisimman suureen sähköntuotantoon. Tästä syystä voimalaitosten kattilat on mitoitettu korkealle höyryn lämpötilalle ja paineelle. Siksi klooria sisältävää polttoainetta (metsähake, energiakasvit, jätteet ja lietteet) käytettäessä tarvitaan rikkiä sisältävää polttoainetta, kuten turvetta, jottei korroosiota aiheuttavia kerrostumia ei synny lämmönsiirtopinnoille.

Turpeen käyttö on perusteltua niillä alueilla, joissa käyttökohteet ovat riittävän lähellä, jotta polttoturpeen kuljetuskulut saadaan minimoitua. Helsingin lähellä ei ole turvesoita, joten polttoaineena se ei ole ratkaisu Helsingin lähitulevaisuudessa häämöttävään lämmöntuotantovajeeseen. Tulevaisuudessa pyrolyysiteknologioiden kehittyessä biopolttoaineista saadaan jalostettua nestemäisiä polttoainejakeita, joiden siirto kulutuskohteisiin on teknisesti ja taloudellisesti järkevämpää. Suomessa energiaturpeen varat ovat mittaamattoman suuret. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta turpeen poisjäänti energiapaletistamme olisi hullun hommaa. En hyväksy päätöksiä, jotka ovat vahingollisia Suomen energiahuollolle ja huoltovarmuudelle nyt, enkä tulevaisuudessa. #Helsinki#energianmuunto#kaukolämpö#yhdistettytuotanto#P2X2P#marko2021#vaalit2021

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden suhteen päätösten tulee olla kestävällä pohjalla

HEKA:n asukasehdokkaat kuntavaaleissa

Ei ole aivan sama keitä asioistamme päättää valtuustossa! Vuokralla asumisen asiantuntijoita tarvitaan päätökentekijöiksi. Meitä Hekalla asuvia on noin 92 000, eli joka seitsemäs helsinkiläinen asuu Hekan vuokra-asunnossa, joten eiköhän laiteta ääni Hekalaiselle ehdokkaalle! Katso täältä oman alueesi ehdokas. https://www.hekalaiset.fi/kunnallisvaalit-2021/

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa HEKA:n asukasehdokkaat kuntavaaleissa

VETYTALOUS – HIILINEUTRAALI VAIHTOEHTO ENERGIANMUUNTOON HELSINGISSÄ

Alunperin tarkoitus oli osallistua tällä ehdotuksella Helsingin kaupungin järjestämään Energy Challenge -kilpailuun, jossa etsittiin kaupungin tulevaisuuden lämmöntuotantoon ratkaisuehdotuksia. Elämän ja kuoleman Herra puuttui kuitenkin tähän asiaan ja menetin pitkäaikaisen työparini, jonka kanssa olisimme tehneet tämän alla esitetyn ehdotuksen järjestettyyn kilpailuun. Yksityiskohtien hiominen on ikävää touhua yksin ja varsinkin suruaikana. Muutamaa viikkoa ennen deadlinea sain tähän työhön mukaan insinööri Mikko Wikstedtin. Aikatauluni syksyn osalta olivat jo pitkälle lyöty lukkoon ja ehdotuksen viimestelyyn ei jäänyt aikaa. Palautuspäivä oli käsillä ja yksinkertaisesti aikani ei rittänyt. Olin kiireessä katsonut palautusajankohdaksi klo 24, mutta se olikin klo 16 mennessä. Näin tällä kertaa, mutta ehdotukseni jääköön elämään näille verkkosivuille. Omistan tämän kirjoituksen työparilleni, joka ei nähnyt työn viimeistä versiota. Energiataloudelliset laskelmat ja kokonaiskustannusarviot tähän liittyen jääköön arkistooni. Markku Saarikankaan muistolle.

Malminkartanossa 21.10.2020

Marko Ekqvist, energiatalouden ja ympäristötekniikan DI

Hiiletön tulevaisuus

Päästäkseen hiilettömään energiamuuntoon on yhteisöjen toimittava ja otettava käyttöön sellaista teknologiaa, joka mahdollistaa teknistaloudellisten reunaehtojen vallitessa kokonaan uuden teknologian käyttöönoton. Elämme tällä hetkellä hiilitalous aikaa, jossa lähes kaikki suuren mittakaavan energiaratkaisut perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin.

Tässä esittämämme idea pohjautuu vetyteknologian laajamittaiseen ja suurmittakaavaiseen hyödyntämiseen ja käytännössä sen avulla voidaan korvata hiilen käyttö (myös muut fossiiliset polttoaineet) nykyisen energiamuunnon primäärienergialähteenä. Ehdotus ei suoraan sulje pois muitakaan vaihtoehtoja, mutta pitkällä tähtäimellä tämä lienee ainoa teknisesti käyttökelpoisin tapa tuottaa energiaa tulevaisuudessa.

Energiateollisuudessa teknologioiden siirtymäajat ovat pitkiä ja siihen on monia syitä. Infrastruktuuri itsessään ja tehdyt investoinnit ovat mittavia ja käyttöiältään useita vuosikymmeniä. Tarkasteluajat ovat pääsääntöisesti energiasektorilla 15-25 vuoden mittaisia ja mikäli halutaan isoja muutoksia olemassa olevaan teknologiaan energianmuunnossa, niin asioita tuleekin valmistella useita vuosia aiemmin, ennen kuin voidaan järkevällä tavalla siirtyä uuteen teknologiaan.

Teknisesti kypsää teknologiaa

Teknisesti vetyteknolgia on jo varsin hyvin tunnettua ja maailmalta löytyy jo toiminnassa olevia tuotantolaitoksia ja jakeluverkostoja. Vetyteknologiaa voidaan hyödyntää niin hajautetun energiantuotannon, kuin keskitettynäkin, jolloin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa energiajärjestelmän infrastruktuuria.

Vety soveltuu yhdessä metaanin kanssa poltettavaksi CHP voimalaitoksissa (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos). CHP-minivoimalaitoksia voidaan hajasijoittaa lähelle kulutuskohteita. Lämmön lisäksi näissä pienvoimalaitoksissa voidaan tuottaa sähköä.

Uusiutuvien energialähteiden, maalämpö mukaanlukien, energiajärjestelmä skaalautuu hajautetun teknologiansa ansiosta tarpeen mukaisesti ja näin ollen suurten yksiköiden rakentamisesta voidaan luopua. Energiansiirtohäviöiden minimoimisen kannalta tämä on oleellinen ero aikaisempaan keskitettyyn muuntotapaan verrattuna.

Vetyteknologian käyttöönotto tarkoittaa käytännössä myös sitä, että koko energiajärjestelmä ja tapa, jolla olemme tottuneet tuottamaan sähköä ja lämpöä muuttuu. Suoran polttamisen lisäksi vetyteknologia tarjoaa mahdollisuuden käyttää polttoainetta myös polttokennoissa ja näin teknologian soveltamisala laajenee huomattavasti. Eräs merkittävin sektori lienee kuljetussektori, joka ei pärjää hiilineutraaliuskilvassa pelkästään turvautumalla akkuihin perustuvaan energian varastointiin.

Teknologia istuu suoraan vetyteknologian mahdollistamaan hajautettuun energianmuuntoon ja skaalautuu tarvittaessa sen mukaan, mikä on aina kunkin käyttökohteen suhteen tarkoituksenmukaisinta.

Mini-CHP laitokset

Mini-CHP laitosten modulaarisuus mahdollistaa skaalautuvuuden ja niissä voidaan käyttää polttoaineena eri lähteistä peräisin olevia metaanikaasuja. Biokaasua, metaania ja vetyä. Aina sen mukaan, mikä on kulloisenkin alueen muun infrastruktuurin kannalta järkevin tapa tuottaa näitä poltettavia/polttokennoissa käytettäviä kaasuja. Vetyä poltettaessa päästöjä ei synny. Myöhempään tarkasteluun kannattaa kuitenkin ottaa mukaan myös laitosyksiköiden ja vetytalouteen ylipäänsä liittyvät epäsuorat päästöt, joita syntyy joka tapauksessa, olipa kysymys sitten mistä tahansa energianmuuntoon liittyvästä prosessista tai laitoksesta.
Vedyn tuottamiseen voidaan valjastaa olemassa oleva uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuri (tuulivoima, vesivoima ja aurinkovoima).

Muitakin ratkaisuja tarvitaan

Vetyteknologia ei yksinään ainakaan alkuvaiheessa (tarkastelujakso 2025 – 2035) ratkaise tai ole poissulkeva teknologia muihin tekniikoihin nähden. Yhdistettynä tuleekin samaan aikaan ottaa käyttöön tai edistää rakennusten energiatehokkuutta, älykkäitä ja oppivia säätöjärjestelmiä sekä tarpeenmukaisia ratkaisuja asuntojen lämmityksessä.

Lämpöpumpputeknologian käyttöönotto yhdessä maalämpöratkaisujen kanssa mahdollistaa uuden tavan varmistaa lämmöntuotannon riittävyys siirryttäessä uuteen hiilineutraaliin tapaan tuottaa tarvittava energia.

Helsingin hiilineutraaliustavoitteen aikataulu on kunnianhimoinen ja siksi onkin myös syytä tutkia myös modulaaristen pienydinvoimaloiden kaupallinen saatavuus tarkastelukauden 2025 – 2030 aikana, jolloin näitä yhdistelmäteknologioita voidaan käyttää siirtymäkausien aikana, jolloin varsinaista vetyteknologiajärjestelmää rakennetaan tai halutaan varmistaa, että lämmöntuotanto toimii häiriöttömästi.

Hiilineutraali energianmuunto mahdollistuu vetyteknologian avulla. Vetytalouteen siirtyminen on jo teknisesti mahdollista ja sen yksi vahvuus on, että siinä voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja näin ollen niiden suhteen ei tarvita suuria investointeja. Alkuvaiheessa vetyä voidaan tuottaa maakaasusta höyryttämällä ja lisäksi olemassa olevaa tuuli ja aurinkosähkövoimalaitoskapasiteetti voidaan valjastaa tuottamaan vetyä varastoon.

Vedyn tuotanto

Vetyä voidaan tuottaa elektrolyysillä päästöttömillä energialähteillä, kuten tuulivoimalla, aurinkovoimalla, ydinvoimalla, vesivoimalla, aaltovoimalla tai vuorovesivoimalla. Vedyn tuottaminen keskitetyissä primaarienergialaitoksissa mahdollistaa tuotannon tehokkuuden ja suuren volyymin. Vedyn tuotanto onnistuu myös pienimittakaavaisesti.

Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Liikennesektorin osalta tämä tarkoittaa, että liikenteen hiilidioksidipäästöjen tulisi vähentyä 69 % vuoden 2005 tasosta. Vety ja polttokennoteknologia tarjoaa tähänkin ratkaisun.

Siirtymävaiheessa sähköautot tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa ainakin henkilöautoilun yksityiskäytössä. Kuorma- ja pakettiautoille sekä muun ammattiliikenteen osalta vety on ainoa ratkaisu, joka tarjoaa päästöttömän, energiakapasiteetiltaan järkevän tavan liikkumiselle siirryttäessä nollapäästöihin myös liikennesektorin osalta.

Lähteet:
Hydrogen fuels rockets, but what about power for daily life? We’re getting closer March 11, 2019

Replacing hydrocarbons with hydrogen?
Posted on October 22, 2019 by MEGAN O’DONNELL

Tallennettu kategorioihin biopolttoaineet, cleantech, energianmuunto, energiantuotanto, energiapolitiikka, energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka, ghg-kaasut, hiilitalous, ilmapäästöt, ilmastomuutos, innovaatiot, liikenne, vetytalous | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa VETYTALOUS – HIILINEUTRAALI VAIHTOEHTO ENERGIANMUUNTOON HELSINGISSÄ