Markon kuntavaaliteemat 2012

• Kuntia ei saa pakottaa tai painostaa kuntaliitoksiin.
• Kunnilla on oltava oikeus järjestää kunnalliset palvelut itse tai kuntien välisellä yhteistyöllä.
• Kuntaliitoksissa on noudatettava nykyistä kielilakia.
• Kuntaliitosta ei saa toteuttaa, jos kunnassa ei ole järjestetty neuvoa antavaa kansanäänestystä tai kuntalaiskyselyä.

Kuntalaisten hyvinvointi etusijalle – Terveyspalvelut yhdenvertaisiksi
Toimiva, kaikkien kansalaisten saatavilla oleva terveydenhuolto on merkittävä tekijä yhteiskunnan eriarvoistumisen ja kansan kahtiajakautumisen torjumisessa. Jokaisen kunnan tulisikin järjestää terveyspalvelunsa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

• Toimiva, kaikkien kansalaisten saatavilla oleva terveydenhuolto on merkittävä tekijä yhteiskunnan eriarvoistumisen ja kansan kahtiajakautumisen torjumisessa.
• Jokaisen kunnan tulisikin järjestää terveyspalvelunsa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
• Perussuomalaiset edellyttävät, että palvelut ovat alueellisesti yhdenvertaisesti järjestettyjä ja että ne ovat kaikkien saatavilla.
• Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta lääkäripulalla ei romuteta kansanterveyslain mukaisia julkisia terveyspalveluja.
• Perussuomalaiset vaativat, että lasten ja nuorten terveyspalvelut toteutuvat kunnissa.
• Palveluiden on oltava kaikkien lasten ja nuorten saatavilla koulusta tai oppilaitoksesta riippumatta.

Perhe- ja sosiaalipalvelut
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on paitsi yhteiskunnallinen myös inhimillinen investointi. Köyhyys koskettaa yhä useampaa lapsiperhettä Suomessa, ja syrjäytymisen riski realisoituu liian monen lapsen ja nuoren kohdalla. Leikkaukset ja verojen korotukset koskettavat rajuimmin juuri niitä perheitä, joissa jo valmiiksi kamppaillaan toimeentulon ja selviämisen rajamailla. Kuntapäättäjillä on suuri vastuu siitä, kuinka he omalta osaltaan toimivat lasten, nuorten ja perheiden hyväksi omissa kunnissaan. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on pidettävä kiinni myös silloin, kun vaikeita päätöksiä tehdään. Poliittinen päätöksenteko merkitsee aina arvovalintoja.

• Perussuomalaiset ajavat omassa kunnassaan omaishoitajien tilanteen parantamista sekä sitoutuvat aktiivisesti seuraamaan, että omaishoitajien oikeudet toteutuvat.
• Perussuomalaiset vaativat, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään kaikissa kunnissa.
• Perussuomalaiset katsovat, että ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ollessa uhattuina on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
• Erityisen suuri merkitys yhteiskunnan tuella on niille, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuollon tai yksityissektorin palveluihin.
• Pidämme myös tärkeänä, että mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien läheisiä ja omaishoitajia tuetaan heidän arvokkaassa työssään aivan kuten muitakin omaishoitajia.
• Perussuomalaiset edistävät kaikin tavoin vammaisten oikeuksien toteutumista kunnissa. Toteuttamista tukeva perussuomalaisten lakialoite valtakunnallisen vammaisvaltuutetun viran perustamisesta on jo vireillä eduskunnassa.

Opetuspalvelut
Suomalaisen koulujärjestelmän perustana on ollut maksuton, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jonka luominen on
kunnille entistä haasteellisempaa hallituksen kuntatalouteen kohdistuvien leikkausten myötä.

• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa, jotta kaikille suomalaisille taataan tasapuolisesti laadukkaat opetuspalvelut.
• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa, jotta lähi- ja kyläkouluja ei lakkauteta, mikäli oppilaita kouluihin riittää.

Iäkkäät ovat voimavara
Suomalaisen väestön ikääntyminen on palveluhaaste päättäjille. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä.
Samalla kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa, ikäihmiset ovat entistä terveempiä ja aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä, jotka
käyttävät paljon mm. kulttuuri-, virkistys-, matkailu- ja liikuntapalveluja. Ikäihmisten rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittäjänä
on merkittävä, eikä heidän rooliaan esimerkiksi järjestötyöntekijöinä ja lastenlapsien hoitajina tule unohtaa.

• Perussuomalaiset vaativat tarkkamääräisten hoitajamitoitusten säätämistä laissa ja niiden toteuttamista käytännössä.
• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa ikäihmisten asumisvaihtoehtojen riittävän määrän ja hyvän laadun takaamiseksi.

Kotimainen ruoka
Elintarvikkeiden perustuotanto on säilytettävä kotimaassa. Kansalaisille on oltava tarjolla lähiruokaa, jonka alkuperä ja raaka-aineet
tunnetaan varmuudella. Puhdas kotimainen ruoka tuo työtä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

• Suomessa on lisääntyvässä määrin lapsia, jotka saavat päivän ainoan lämpimän ruoan koulussa tai päiväkodissa.
• Perussuomalaiset vaativat kouluruokailuun kotiruoanomaista, terveellistä lähiruokaa.
• Myös kunnallisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja muissa laitoksissa tulee suosia kotimaista lähiruokaa.
• Tämä uudistus on kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kustannusneutraali ja tukee samalla alueen maatalouselinkeinoa.
• Kaikki mahdolliset elintarvikehankinnat on lakien puitteissa ohjattava oman kunnan maataloustuottajille, näin esimerkiksi silloin kun hoidetaan koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien ruokahuoltoa.
• Maatalouden kannattavuuskriisi on pikaisesti ratkaistava eri tahojen tehokkaalla yhteistyöllä.
• Päivittäistavarakauppa on liiaksi keskittynyt kahdelle kauppaketjulle.
• Kaavoituksellisten ratkaisujen ja tonttipolitiikan avulla kauppojen välistä kilpailua on lisättävä, jolloin hintataso pysyy kohtuullisena.

Liikunta- ja kulttuuripalvelut
Liikkumisen lisäämiseen suunnatut varat eivät mene hukkaan. Kuntien tuki urheiluseuroille ja liikuntaan liittyvälle vapaaehtoistoiminnalle edistää osaltaan kuntalaisten terveyttä sekä tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

• Kuntien on tuettava urheiluseuroja myös rahallisin toiminta-avustuksin, jotta seuroilla on varaa harjoituspaikka- ja salivuokriin.
• Muussa tapauksessa maksut lankeavat täysimääräisinä harrastavien nuorten vanhempien maksettaviksi, mikä puolestaan heikentää tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia.
• Maksuttomat kirjastopalvelut ympäri Suomen muodostavat sivistyksemme kivijalan.

Työtä kaikille koko Suomessa
Suomessa on noin 50 000 15–29 -vuotiasta syrjäytynyttä. Syrjäytyminen on vahvasti sidoksissa työttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömien määrä 2012 helmikuussa oli noin 60 000, kun vuonna 2008 heitä oli noin 40 000. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 31 700 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

• Syrjäytymistä voidaan ja sitä tulee tehokkaasti ehkäistä
• Edullisen harrastustoiminnan tuottaminen myös pienituloisten lapsille sekä riittävien resurssien kohdistaminen ehkäisevään ja etsivään nuorisotyöhön katkaisisivat syrjäytymisen kierrettä, joka alkaa usein jo nuoruudessa.
• Yhdestä syrjäytyneestä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset, joten ehkäiseviin toimiin on syytä panostaa paitsi inhimillisistä, myös taloudellisista syistä.
• Perussuomalaisten mielestä työvoimapalvelujen saatavuus on jokaisessa kunnassa turvattava.
• Koska työttömyysturva on siirtynyt ansiosidonnaiseen suuntaan, on varmistettava pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyöllistettyjen ryhmien asema ja toimeentulo.
• Kunnilla on oltava taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa yhteiskuntatakuu. Noin 110 000 nuorella ei ole toisen asteen tutkintoa ja heillä on muita suurempi vaara syrjäytyä koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta.
• 50 vuotta täyttäneiden työttömien ikärasismi on lopetettava.
• Lyhyen työsuhteen vastaanottaminen ei saa aiheuttaa etuuksien välitöntä tai saadun nettoansion suuruista menetystä.
• Etuuksien on myös palauduttava entiselle tasolleen viivytyksettä työsuhteen päättymisen jälkeen.
• Kuntien on panostettava erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon.
• Kuntien on annettava nuorille harjoittelupaikkoja kuntien omissa palvelupisteissä ja yrityksissä.
• Perussuomalaiset kannattavat, että työttömien yhdistysten ylläpitämiä toimitiloja ja toimintaa tuetaan.

Ei tasaveroille – verot maksukyvyn mukaan

• Perussuomalaisten mielestä verotus on toimitettava oikeudenmukaisesti eli verot on määrättävä kansalaisten maksukyvyn mukaan.
• Erityisesti kokoomuksen ajamaa tasaverojärjestelmää emme hyväksy.
• Verotuksella ei tule suunnata nykyistä enemmän rahaa hyvätuloisille.
• Sen sijaan nettotulojen lisääminen pieni- ja keskituloisille pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä, koska näiden ryhmien kohdalla tulot palautuvat helpommin kulutuksen kautta takaisin kiertoon.
• Koska valtio on leikannut kuntien saamia valtionosuuksia, ovat kunnat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon.
• Rahapulassa kunnat ovat joutuneet korottamaan kunnallisveroprosentteja, jotta pystyisivät hoitamaan niille laissa säädetyt velvoitteet.
• Monissa kunnissa veroprosentit ovat kohonneet kohtuuttomiksi.
• Suurten omaisuuksien varallisuusvero on palautettava käyttöön.
• Suursäätiöt on saatava verotuksen piiriin.
• Autojen ja moottoripolttonesteiden verotusta on kevennettävä.
• Suurituloisille on tehtävä valtionverotukseen uusi tiukempi lisäys veroasteikkoon (Wahlroos-vero).
• On estettävä kuntien taksoilla, maksuilla ja muun muassa kohtuuttomilla yksityisten omakotitalojen ja loma-asuntojen kiinteistöverojen korotuksilla suorittama piiloverotus.
• On säädettävä pikaisesti kaivosvero.

Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys

• Yritystoiminnan tukemisessa on huomioitava investointien ja tuoton tasapaino. Kuntien omistus strategisissa palveluissa on säilytettävä. Näitä palveluja ovat mm. vesi- ja energialaitokset. Kunnan ei pidä myydä tuottavia omistuksiaan eri palvelulaitoksista.
• Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oltava tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin.
• Kuntien ja maakuntien elinkeinoyhtiöiden hankkeet, niihin panostetut eurot ja saavutetut tulokset on tutkittava ja avattava.
• Monen kunnan talous on riippuvainen maatalouden kannattavuudesta. Maataloustuottajat on ajettu ahdinkoon EU:hun liittyvillä päätöksillä sekä valvonta- ja tarkastustoiminnalla.
• Maatalousväestöstä on tullut uusköyhälistöä, pankkien torppareita.
• Perussuomalaiset eivät hyväksy pellon ja metsämaan kiinteistöveroa.
• Yrittäjyyden edistämisessä ja elinkeinopolitiikassa kuntien on otettava käyttöön yritysvaikutusten arviointi.
• Kunnan suorittamissa palvelutuotannon ulkoistamisissa ja kilpailutuksissa on otettava huomioon erityisesti paikalliset yritykset ja paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen.
• Kunnan omistamat vesi- ja energialaitokset on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan kunnan määräämisvallassa.
• Hankintalain osaamista on edistettävä kunnissa. Tavoitteena on, että paikalliset toimijat pääsevät osallistumaan kunnan urakoihin ja muihin työllistäviin hankintoihin.
• Harmaan talouden torjuntaohjelma on laadittava jokaiseen kuntaan.
• Elinkeinopolitiikka on päivitettävä. Nykyisin se on liian hankevetoista.
• Tavoitteena on oltava olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ja uusien yritysten sekä työpaikkojen luominen.

Poliittiset virkanimitykset lopetettava

• Virkanimitykset osaamisen, ei puolueen jäsenkirjan perusteella
• Perustuslain mukaan yleiset nimitysperusteet julkisen sektorin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
• Valtion virkamieslaissa kielletään hakijoiden suosiminen esimerkiksi poliittisen toiminnan perusteella.
• Puolueen jäsenkirja ei ole peruste palkkaukselle.
• Perussuomalaiset korostavat, että virkanimitykset on tehtävä pätevyyden, ei puolueen jäsenkirjan tai hyvä veli -verkostoon kuulumisen perusteella.
• Mikäli epäilee virkanimityksen tapahtuneen lain säännösten tai annettujen ohjeiden vastaisesti, on kunnan tekemästä päätöksestä syytä valittaa hallintotuomioistuimeen asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.
• Perussuomalaiset vaativat viranomaisten välisen yhteistyön parantamista. Tehokas viranomaisyhteistyö säästää yhteiskunnan varoja ja edistää kuntalaisten hyvinvointia.
• Perussuomalaiset luottamushenkilöt tulevat tarkkailemaan kotikuntansa päätöksenteon laillisuutta sekä nostamaan esiin havaitsemansa
  epäkohdat.
• Perussuomalaiset edellyttävät virkamiehiltä avointa, rehellistä ja puolueetonta valmistelutyötä päätöksenteon pohjaksi. Virkamiesvalmistelu ei saa olla tarkoitushakuista.

Kaavoitus ja maankäyttö

• Perussuomalaisten mielestä kunnan kaavoituksen ja maankäytön on palveltava kunnan tervettä kehitystä. Ilman elinvoimaisia ja kehittyviä yrityksiä sekä viihtyisiä asuinympäristöjä kunnan toimintamahdollisuudet heikkenevät olennaisesti.
• Perussuomalaiset esittävät, että kunta hakee ympäristöministeriöltä poikkeusluvan haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen.
• Ne kotitaloudet, joilla on ehjät jätevesien kaksoiskaivojärjestelmät, voivat jatkaa sillä järjestelmällä.

Asuminen, liikenne ja vesistöjen tila

• Ei bisnestä asumisen kustannuksella
• Perussuomalaiset vaativat, että kunnat käyttävät lain mukaista valvontaoikeutta ja velvollisuutta ohjata
• arava-asuntojen vuokrien ja vastikkeiden katot aravalain alkuperäiselle, kohtuulliselle tasolle.
• Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon kiinnitettävä huomiota

Turvallisuus lähtee yhteisöllisyydestä

• Rikollisuus maassamme on kasvussa, mikä heikentää yleistä turvallisuutta.
• Turvapalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen on pitkällä aikavälillä huolestuttavaa kehitystä.

Perussuomalaiset saa äänesi kuulumaan!

Jos Sinä, hyvä äänestäjä, haluat muutosta, tee rohkea ratkaisu ja äänestä kuntasi valtuustoon perussuomalainen ehdokas. Vain silloin voit olla varma äänesi kuuluvuudesta niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnankin tasolla.