Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyytemme perusta on kyky säilyttää sisukkuus ja periksiantamattomuus kaikissa tilanteissa. Sotiemme veteraanit ja esivanhempamme olivat näiden piirteiden lisäksi rohkeita juuri vaikeinakin hetkinä.

Periksiantamattomuus mahdollistaa sen, että sukupolvesta toiseen isänmaamme jää jälkipolvillemme turvallisena, eheänä ja itsenäisenä maana.

Kiitokset sotiemme veteraaneille heidän uhrauksistaan Suomen ja jälkipolvien hyväksi. Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.

Pidetäänhän isänmaastamme hyvää huolta, eikö niin?

Malminkartanossa 6.12.2018
Marko Ekqvist
eduskuntavaaliehdokas 2019

Tallennettu kategorioihin itsenäisyys, itsenäisyyspäivä, sankarivainajat, sotaveteraanit | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää itsenäisyyspäivää!

Metaani on 100 kertaa voimakkaampi GHG-kaasu kuin hiilidioksidi

Energiantuotantoon liittyvissä linjauksissa tulisi päätökset tehdä aina siten, että niiden todelliset vaikutukset on selvitetty riittävän tarkasti. Viittaan tässä Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen Hanasaaren voimalaitoksen ennenaikaisesta alasajosta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksella olisi ollut vielä reilusti käyttöaikaa. Päätöksen todelliset vaikutukset todentuvat sitten myöhemmin. Kuten tästä jutustakin käy ilmi, niin maakaasutuotannon elinkaarenaikaiset päästöt ovat moninkertaiset suhteessa kivihiilivoimalaitoksen käyttöön lyhyelläkin tarkastelujaksolla.

Aikaisemmat arviot metaanipäästöistä ovat olleet alakantissa ja erityisesti ns. häiriöpäästöjen suuruusluokasta ovat yllättyneet alan tutkijatkin.

Kuten olen joissakin yhteyksissä todennut, niin päätöksentekijöiksi pitäisi valita henkilöitä, jotka riittävän laajasti seuraavat ja tarkistavat päätöstensä vaikutukset suhteessa työllisyyteen, talouteen ja ympäristöön. LNG:tä ollaan lisäämässä jollain aikavälillä, muta edelleenkin maakaasun osalta olemme riippuvaisia Venäjältä tuotavasta kaasusta.

Kaikki valtuustomme jäsenet tietänevät varmaan hyvinkin tarkasti vuotokaasumäärät rajan takaisen putkiverkoston osalta ja näiden vuotojen kasvihuonkaasuvaikutuksen ilmakehään. Tuskinpa. Kovasti maakaasun käyttöä on viimeaikaisissa jutuissa tuotu esiin, jota nyt tultaisiin siis Helsingissäkin lisäämään. Viimeksi asia oli esillä eilen (18.10.2018), kun ministeriö tiedotti kivihiilen käytön alasajosta. Vuotopäästöt koko tuotantoketjun osalta taisivat unohtua päätöksiä ja linjauksia tehtäessä. Mikäli edes 3 % (vaihteluväli arvio 1-9%) koko tuotannon (Suomeen tuotavan) maakaasun vuotoarviosta pitää paikkansa, niin kehoittaisin perehtymään asiaan.

Malminkartanossa 19.10.2018
Marko Ekqvist

Tallennettu kategorioihin ghg-kaasut, maakaasu, metaani, vuotopäästöt | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Metaani on 100 kertaa voimakkaampi GHG-kaasu kuin hiilidioksidi

Laittomasti maassaolijoiden terveyspalvelut Suomessa ja eräissä muissa EU-maissa 2012-2014.

Julkaisin alla olevan tiivistelmän heinäkuussa 2018 Fb-sivuillani. Viittasin tuossa kirjoituksessani vuonna 2014 julkaistuun raporttiin Paperittomien terveyspalvelut Suomessa, jossa käsiteltiin mm. ilman oleskelulupaa olevien lukumääriä Suomessa ja eräissä muissa Eu-maissa. Tarkastaluaika tässä selvityksessä oli 2012 – 2014 välinen aika. Raportissa esitetyt luvut antavat kuitenkin jonkinlaisen suuruusluokan ennen vuoden 2015 rynnistystä. Maakohtaisessa tarkastelussa tuossa esityksessä oli otettu mukaan Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Espanja. Jään mielenkiinnolla odottamaan päivitystä tähän raporttiin, jossa tarkasteltaisiin tilannetta vuosijaksolla 2015-2017.

Laittomaisti maassaolijat muodostavat pikkuhiljaa yhä laajenevan uhan maan sisäiselle turvallisuudelle ja käytänteet, jotka ovat johtaneet tämän tyyppiseen ”heitetään passit jorpakkoon ja lähdetään Eurooppaan” -tyyliselle vapaamatkustelulle tulisi hyvin nopealla aikataululla tehdä stoppi. Yhtenä esimerkkinä esim. väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku tulee tuplaantumaan vuoteen 2050 mennessä noin 2.5 miljardiin, joten paine väestömuutoille ei tule lähivuosikymmeninä helpottamaan. Ainoa järkevä lähestymistapa olisi pyrkiä saaman paikalliset elinolosuhteet sellaiseen kuntoon, että tarvetta muutolle ei olisi. Tämä se onkin varsinainen pähkinä purtavaksi. Kirjoittelen tästä aiheesta lisää, kun saan tuoreimmat tilastotiedot käsiini. Ao luvut on napattu vuonna 2014 julkistetusta raportista. Jostain syystä ja mielenkiintoinen yksityiskohta on, että STM.n sivuille on jäänyt lukumääräksi Suomen osalta 3500 laittomaisti maassaolijaa (juuri sama lukumäärä joka on esitetty tässä vuodelta 2014 peräisin olevassa raportissa). Jotta oltaisiin oikealla hehtaarilla, tulisi tuo lukuarvo kertoa kolmella, niin oltaisiin ehkä lähempänä totuuttta.

Arviot laittomasti maassaolijoista 2013 (raportissa mainittuja lukuja)
Suomi 1 700 – 6 900
Ruotsi 10 000 – 35 000
Tanska 1 000 – 5 000
Norja 12 000 – 18 000
Hollanti 75 000 – 185 000
Espanja ?

—raportin tekstilainaus alkaa tästä—–

Suomessa ilman oleskelulupaa oleskelevien määräksi on yleensä arvioitu noin
3500 henkilöä. Arvio perustuu ulkomaalaisvalvontaan osallistuvien eri viranomaisten toiminnassaan tapaamien maassa ilman oleskeluoikeutta oleskelevien henkilöiden
lukumäärään. Arvio on likimääräinen eikä sitä ole tarkennettu muutamaan vuoteen.

Viime vuosina Suomessa on tavattu vuosittain 1 700-6 900 luvatta maassa oleskelevaa henkilöä. Vuonna 2012 viranomaisten tietoon tuli 3 623 ulkomaalaista, jotka oleskelivat Suomessa ilman vaadittavaa oleskeluoikeutta. Noin 40 % tapauksista tuli viranomaisten tietoon näiden omien valvontatoimien tuloksena. Noin 40 % viranomaisten tietoon tulleista henkilöistä epäiltiin ulkomaalaisrikkomuksesta.

Valtaosan luvatta maassa tavatuiksi ilmoitetuista muodostavat henkilöt, jotka ovat tulleet Suomeen hakeakseen turvapaikkaa ja ilmoittautuvat viipymättä maahan saavuttuaan viranomaisille. Tällöin henkilön oleskelu Suomessa ei ole luvatonta eikä häntä voida pitää paperittomana henkilönä,

Paperittomien tai paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden terveyspalvelujen käytöstä tai palvelujen kustannuksista ei ole mahdollista saada suoraa tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät mahdollista näiden henkilöiden palvelujen käytön tunnistamista potilasrekistereistä ja paperittomien käytön erottelua muiden vailla kotikuntamerkintää olevien henkilöiden kuten matkailijoiden palvelujen käytöstä.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston terveydenhuollon tietojärjestelmän mukaan vuonna 2013 ilman Suomalaista kotikuntaa olevilla henkilöillä oli yhteensä noin 10 200 rekisteröintitapahtumaa, joista noin 70 % oli avohoitokäyntejä ja noin 15 % psykiatrisia avohoitokäyntejä. Hoidon laskennallinen kokonaiskustannus oli yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Valtaosa potilaista, joilta puuttui kotikuntamerkintä, oli muita kuin tässä selvityksessä tarkasteltuja paperittomia henkilöitä. Ryhmään kuului muun muassa muiden EU- ja Eta-maiden kansalaisia, henkilöitä maista, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, sekä Suomen kansalaisia, joilla ei ole esimerkiksi ulkomailla asumisen takia kotikuntamerkintää. Suppeamman rajauksen mukaan tietojärjestelmästä oli vuonna 2013 mahdollista tarkastella ns. muita ulkomaalaisia, jotka ovat maasta, jolla ei ole sosiaaliturvasopimusta Suomen kanssa. Tässä ryhmässä oli rekisteritapahtumia 963 ja laskennalliset kokonaiskustannukset olivat noin 124 000 euroa. Ryhmään kuitenkin kuuluu myös EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia henkilöitä, jotka ovat Suomessa turisteina. Vuonna 2013 tietojärjestelmän tietosisältöjen perusteella ei voitu eritellä Helsingin terveydenhuollossa sellaisia ulkomaalaisten kiireelliseen hoitoon kuuluvia tapahtumia, jotka vuoden 2014 alussa voimaan tulleen rajat ylittävää terveydenhuoltoa käsittelevän
lain mukaan korvataan kunnille valtion varoista.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ulkomaalaisten potilaiden hoidon kokonaislaskutus oli vuonna 2012 noin 6,7 miljoonaa euroa. Kokonaislaskutuksesta noin 2 miljoonaa euroa aiheutui potilaista, jotka olivat EU- ja Eta-maista sekä maista, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus. Laskutuksesta noin 4,5 miljoonaa euroa aiheutui potilaista, jotka tulivat toisesta EU-maasta ja jotka olivat saaneet asuinmaastaan maksusitoumuksen hoidosta, sekä potilaista, jotka tulivat maista, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Sellaisten potilaiden, joilta puuttuu osoitetieto ja jotka mahdollisesti ovat paperittomia, osalta kokonaislaskutus oli noin 200 000 euroa. Tämän ryhmän sisällä ei sairaanhoitopiirin tietojärjestelmän perusteella voida erotella kiireellistä ja kiireetöntä hoito eikä hoitoa, joka on annettu luvatta maassa oleskeleville henkilöille, EU- tai Eta-maiden kansalaisille, joilta puuttuu terveysvakuutus, tai henkilöille, jotka eivät ole muusta syystä antaneet osoitetietojaan. Sairaanhoitopiirissä valitsevan käsityksen mukaan valtaosa tästä potilasryhmästä oli tullut Suomeen Bulgariasta ja Romaniasta.

RUOTSI
Ruotsissa ilman virallista oleskelulupaa tai muuta laillista perustetta. Näitä henkilöitä kutsutaan paperittomiksi (papperslösa) ja he ovat esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat tulleet maahan luvatta eivätkä ole hakeneet turvapaikkaa.
Kyseessä voi myös olla henkilö, jonka turvapaikkahakemus on evätty, tai henkilö, joka on saanut käännytyspäätöksen, mutta ei ole poistunut maasta. Ruotsissa on arvioitu olevan 10 000-35 000 yllä mainittujen kriteerien mukaista paperitonta ulkomaalaista.

Ruotsissa on arvioitu, että paperittomista ulkomaalaisista noin
22 500 henkilöä tarvitsisi vuosittain terveyspalveluja ja että uuden lain mukainen hoito lisäisi maakäräjien kustannuksia vuosittain noin 210 – 300 miljoonalla kruunulla (23 – 33 miljoonaa euroa). Tämä perustuu laskelmaan, jonka mukaan paperittomien henkilöiden todennäköisyys hakeutua hoitoon on noin 10 – 15 % alhaisempi kuin turvapaikanhakijoilla. Vuoden 2014 alussa paperittomien henkilöiden hoidosta maakäräjille aiheutuneista kustannuksista ei ole saatavana vielä tarkempia
laskelmia.

NORJA
Norjassa arvioidaan olevan noin 12 000- 18 000 paperitonta ulkomaalaista. He ovat usein henkilöitä, joilta on evätty turvapaikka-anomus, mutta jotka ovat kuitenkin jääneet maahan. Viime vuosien aikana ihmiskaupan uhreista on muodostunut kasvava paperittomien ulkomaalaisten ryhmä Norjassa.

Norjan lainsäädännön mukaan kaikilla Norjassa oleskelevilla, myös paperittomilla henkilöillä on oikeus kiireelliseen hoitoon valtion omistamissa erikoissairaanhoidon yksiköissä tai kunnallisessa perusterveydenhuollossa. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan paperittomien henkilöiden osalta henkeä uhkaavan tilan edellyttämää akuuttia hoitoa. Kiireellisen hoidon lisäksi paperittomat voivat hakea välttämätöntä hoitoa terveyskeskuksista. Välttämättömän hoidon tarpeen määrittelee viimekädessä hoitava lääkäri. On kuitenkin huomioitava, että paperittomilla ulkomaalaisilla ei ole oikeutta erikoissairaanhoitoon muussa kuin henkeä uhkaavissa tilanteissa. Alle 15 -vuotiaat lapset ovat kuitenkin oikeutettuja samoihin terveydenhuollon palveluihin
kuin maassa pysyvästi asuvat lapset.

TANSKA
Arvio Tanskassa oleskelevien paperittomien ulkomaalaisten määrästä on 1 000 – 5 000 henkilöä. Suurimpia paperittomien henkilöiden ryhmiä ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, sekä vähäisemmässä määrin Tanskassa ilman työlupaa työskentelevät ulkomaalaiset.
Tanskassa paperittomilla ulkomaalaisilla on oikeus kiireelliseen hoitoon. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, synnytyksien ja kroonisten tautien tilan vaikeutumisen takia annettua hoitoa.

Paperittomilla henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus hakea tarvitsemaansa hoitoa Tanskan maahanmuuttoviraston kautta. Käytännössä tätä mahdollisuutta hyödynnetään harvoin, koska maahanmuuttovirastolla on velvollisuus ilmoittaa
henkilöstä poliisille.

Paperittomilla lapsilla on oikeus ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotka sisältävät terveydenhuollon, rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä kouluterveydenhuollon
ja hammashoidon palvelut.

Kiireellisestä hoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista palvelujen tuottajalle, mikäli paperittoman siirtolaisen asuinpaikka on tiedossa. Muussa tapauksessa henkilö on itse velvollinen korvaamaan hoidosta aiheutuneet kulut. Muiden kuin kiireellisen hoidon kustannukset korvaa paperiton siirtolainen itse täysimääräisenä.

HOLLANTI
Hollannin terveydenhuoltojärjestelmä on valtion säätelemä ja sen rahoitus perustuu pakollisiin, mutta yksityisten terveysvakuuttajien hallinnoimiin terveysvakuutuksiin. Jokaisen maassa pysyvästi asuvan aikuisen ja lapsen tulee ottaa lakisääteinen terveysvakuutus, joka maksaa noin 1100 euroa vuodessa.

Myös pysyvän oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien
tulee hankkia terveysvakuutus. Sen sijaan paperittomilla ulkomaalaisilla ei ole oikeutta hankkia vakuutusta. Terveysvakuutusta hankkiessaan asiakas voi valita
vakuutusyhtiön, mutta vakuutusyhtiöt eivät voi valita asiakkaitaan. Lakisääteiset terveysvakuutukset ovat kaikille vakuutetuille yhdenmukaisia vakuutusyhtiöstä tai palveluntuottajasta riippumatta. Kuntien vastuulla on kansanterveystyö ja ehkäisevä toiminta, jotka vastaavat noin viittä prosenttia kaikista terveydenhuoltomenoista. Kunnat rahoittavat kansanterveystyön verorahoilla sekä järjestävät ja osin myös tuottavat sen.

Hollannissa on arvioitu olevan 75 000-185 000 paperitonta henkilöä, joista noin puolet on naisia. Suurin paperittomien ulkomaalaisten ryhmä Hollannissa on ”luvattomat” työnhakijat. Paperittomien joukossa on myös turvapaikanhakijoita, joiden turvapaikkahakemus on evätty, ja henkilöitä, jotka ovat saaneet karkotuspäätöksen, mutta eivät ole syystä tai toisesta poistuneet maasta. Paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen järjestämisestä on keskusteltu Hollannissa jo pitkään ja palvelujen järjestämiseksi on kokeiltu useita erilaisia malleja. Ennen vuotta 1998 kaikilla paperittomilla ulkomaalaisilla oli yhtäläinen oikeus terveyspalveluihin maan kansalaisten kanssa. Vuonna 1999 lakia muutettiin siten, että ainoastaan lääketieteellisesti perusteltu välttämätön hoito sekä kansanterveyden näkökulmasta yleisvaaralliset taudit hoidettiin.

Valtio korvaa paperittomien henkilöiden hoidon kustannukset palveluntuottajalle, mikäli palveluntuottaja on ensin yrittänyt periä hoidon kustannukset potilaalta.
Tämän osoittamiseksi palveluntuottajan on muun muassa lähetettävä lasku potilaalle sekä selvitettävä potilaan varattomuus. Valtio korvaa hoitokuluista 80 % ja loppuosaa voidaan ja tuleekin edelleen periä potilaalta, mutta käytännössä useimmiten 20 % hoidon kuluista jää palveluntuottajan maksettavaksi. Osa palveluntuottajista on kieltäytynyt hoitamasta paperittomia henkilöitä, mikäli ne eivät saa täyttä korvausta antamastaan hoidosta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvän hoidon kustannukset korvataan täysimääräisesti palveluntuottajille.
Terveysvakuutusvirasto (College voor Zorgverzekeingen, CVZ) korvasi paperittomien henkilöiden hoitokuluista sairaaloille ja lääkäreille 22 221 000 euroa vuonna 2011 ja 21 596 000 euroa vuonna 2012. Vuonna 2013 korvaussuman arvioidaan olevan 24 562 000 euroa, mikä vastaa vuodessa 130 – 330 euroa henkeä kohden suhteessa arvioituun paperittomien henkilöiden lukumäärään

ESPANJA
Vuoden 2012 puoliväliin asti Espanjan terveydenhuolto perustui universaaliin järjestelmään, jossa kaikki maassa olevat henkilöt mukaan lukien paperittomat ulkomaalaiset olivat oikeutettuja terveyspalveluihin. Palvelut olivat käyttäjille maksuttomia kattaen osin myös lääkärin määräämät lääkkeet.Vuonna 2012 syyskuussa lainsäädäntöä muutettiin siten, että paperittomilta ulkomaalaisilta poistettiin palveluiden vapaa saatavuus sekä perusterveyden- että erikoissairaanhoidon palveluissa. Ainoastaan ensiapu ja kiireellinen hoito annetaan kaikille. Muutoksen yhteydessä otettiin käyttöön terveysvakuutuskortti”, jolla henkilö voi osoittaa olevansa oikeutettu käyttämään terveyspalveluita. Terveysvakuutuskortin saamiseksi henkilön tulee olla töissä, aktiivinen työnhakija tai aiemmin Espanjassa työskennellyt eläkeläinen tai kuulua tällaisen henkilön perheeseen.

Lähde: Paperittomien terveyspalvelut Suomessa;
Keskimäki, Ilmo; Nykänen, Eeva; Kuusio, Hannamaria (2014).

Tallennettu kategorioihin paperittomat | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Laittomasti maassaolijoiden terveyspalvelut Suomessa ja eräissä muissa EU-maissa 2012-2014.

Ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä

Hyvät ystävät! Olen ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä. Perussuomalaisten Helsingin piirihallitus päätti asiasta 14.9.2018 pitämässään kokouksessa. Kiitän luottamuksesta.

Viime eduskuntavaalien tapaan teemoissani ja ajamissani asiakokonaisuuksissa korostuvat oikeudenmukaisuus ja periksiantamattomuus. Ne, jotka tuntevat minut tarkemmin tietävät mitä tarkoitan. Periksiantamattomuus ei tarkoita kohdallani kompromisseihin kykenemättömyyttä, päin vastoin. Olen valmis viemään yhteisesti päätettyjä asioita eteenpäin lujalla tahdolla ja päättäväisyydellä Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Malminkartanossa 14.9.2018
Marko Ekqvist

#marko2019  #vaalit2019 #eduskuntavaalit #jotainrajaa #pshki #helsinki

Tallennettu kategorioihin eduskuntavaalit 2019 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä

Huumeiden käytön seuranta jätevesitukimuksella

Seuraava artikkelini käsittelee mielenkiintoista lähestymistapaa, jolla tutkijat voivat varsin luotettavasti ja ajantasaisesti arvioida kovienkin huumeiden käyttöä Suomessa. Tutkimsumenetelmä, jota tässä kuvaan on varsin yksinkertainen spektrometriaa hyödyntävä mittausmenetelmä. Viemäriverkostossamme virtaavasta jätevedestä pystytään tällä mittausmenetelmällä mittaamaan huumausaineiden jäämiä varsin tarkasti myös reaaliaikaisesti. Menetelmien parantuessa on saatu lupaavia tuloksia myös muun muassa muuntohuumeilmiön seurannassa. Jätevesitutkimuksen rajana tuntuu olevan vain mielikuvitus ja sitä tultaneen käyttämään enenevässä määrin myös muiden väestötason terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien elintapa- ja tautimarkkereiden määrittämiseen.

Miten ja missä
Nykyisin jätevesitutkimus kattaa lähes puolet Suomen väestöstä. Näin ollen tutkimustuloksia voidaan pitää lutettavina ja mahdollisuus tarttua asioiden kulkuun on myös vaikuttavampaa. Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina suurimpien kaupunkien puhdistamattomasta jätevedestä. Jätevesitutkimuksessa mukana olevia kaupunkeja ovat: Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kotka, Joensuun, Vaasa ja Savonlinna.

Se mikä tästä tutkimuskäytännöstä tekee ylivoimaisesti parhaan tavan tutkia väestötasolla huumeiden käyttöä onkin nimenomaan reaaliaikaisuus. Muihin aineistoihin yhdistelemällä viranomaiset saavat tietoja alueittain. Se kuinka laajaa tämän tyyppinen seuranta tai tietojen yhdistely ovat, ei minulla ole tarkempaa tietoa.

Anturi- ja Iot -tekniikoiden kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa jopa kaupunginosakohtaiset seurannat. Jo nykyinenkin aineisto yhdistettynä sosioekonomisiin taustamuuttujiin kyseisillä alueilla mahdollistaa monipuoliset tutkimusasetelmien ja tutkimushypoteesien käytön ja tulevaisuudessa tietämys tältäkin osin mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevien toimien aloittamisen varhaisessa vaiheessa. Tosin tämä vaatii monitahoisia viranomaisten yhteistyömuotoja ja niiden kehittämistä ja joiden pääasiallinen tarkoitus lienee suurempien käytöstä aiheutuneiden haittojen ehkäisy.

Käytön määräarviot nopeutuvat
Huumeiden käytön määrän arviointi ja muutosten nopea osoittaminen edustavasti väestötasolla on tutkimuksellisesti vaikeaa. Erityisesti kovien huumausaineiden käyttäjät ovat vaikeasti tavoitettavissa, käytöstä kertyvä tieto on usein valikoitunutta ja saatava informaatio tulee tehokkaaseen päätöksentekoon nähden jälkikäteen.

Reaaliaikaisuus
Jätevesitutkimuksilla saadaan riippumatonta tietoa jätevesiverkoston alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä lähes reaaliaikaisesti. Menetelmää voidaan käyttää myös huumetilanteen pitkäaikaisseurantaan. Jätevesitutkimus tarjoaakin poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön.

Tuloksia
Valtakunnalliset jätevesitutkimukset osoittavat, että väestötasolla yhteenlasketun amfetamiinin ja metamfetamiinin, sekä metyleenidioksimetamfetamiinin (MDMA, ”ekstaasi”) ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa tutkimusaikana 2012-2017. Viime vuosina merkittävin yksittäinen muutos huumeiden käytössä Suomessa on ollut metamfetamiinin käytön huomattava lisääntyminen. Koko Suomen tulokset olivat pääsääntöisesti hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen, sekä poliisin ja tullin suorittamien takavarikoiden kanssa.

Lähteet: THL 2017, Jätevesitutkimus.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus

Current trends in Finnish drug abuse: Wastewater based epidemiology combined with other national indicators. Kankaanpää A, Ariniemi K, Heinonen M, Kuoppasalmi K, Gunnar T. Sci Total Environ. 2016 Oct 15;568:864-874.

Tallennettu kategorioihin huumausaineet, huumetutkimus, jätevesitutkimus | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Huumeiden käytön seuranta jätevesitukimuksella