JSN:lta langettava päätös Iltalehdelle

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuillaan 26.8.2019 julkaisemaan juttuun Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

Lueskelin asiasta päätoimittajan tekemän vastineen, jossa varsin yksiselitteisesti kuvattiin otsikon syntyvaiheet ja perustelut sen käytölle. Alla otteita siitä.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti joutui uutisen julkaisemisen jälkeen poikkeuksellisen julkisen painostuksen kohteeksi Twitterissä, kun erityisesti useat vihreitä edustavat tai vihreitä lähellä olevat poliittiset toimijat hyökkäsivät sosiaalisessa mediassa voimakkaasti Iltalehteä, sen johtoa, jutun kirjoittanutta toimittajaa sekä julkaistua otsikkoa vastaan. Päätoimittajan mukaan huomattavan suuri osa palautteesta oli poliittisesti värittynyttä. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on sitoutunut käymään avointa keskustelua journalistisista valinnoistaan, kuten päätoimittajat tekivät Twitterissä tässäkin tapauksessa. Iltalehti tekee kuitenkin omat journalistiset ratkaisut riippumatta siitä, millaista arvostelua ne herättävät joissain lukijaryhmissä.

Koska otsikossa ei ollut kyse haastateltavan suorasta sitaatista vaan toimituksen valitsemasta näkökulmasta ja ilmaisusta, sosiaalisesta mediasta tulleeseen painostukseen taipuminen ja otsikon muuttaminen sen seurauksena olisi päätoimittajan mukaan rikkonut selkeästi Journalistin ohjeita 2 ja 3. Kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Kohdan 3 mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Painostuksen torjuminen ja journalistisen päätösvallan pitäminen toimituksella olivat päätoimittajan mukaan tilanteessa lehdelle tärkeämpiä journalistisia arvoja kuin julkaistun otsikon mahdollinen laadullinen parantaminen sen jälkeen, kun otsikon oli todettu vastaavan sisältöä vähintäänkin riittävästi.

Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden noudattamisen tulee olla journalistien keskeinen oikeus myös silloin, kun sosiaalisen median paine on suurta. Koska haastattelu käsitteli painavaa julkista valtaa käyttävää Suomen hallituksen ministeriä, ja palaute oli monin osin selkeän politisoitunutta, piti Iltalehti päätoimittajan mukaan erityisen tärkeänä, ettei otsikkoa alettu muuttaa jälkikäteen toimituksen ulkopuolelta tulleen paineen takia – riippumatta siitä, olisiko julkaistu otsikko alun perin tyylillisesti voinut olla parempitasoinen. Päätoimittajan mukaan tällaisella jälkikäteisellä muutoksella olisi mahdollisesti suuriakin periaatteellisia seurauksia toimitukselle, politiikan uutisoinnille sekä poliitikkojen haastatteluiden otsikoinnille ja poliitikkojen puheiden tulkinnalle.

Kantelussa 7159/SL/19 kiinnitetään huomiota myös ministerin haastattelua jatkaneeseen uutiseen ”PS:n Purra lyttää sisäministeri Ohisalon turvapaikkapoliittiset linjaukset: ’Täysin irti todellisuudesta’”. Tämä jatkojuttu tehtiin perussuomalaisen kansanedustajan Riikka Purran lähettämään tiedotteeseen. Jatkouutisessa lainattiin Purran tiedotetta tavalla, josta saattoi virheellisesti välittyä kuva, että Ohisalo olisi haastattelussa sanonut alkuperäisessä otsikossa olleet sanat. Juttu korjattiin tältä osin heti, kun toimitukseen oli tullut asiasta oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa tai sen otsikossa ei sen sijaan ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamia olennaisia asiavirheitä. Yksi kantelijoista on lähettänyt toimittajalle oikaisupyynnön, johon toimittaja on vastannut todeten, että otsikolle löytyy jutusta kate. Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kanteluja aiheettomana.

Mitä me opimme tästä casesta? Ei sitten yhtään mitään, paitsi että vaikka tekisit ja toimisit journalististen ohjeiden mukaisesti, niin sitäkin huolimatta näyttää tulevan langettava päätös.

Tallennettu kategorioihin JSN, julkisen sanan neuvosto, langettava päätös | Kommentit pois päältä artikkelissa JSN:lta langettava päätös Iltalehdelle

Malminkartanon elojuhlilla 25.8.2019

Aloituspuheeni MalminkartanoAreenassa 2019. Ohjelma alkaa tänään klo 11. MalminkartanoAreena -keskustelut aloitamme klo 11.30. Tervetuloa aurinkoiseen Malminkartanoon.

MalminkartanoAreena on rohkeiden tekijöiden ja ajattelijoiden keskustelutilaisuus, jossa politiikan, tieteen ja taiteen tekijät kohtaavat yhteisöllisyyden voiman aivan samoin kuin entisaikojen elojuhlissa.

Historiallisesti elojuhlia vietettiin kyläkunnittain aina kun saatiin sato korjattua ja valmistauduttu tulevan talven koitoksiin.

Aivan kuten tänäkin päivänä meidän tulee valmistautua itsekukin tulevaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. 

Kaupunkimme on suurten mullistusten edessä. Muutos aikaisempaan tapaan tehdä ja kokea asioita tulee mullistumaan uusien tekniikoiden ja teknologian myötä. Tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät sovellukset tai laitteisiin sisäänrakennetut älykkäät ratkaisut mahdollistavat aiva uuden  tavan tehdä ja toteuttaa asioita. Helsinki näyttänee tässäkin suhteessa edelläkävijän roolia.

Yhdessä tekemällä ja tukien tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Mistä saamekaan voimamme kohdata vaikeudet ja ratkaista ongelmat?  

Aivan kuten entisaikojen elonkorjuujuhlissa yhteiösöllisyys näytti voimansa, niin tänäkin päivän olemme yhdessä paljon voimakkaampia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Yhdessä toimien, avoimesti keskustellen uskon ainakin itse, että ratkaisut löytyvät vaikeimpiinkin kysymyksiin. 

Tänään meillä on mahdollisuus kuulla päättäjiemme ajatuksia Helsingistä ja helsingin päätöksenteosta nyt ja tulevaisuudessa. 

Hyvä yleisö ja arvoisat kuntapäättäjät. Toivotan kaikki paikalle ehättäneet lämpimpästi tervetulleeksi MalminkartanoAreenaan.

MALMINKARTANON ELOJUHLAT 2019

MALMINKARTANOAREENAN -OHJELMA JA AIKATAULUT

klo 11.15 – 11.30 MalminkartanoAreenan avaus
klo 11.15 – 11.18 FiBOn aluealtistus (Laura Kajander, alttoviulu & Lea Pekkala, sello)
n. klo 11.18 – 11.30 Areenan avauspuheenvuoro Anni Sinnemäki
(maisema-auditoriossa ja tallien välinen alue)

klo 11.30 – 12.00 Kaupunkiympäristö
klo 11.30 – 11.33 FiBOn aluealtistus (Laura Kajander, alttoviulu & Lea Pekkala, sello)
n. klo 11.33 – 11.40 Avauspuheenvuoro: Anni Sinnemäki (tilanteen mukaan voidaan edetä suoraan myös keskusteluun/yleisökysymyksiin).
n. klo 11.40- 12.00 Paneeliin/keskustelun osallistujat:
Outi Alanen (vas) pelastuslautakunnan jäsen,
Jaana Ylitalo (sd), kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen.

klo 12.00 – 12.30 Kulttuuri ja vapaa-aika
klo 12.00 – 12.05 FiBOn aluealtistus (Laura Kajander, alttoviulu & Lea Pekkala, sello)
n. klo 12:05 – 12.30 Paneeliin/keskusteluun osallistujat:
Outi Alanen (vas) pelastuslautakunnan jäsen,
Niilo Toivonen (sd), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen.

klo 12.30 – 13.00 Kasvatus ja koulutus
klo 12.30 – 12.33 FiBOn aluealtistus (Laura Kajander, alttoviulu & Lea Pekkala, sello)
n. klo 12.33 – 12.40 Avauspuheenvuoro: Pia Pakarinen, apulaispormestari
n. klo 12.40 – 13.00 Paneeliin osallistujat:
Pia Pakarinen (kok) apulaispormestari,
Eevi Kirjasniemi (sd), kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaoston varajäsen.

klo 13.00 – 13.30 Sosiaali- ja terveystoimi
n. klo 13.00 – 13.20 Paneeliin/keskusteluun osallistujat:
Karita Toijonen (sd), sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja,
Seija Muurinen (kok) sosiaali ja terveyslautakunnan jäsen.
klo 13.20 – 13.30FiBOn aluealtistus (Laura Kajander, alttoviulu & Lea Pekkala, sello)

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Malminkartanon elojuhlilla 25.8.2019

Tietämyksenhallintaa ja koneoppimisalgoritmeja – potilasryhmittelijän kehittäminen suun terveydenhuoltoon

Olin luomassa ensimmäisten joukossa Suomessa suun terveydenhuollon potilasryhmittelijää suun terveydenhuollon käyttöön. Tässä alunperin tuotteistusprojektina alkaneessa hankkeessa luotiin ODRG-ryhmittelijän toimintaperiaate ja malli, jonka avulla oli myös mahdollista luokitella potilastietojärjestelmän dataa on-line -järjestelmissä. Työn tuloksena syntyi potilasryhmittelijä ja sen ohessa ennustemalli potilaiden hoitokustannusten ennustamiseksi hammastarkastustietojen perusteella. Olin tätä työtä tehdessäni vähän alle 40-vuotias. Tämä työ innoitti minua suuresti ja osittain tämän työn johdosta käytän nykyisin ammattinimikeenäni tekoälytutkija -nimikettä. Kuten kaikki hyvät keksinnöt, niin myös tässäkin itse ryhmittelijän periaate on varsin yksinkertainen.

Mennäänpä ajassa taaksepäin ja katsotaan mitä kaikkea oli tapahtunut ennen kuin itse astuin kuvioihin mukaan.

Tähän asiaan on laitettu nimittäin paukkuja vuosien aikana rutkasti. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että kysymyksessä on ollut ns. mission impossible -tyyppinen asiakokonaisuus.

1
Vuonna 1995 yritelmä oli osa Suomen Kuntaliiton ja 27 kuntatoimijan TUOTE-yhteishanketta ja tavoitteena oli löytää koko perusterveydenhuollon kattavat tuotteet. Tekstiä ja puhetta, sinänsä arvokasta ja perustietämystä lisäävää pohdintaa. Tietääkseni ryhmittelijästä tai potilaiden luokitteluautomatiikasta ei vielä tässä vaiheessa ollut tietoakaan.

2
No tästä muutama vuosi eteenpäin Helsinki osallistui 2002-2004 Kalleus-hankkeeseen. Tämän hankkeen loppuraportissa suositeltiin Helsingin terveyskeskukselle panostamista tuotteistukseen perustuvan kustannuslaskennan kehittämiseen ja valtakunnallisen yhteistyön vauhdittamiseen kyseisellä alueella (Brommels 2005). Puhetta ja suunnitelmia ei konkreettista tietoaineistojen mylläystä tai konseptia miten homma saataisiin integroitua osaksi potilastietojärjestelmää.

3
Kalleushankkeen jatkohankkeena Helsingin terkka käynnisti kaikkia osastojaan koskevan PTH tuotteistushankkeen 2006. Ensimmäiset osahankkeet koskivat pitkäaikaishoitoa, kotihoitoa ja suteho:a (suun terveydenhoitoa). Ei tulosta ainakaan sutehon suhteen.

4
Tässä kohtaa eräs tutkija, joka oli starttailut kohdan 3 hanketta, pyysi minut mukaan tekemään potilasryhmittelijää ja siihen liittyvää algoritmia, jolla mm. hoitojen kustannustietoja voitiin määrittää/ennustaa. Minähän vanhana tuottavuusinsinöörinä innostuin asiasta. Odotettavissa oli mielenkiintoiset vuodet, koska pääosin tämä projekti tehtiin, yllätys – yllätys, OTO -periaateella (oman työn ohella).
Tuotteistushankkeen ohjausryhmä 3/2007 asetti seuraavat tavoitteet:
a) Väline, jonka avulla voidaan arvioida väestön palveluiden tarvetta.
b) Auttaa järjestämään tarpeen mukaiset palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen.
c) Kuvaa potilastyöhön liittyvät tehtävät.
d) Syntyy rutiinitiedonkeruun avulla.
e) Mahdollistaa objektiivisen vertailun.
f) Väestölähtöinen lähestymistapa, ei toimipaikkalähtöinen.
g) Ydintietojen määrittely ja kirjautuminen käynnin yhteydessä.
h) Perustuu painokertoimeen, joka kuvaa asiaakaan hoidon vaativuutta, aikaa, henkilöstöresuja jne.
i) Voidaan soveltaa myös muiden kuntien PTH tuotteistuksessa.

5
Tein kyseisen potilasryhmittelijän, ajoin tarvittavat testit valituille ryhmittelijän muuttujille, lopullinen ryhmittelijämalli ja ryhmittelyssä käytetyt säännöt luotiin Helsingin, Vantaan ja Espoon potilasaineistojen perusteella. Edellä oleva kuulostaa ja antaa ehkä liian helpon kuvan siitä, miten ko. ryhmittelijään päädyin. Voin sanoa, että iteraatiokierroksia oli tuhansia, ennen kuin varsinainen algoritmi oli hyppysissä. Mallin ja algoritmin testauksen jälkeen julkaisin menetelmäraportin. Konsepti ja toimintamalli oli valmis 2011. Sen avulla voitiin tehdä vertailuja ja ennustaa hoitokustannuksia jne. Mahdoton tehtävä ei ollutkaan mahdoton, vaikka ajallisesti aikaavievä ja yllättävienkin potilastietojärjestelmiin liittyvien haasteiden osalta moni olisi varmaan lyönyt hanskat tiskiin jo alkumetreillä.

Potilasryhmittelyn periaatekaavio.

Tärkein oppi ja asia, joka tässä ja monessa muussakin jutussa tulisi jokaisen muistaa on periksiantamattomuus. Ei kannata antaa periksi, vaikka ympärilläsi olisi lukematon määrä latistajia ja vähättelijöitä (niitä nimittäin riittää). Sitkeästi vaan eteepäin. Kannattaa myös välillä pysähtyä kuuntelemaan tai vain pelkästään pysähtyä miettimään. Saattaa olla, että joskus joutuu palaamaan alkukuoppaan, mutta loppujen lopuksi pitkäjänteinen ja periksiantamaton työ tuottaa parhaan lopputuloksen.

Ryhmittelijään syötetyn aineistokäsittelyn päävaiheet.
Ryhmittelijän tuottama tulos Mindmap -kaaviona.

Linkki sähköiseen versioon loppuraportista.

Tallennettu kategorioihin Helsinki, potilasryhmittelijä, suun terveydenhuolto, tuottavuus, tuotteistus | Kommentit pois päältä artikkelissa Tietämyksenhallintaa ja koneoppimisalgoritmeja – potilasryhmittelijän kehittäminen suun terveydenhuoltoon

Raskasmetallien ilmapäästöt Suomessa 1990-luvulla: päästökertoimien ja vuosipäästöjen tarkennus

Vähän alle kolmekymppisenä tein töikseni laskentamalleja ilmaan kohdistuvien ympäristökuormitusten osalta. Lähinnä olin perehtynyt päästöjen laskennasta, mallinnuksesta ja jossain määrin myös skenaariotarkasteluista. Ympäristöministeriön aloitteesta minut kutsuttiin mukaan työryhmään, jossa pääsin pykäämään päivitettyä versiota raskasmetallipäästömääristä 90-luvulla. Työn tavoitteena oli määrittää Suomen raskasmetallien päästöt kaikkien päästösektoreiden osalta vuodesta 1990 vuoteen 1997.

Krematorioiden elohopeapäästöt olivat tässä selvityksessä myös mukana. Aiemmin hammaspaikkamateriaalina käytettiin amalgaamia ja sehän on metalliseos, joka sisältää lähes 45% elohopeaa ja loppuosa hopeaa, sinkkiä, kuparia ja tinaa. Nykyisin paikkamateriaalina käytetään lähes pelkästään muovipohjaisia materiaaleja.

Työn esipuheessa hanketta kuvattiin seuraavasti: ”Ympäristöministeriö osoitti 6.3.1998 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) käyttöön määrärahan tutkimukseen ”Raskasmetallien ilmapäästöt Suomessa 1990-luvulla: päästökertoimien ja vuosipäästöjen tarkennus.” Hankkeen tavoitteena oli tarkentaa Suomen raskasmetallipäästöarvioita erityisesti vuodelle 1990, joka on asetettu yhdeksi mahdolliseksi perusvuodeksi ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan YK:n Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksen raskasmetallipöytäkirjassa .”

Tämän työn kautta meillä oli ensikertaa käytössämme ajantasainen silloiseen tietämykseen perustuva raskasmetallipäästöarvio, jossa myös kansalliset mittauksiin perustuvat päästökertoimet saatiin päiviettyä laskentajärjestelmään. VTT:n tutkijoista tähän mittavaan päästökertoimien päivitystyöhön osallistuivat Leena Aunela-Tapola ja Tuomo Salmikangas.

Raskasmetallien kokonaispäästölaskennan arviointimalli vuokaavioesityksenä.
Tallennettu kategorioihin energiatekniikka, energiaturve, ilmapäästöt, päästöarviot, päästöt ilmaan, pistelähteet, raskasmetallipäästöt | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Raskasmetallien ilmapäästöt Suomessa 1990-luvulla: päästökertoimien ja vuosipäästöjen tarkennus

Hiekkalaatikkoleikkejä vai pelletouhuja – henkilöriippumattomuus, vastuullisuus ja avoin viestintäkulttuuri vastatuulessa

Olen toiminut erilaisissa organisaatioissa ja toimijoiden projekteissa, joissa on yhteisesti sovittu tietyistä toimintaperiaatteista ja vastuun kannosta. Kun jotain on sovittu, niin yleensä näistä sopimuksista pidetään kiinni. Olen kuitenkin tämä vuoden aikana törmännyt tilanteisiin, joissa vastuullinen toiminta tai yhteiset pelisäännöt eivät sitten käytännössä merkitse mitään. Riippuu varmaan asioiden esittelijästä tai toimeksiantajasta miten tietyt tahot sitten syystä tai toisesta määrittävät itse miten asiat hoidetaan ohi virallisen organisaation tai päätöksenteon. Itsekäästi ja muista tekijöistä välittämättä.

Itse olen kaikissa toimissani ja viestinnässä pyrkinyt noudattamaan laajaa ja läpinäkyvää viestintästrategiaa, joka tukee organisaation toimivaa ja joustavaa tapaa tehdä tuloksellista työtä. Todellisuus ei ole sitten kuitenkaan näin kirkas, vaan aina esiintyy toimijoita, jotka ovat päättäneet olla itsekkäitä ja viestivät vain yhdensuuntaisesti tai mikä pahinta viestivät ohi virallisen kanavan siten, että aikaansaavat toimivassa organisaatiossa ja toimijoiden kesken epäselvyyttä ja usein jälkeenpäin työlästä selvittämistä siitä mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

Hyvään hallintotapaan liittyy oleellisesti vastuullisuus myös siitä miten suhtaudutaan, kun nämä itsekkäät toimijat lähtevät keräämään ajatuksilleen kannattajia ja syöttävät muunneltua totuutta usein sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tai historiatietämystä toiminnassa mukana olevista henkilöistä tai niistä saavutuksista tai uhrauksista, joita mustamaalauksen kohteena olevat ovat tehneet koko organisaation eteen. Itsekkäät pyrkyrit pystyvät näin agitoimaan puolelleen myös toimijoita, joiden tarkoitusperät ja motivaatio ovat aivan muuta, kuin mihin sitten nämä hiekkalaatikkopellet ovat alunperin itsekkäissä pyrkimyksissään tavoitelleet.

Kokonaisuuden ja pitkäjänteisen toimintojen kehittämisen kannalta demokratian toteuttamiseen liittyy vaaratekijöitä, jotka tulisi tunnistaa riittävän ajoissa ja tarpeen mukaan lisätä avointa vuoropuhelua, jotta vältyttäisiin toimintojen radikaaleilta alasajoilta. Mikäli joku tai jotkut eivät huonon itsetunnon johdosta kestä sitä, että saavat ohjeita itseään vanhemmilta henkilöiltä, niin siinä tapauksessa on liian myöhäistä syyttää edes kotikasvatusta. Yksinkertaisesti mitään ei ole enää tehtävissä, koska arvot ja toisten työn arvostus lähtee varsin pitkälle niistä periaatteista ja arvoista, joita henkilö on saanut kotikasvatuksensa yhteydessä.

Lyhytjänteinen toisten henkilöiden saavutusten mitätöinti ja arvostamaton toiminta yhdistettynä pikavoittopolitiikkaan johtaa kaikissa toiminnoissa huonoon lopputulokseen. Tämä siis seikka, joka itsekkäiden pyrkyreidenkin tulisi muistaa tehdessään hiekkalaatikkoleikkejään.

Tallennettu kategorioihin hyvä hallintotapa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hiekkalaatikkoleikkejä vai pelletouhuja – henkilöriippumattomuus, vastuullisuus ja avoin viestintäkulttuuri vastatuulessa