Historian kulma – Jakso 2: Anders Chydenius – painovapauden ja talousliberalismin uranuurtaja

Julkaistu: 8.7.2025 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist
Toinen keskeinen nimi sananvapauden historiassa on suomalais-ruotsalainen Anders Chydenius (1729–1803). Hän oli pappi, kansanedustaja ja talousajattelija, joka ajoi määrätietoisesti vapaakauppaa, elinkeinovapautta ja sananvapautta.
Chydenius nousi poliittiseen keskiöön 1760-luvulla Ruotsin vapauden ajan valtataistelussa. Hän kirjoitti teoksen ”Den nationella Winsten” (Kansallinen voitto), jossa hän esitti ajatuksiaan talousliberalismista jo ennen Adam Smithin kuuluisaa Wealth of Nationsia. Talouden vapauden rinnalla hän piti välttämättömänä myös sananvapautta ja hallinnon avoimuutta.
Hänen poliittinen työnsä huipentui vuonna 1766 painovapauslain säätämiseen. Chydenius oli keskeinen vaikuttaja tämän historiallisen läpimurron takana. Laki takasi lehdistön vapauden ja viranomaisten asiakirjojen julkisuuden — molemmat radikaaleja uudistuksia aikansa Euroopassa.
Chydeniuksen perintö näkyy yhä pohjoismaisessa hallinnon avoimuudessa ja kansalaisyhteiskunnan vahvuudessa. Hän oli todellinen pohjoismaisen liberalismin perustaja.
Historian kulma – Jakso 2: Anders Chydenius – painovapauden ja talousliberalismin uranuurtaja
Kategoriat: Historian kulma | Avainsanoina | Jätä kommentti

Historian kulma – Jakso 1: Peter Forsskål – sananvapauden varhainen esitaistelija

Julkaistu: 25.6.2025 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist
Kun puhutaan sananvapauden synnystä Euroopassa, moni mainitsee Ruotsin vuoden 1766 painovapauslain. Mutta jo vuosia ennen sen säätämistä suomalais-ruotsalainen filosofi ja luonnontieteilijä Peter Forsskål (1732–1763) uskalsi vaatia rohkeasti sananvapautta aikana, jolloin valtaapitävät suhtautuivat asiaan vihamielisesti.
Forsskål syntyi Helsingissä ja opiskeli Turun akatemiassa sekä Uppsalan yliopistossa, missä hän kuului Carl von Linnén oppilaspiiriin. Vaikka luonnontieteet kiinnostivat häntä, hänen intohimonsa suuntautui myös yhteiskuntafilosofiaan.
Vuonna 1759 Forsskål julkaisi pamfletin ”Tankar om borgerliga friheten” (Ajatuksia kansalaisvapaudesta). Kirjoituksessaan hän vaati avoimesti sananvapautta ja hallinnon julkisuutta.
Hänen mukaansa:
”Vapaus ilmaista ajatuksensa vapaasti on jokaisen kansalaisen luovuttamaton oikeus.”
Viranomaiset eivät katsoneet tätä hyvällä. Pamfletin painos takavarikoitiin, ja Forsskålin kirjoitukset joutuivat sensuurin kohteeksi. Hänen ajatuksensa kuitenkin jäivät elämään ja vaikuttivat myöhempiin poliittisiin muutoksiin.
Sananvapauden lisäksi Forsskål teki uran myös luonnontieteissä. Hän osallistui Tanskan järjestämään tutkimusmatkaan Arabiaan vuosina 1761–1763, mutta menehtyi malariaan vain 31-vuotiaana. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta hän jätti pysyvän jäljen sananvapauden historiassa. Häntä voidaankin pitää pohjoismaisen sananvapauden esitaistelijana.
Historian kulma – Unohdettuja tarinoita vapaudesta, vallasta ja ihmisistä
1. kauden aiheet: Peter Forsskål – Chydenius – Painovapaus 1766 – Vapauden aika – Naisten asema – Gustav III – Pohjan sota – Valistus ja sensuuri – Tanskan kokeilu – Sananvapauden pitkä kaari.
Historian kulma – Jakso 1: Peter Forsskål – sananvapauden varhainen esitaistelija
Kategoriat: Historian kulma, Yleinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Euroopan parlamentti Strasbourgissa 7.–10.7.2025

Julkaistu: 25.6.2025 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist
Heinäkuun alussa kokoontuva Euroopan parlamentin täysistunto Strasbourgissa nostaa esiin joukon keskeisiä aiheita, jotka määrittävät EU:n toimintaa loppuvuoteen 2025. Poliittisessa keskustelussa korostuvat EU:n laajentuminen, energiapolitiikka, budjettiratkaisut, puhdas siirtymä sekä ulkopoliittiset jännitteet.
Laajentuminen nousee vahvasti esiin, kun parlamentti käsittelee Bulgarian valmistautumista liittyä euroalueeseen 1. tammikuuta 2026. Samalla tarkastellaan Länsi-Balkanin maiden kehitystä vuosittaisissa edistymisraporteissa, joissa arvioidaan mm. Albanian ja Bosnia ja Hertsegovinan edistystä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja talouden saralla. Lisäksi parlamentti käsittelee laajennettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta EU:n ja Kirgisian välillä, joka laajentaa unionin yhteistyöverkostoja Keski-Aasiassa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on pysyvästi parlamentin agendalla. Tulevassa täysistunnossa käsitellään uutta päätöslauselmaa, jossa tuomitaan Venäjän jatkuvat iskut siviiliväestöön, sotavankien kohtelu ja laittomat pidätykset. EU:n yhtenäinen linjaus Ukrainan tukemiseksi saa jälleen vahvistuksen.
Energian huoltovarmuus nousee jälleen keskusteluun, kun talvikautta lähestytään. Kaasuvarastojen riittävyys ja toimitusvarmuus ovat keskeisiä teemoja, ja parlamentti arvioi myös laajempaa energiaturvallisuuden tilaa koskevaa raporttia. Tavoitteena on vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja kriisinsietokykyä.
Budjettipäätösten osalta käsitellään muun muassa Solidaarisuusrahaston tukea Itä-Euroopan ja Balkanin tulvatuhoille, Globalisaatiorahaston teknistä avustusta rakennemuutosten hallintaan sekä vuoden 2024 ylijäämän siirtämistä vuoden 2025 budjettiin.
Sisämarkkinoiden kehittämisessä parlamentti äänestää verkkokaupan tuontituotteiden turvallisuuden tiukemmasta sääntelystä, julkisten hankintojen kilpailutussääntöjen uudistamisesta ja etämyynnin ALV-järjestelyjen yksinkertaistamisesta.
Puhtaan siirtymän osalta istunnossa käsitellään akkuasetuksen uusia toimitusketjuvastuita, joilla vahvistetaan yritysten vastuullisuutta. Lisäksi bioteknologian ja biomanufaktuurin kehitysohjelma tähtää EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden vahvistamiseen. Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistymistä arvioidaan YK:n vuoden 2025 korkean tason foorumia silmällä pitäen.
Strategisissa valmisteluissa parlamentti käsittelee EU:n ja Kiinan huippukokouksen valmisteluita, käy läpi kesäkuun Eurooppa-neuvoston johtopäätöksiä sekä kuulee Tanskan EU-puheenjohtajakauden tavoitteet. Lisäksi arvioidaan unionin valmiutta tulevaan metsäpalokauteen ja kehitetään EU Preparedness Union -valmiusjärjestelmää kriisivalmiuden vahvistamiseksi.
Tulevat äänestykset ja aikataulu:
Bulgaria euroalueeseen (MAYDELL ECON, 8.7.2025)
Albania raportti (SCHIEDER AFET, 8.7.2025)
Bosnia raportti (KOLÁŘ AFET, 8.7.2025)
Kirgisia sopimus (SÁNCHEZ AMOR AFET, 8.7.2025)
Venäjä/Ukraina päätöslauselma (MRs, 9.7.2025)
Kaasuvarastot ja energiaturva (BUDKA ITRE ja SZYDŁO ITRE, 8.7.2025)
Solidaarisuusrahasto tulvatuet (HALICKI BUDG, 8.7.2025)
Globalisaatiorahasto (GERMAIN BUDG, 8.7.2025)
Budjettikorjaus (NEGRESCU BUDG, 8.7.2025)
Verkkokaupan tuoteturvallisuus (DE MEO IMCO, 10.7.2025)
Julkiset hankinnat (MÜLLER IMCO, 10.7.2025)
ALV etämyynnissä (ÓDOR ECON, 8.7.2025)
Akkuasetus (DECARO ENVI, 10.7.2025)
Bioteknologiaohjelma (BENTELE ITRE, 10.7.2025)
SDG-raportti (BIEDROŃ, FARANTOURIS DEVE/ENVI, 10.7.2025)
Euroopan parlamentti Strasbourgissa 7.–10.7.2025
Kategoriat: EU week ahead | Jätä kommentti

Euroopan kesä 2025 – Risteyskohtia turvallisuuden, sään ja diplomatian saralla

Julkaistu: 24.6.2025 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist
Kesä 2025 on osoittautunut Euroopalle poikkeuksellisen haastavaksi. Sotilaalliset jännitteet, diplomatian koetukset, poikkeukselliset sääilmiöt ja teknologiset kilpailut luovat monisyisen kudelman, jossa poliittiset päätökset ja luonnonvoimat kietoutuvat toisiinsa. Seuraavassa katsaus tämän hetken keskeisiin tapahtumiin Euroopassa. Puolustuspolitiikka uudessa mittakaavassa – NATO:n huippukokous Haagissa
NATO:n jäsenmaat kokoontuivat kesäkuun lopussa Haagissa pohtimaan historian suurimpia puolustusmenoja. Ukrainan sodan vaikutukset ovat tuoneet puolustuskyvyn vahvistamisen uudella tavalla jäsenvaltioiden pöydälle. Keskusteluissa on noussut esiin tavoite nostaa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi valtava muutos aiempaan linjaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi osuvasti, että ”Eurooppa on vihdoin herännyt puolustuksen saralla”, viitaten siihen, että oma puolustuskyky on nyt entistä keskeisempi osa EU:n strategista ajattelua. Venäjän jatkuva aggressio ja epävarmuus Yhdysvaltojen pitkäjänteisestä tuesta ovat saaneet monet eurooppalaiset päättäjät varautumaan entistä itsenäisempään puolustusvastuuseen.
*Lähde:* Al Arabiya News Ukraina ja Venäjä – sota jatkuu, diplomatia hakee uomiaan
Ukrainan sota jatkuu armottomana jo neljättä vuotta. Ukrainan asevoimat ovat iskeneet useilla droneiskuilla Venäjän alueelle, samalla kun Venäjän joukot ovat jatkaneet tuhoisia hyökkäyksiään Ukrainan siviilikohteisiin. Erityisesti Dnipron kaupunki on kärsinyt raskaita tappioita viimeisimpien iskuaaltojen aikana.
NATO-huippukokouksen yhteydessä on spekuloitu myös mahdollisella Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn tapaamisella. Vaikka virallista vahvistusta kohtaamiselle ei ole saatu, mahdollisuus herättää runsaasti kiinnostusta, sillä Trumpin mahdollinen paluu Yhdysvaltain presidentiksi voisi muuttaa koko lännen Ukrainaa koskevaa politiikkaa.
*Lähteet:* Sky News The Guardian <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Lähi-idän eskaloituva kriisi haastaa myös Euroopan diplomatiaa
Lähi-idässä tilanne on jälleen kiristynyt. Yhdysvallat on hyökännyt Iranin ydinlaitoksia vastaan, minkä seurauksena Iran on vastannut ohjusiskuilla Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa. Konflikti on nostattanut pelkoja laajemman alueellisen sodan mahdollisuudesta.
Euroopan unioni pyrkii toimimaan diplomatian sillanrakentajana eskalaation hillitsemiseksi. Vaikka EU:n vaikutusmahdollisuudet Lähi-idässä ovat rajalliset, unionin johtajat näkevät roolinsa tärkeänä tasapainottajana Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.
*Lähde:* The Guardian (live-seuranta) <www.theguardian.com/world/live/2025/jun/24/nato-donald-trump-volodymyr-zelenskyy-middle-east-defence-spending-latest-live-news> Sääsyklit aiheuttavat poikkeuksellista kuivuutta ja helleaaltoja
Kuluvan kesän sääolosuhteet ovat poikkeuksellisia laajoilla alueilla Euroopassa. Luonnollisten ilmastosyklisten vaihteluiden seurauksena erityisesti Etelä-Euroopassa on kärsitty pitkäkestoisesta kuivuudesta ja epätavallisen korkeista lämpötiloista. Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa on mitattu yli 40 asteen lukemia, ja monilla alueilla varaudutaan kasvavaan metsäpaloriskiin sekä heikentyviin viljelyolosuhteisiin.
Tällaiset sääsyklit muistuttavat, kuinka monimuotoinen ja dynaaminen Euroopan ilmastojärjestelmä on. Poikkeavat sääilmiöt vaativat myös joustavia ratkaisuja energiantuotannon, vesivarantojen hallinnan ja maatalouden sopeuttamisen saralla.
*Lähde:* EU Joint Research Centre <joint-research-centre.ec.europa.eu/jrc-news-and-updates/escalating-drought-threatens-europes-ecosystems-and-agriculture-2025-06-23_en> Teknologiakilpailu avaruudessa – EU:n satelliittihanke takkuilee
Avaruusteknologian saralla EU:n kunnianhimoinen satelliittihanke “Bromo” on ajautunut ongelmiin. Airbusin, Leonardon ja Thalesin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä Euroopan omaa satelliittiriippumattomuutta, on kohdannut vakavia kustannusriitoja ja poliittisia erimielisyyksiä jäsenvaltioiden välillä. Erityisesti Ranskan ja Saksan välillä on syntynyt kiistoja hankkeen jatkosta ja johtovastuista.
Kyseessä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suurten teknologiahankkeiden edistyminen vaatii paitsi rahaa, myös poliittista yhtenäisyyttä – jota EU:ssa ei aina ole helppo saavuttaa.
*Lähde:* Reuters
Euroopan kesä 2025 – Risteyskohtia turvallisuuden, sään ja diplomatian saralla
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

​Viikko EU:ssa: Demokratiaa, eläinten hyvinvointia ja laajentumista (3.–9. kesäkuuta 2025)

Julkaistu: 3.6.2025 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist
Euroopan parlamentissa on tällä viikolla luvassa merkittäviä keskusteluja ja päätöksiä, jotka koskettavat niin demokratiaa, laajentumista kuin eläinten hyvinvointia. Tässä tärkeimmät poiminnat viikon tapahtumista: *Tiistai 3.6.2025: EU ja Ukraina – Tieyhteistyötä sodan keskellä*
Liikenne- ja matkailuvaliokunta äänestää EU:n ja Ukrainan välisen tiekuljetussopimuksen päivittämisestä ja sen jatkamisesta vuoden 2025 loppuun. Alun perin kesällä 2022 solmittu sopimus helpottaa elintärkeiden tavaroiden – kuten polttoaineen ja humanitaarisen avun – kuljetusta Ukrainaan sekä mahdollistaa Ukrainan vientituotteiden pääsyn EU:n markkinoille ja edelleen maailmalle. *Tiistai 3.6.2025: Eläinten hyvinvointia edistämässä – kissat ja koirat tarkastelussa*
Maatalousvaliokunta äänestää EU:n historian ensimmäisestä koirien ja kissojen hyvinvointia koskevasta lakiesityksestä. Tavoitteena on puuttua pentutehtaisiin ja lemmikkien laittomaan kauppaan. Laki toisi EU-tasoiset standardit eläinten kasvatukseen, majoitukseen ja käsittelyyn kasvattamoissa, lemmikkikaupoissa ja suojakodeissa. *Tiistai 3.6.2025: Tanska valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen*
Parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien johtajat vierailevat Kööpenhaminassa valmistautumassa Tanskan EU-neuvoston puheenjohtajakauteen, joka alkaa 1. heinäkuuta 2025. Puhemies Roberta Metsola ja pääministeri Mette Frederiksen pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden klo 11.25. *Keskiviikko 4.6.2025: EU:n laajentuminen – edistystä vai esteitä?*
Ulkoasiainvaliokunta arvioi ehdokasmaiden edistystä matkalla kohti EU-jäsenyyttä. Erillisten äänestysten kohteina ovat Bosnia ja Hertsegovina, Albania, Pohjois-Makedonia sekä Georgia. Valiokunta tarkastelee sekä poliittista tilannetta että tehtyjä uudistuksia. *Torstai 5.6.2025: Venäjän demokraattinen oppositio parlamentissa*
Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta, ihmisoikeusalavaliokunta ja parlamentin Venäjä-valtuuskunta keskustelevat Venäjän demokraattisen opposition edustajien kanssa. Mukana ovat muun muassa Julija Navalnaja, Vladimir Kara-Murza ja Ilja Jašin. Keskustelun ytimessä on EU:n tuki Venäjän demokratialiikkeille muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. *Maanantai–Tiistai 2.–3.6.2025: Slovakia suurennuslasin alla*
Kansalaisvapauksien valiokunnan valtuuskunta vierailee Bratislavassa arvioimassa Slovakian tilannetta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien näkökulmasta. Valtuuskunta tapaa valtion, oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä järjestöjä, jotka edistävät sananvapautta, läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. *Sunnuntai–Tiistai 1.–3.6.2025: EuroLat kokoontuu Limassa*
EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarikot kokoontuvat Perun Limassa EuroLat-kokouksen 16. täysistuntoon. Ensimmäinen kokous kesän 2024 eurovaalien jälkeen keskittyy kahdenvälisen yhteistyön vahvistamiseen ja kaupan vapauttamiseen nykyisessä geopoliittisessa epävakaudessa. *Puhemiehen viikko*
–
*Tiistai 3.6.2025*: Puhemies Metsola tapaa Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin, kuninkaan Fredrik X:n ja kuningatar Mary Elizabethin sekä Eurooppa-asioista vastaavan ministerin Marie Bjerren. –
*Keskiviikko 4.6.2025*: Brysselissä ohjelmassa on Moldovan pääministerin ja Yhdysvaltain kauppakamarin edustajien tapaamiset. –
*Torstai 5.6.2025*: Metsola tapaa Julija Navalnajan.
​Viikko EU:ssa: Demokratiaa, eläinten hyvinvointia ja laajentumista (3.–9. kesäkuuta 2025)
Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti