Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu

Radio Vapaa Helsinki aloitti jälleen lähetyksensä 11.4.2020 ja nyt poikkeustilan aikana teemme nettiradioon yhteenvedon Suomen koronavirustilanteesta päivittäin. Pysy kuulolla!

KUUNTELE TILANNEKATSAUKSET TÄSTÄ

Radio Vapaa Helsingin www-sivut löydät tästä osoiteesta: radiovapaahelsinki.fi

Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona, SARS-CoV-2 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tilannekatsaus koronaviruksesta -infokanava avattu

Helsingin koronatilanne postinumeroalueittain 2.9.2020

Viimeksi Helsingin koronatilanne julkaistiin kaupungin sivuilla 2.9.2020 ja tässä artikkelissa esitän vertailut edellisiin listoihin, jotka julkaistiin 19.8.2020. Helsingissä on alueita, joissa tapausmäärät ovat alle 10 ja niitä ei julkaista lukumäärinä. Käytännössä Helsingin tartuntoja on tällä hetkellä ”tuntemattomilla” postinumeroalueilla 158 kpl.

Postinumerokohtaisessa listauksessa on tapauksia yhteensä (tiedossa olevat) 2808. THL:n julkaiseman tartuntamäärän mukaan tartuntoja on kuitenkin Helsinkiin kirjattu 2966.

Suurimmat muutokset edelliseen raportointiin verrattuna ilmaantuivat raportointijaksojen välillä Kannelmäessä (+10 tartuntaa) ja Kontula-Vesalassa (+8 tartuntaa). Roihupellon ja Östersundomin osalta ei ole tiedossani, paljonko tartuntoja oli aiemmassa raportissa. Kannelmäen kokonaismäärä tartunnoissa on 55 tartuntaa. Elokuun raportoinnin jälkeen Helsingin kokonaismäärään on tullut yhteensä 97 tartuntaa (THL:n tartuntatautirekisterin mukaan).

Määrät ovat sellaisia, että tartuntaketjujäljityksen tulisi todellakin toimia, jotta uusia kaupunginosakohtaisia tartuntaryväksiä ei ilmaantuisi. Kontula-Vesalan kokonaismäärä tartunnoissa on nyt 235 (väestötiheys 5 900 as/km2). Suurusluokkavertailuna mainittakoon, että Turusta löytyy tämän päivän (13.9.2020) tilaston mukaan 294 tartuntaa (väestötiheys 785 as/km2) ja Tampereenkin osaltakin tartuntoja löytyy 178, jossa väestötiheys on 455 as/km2 (THL: 13.9.2020).

Kaikki Helsingin postinumerokohtaiset tartuntatiedot löytyvät tämän linkin takaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu vain ne, joissa lisäystä edelliseen raportointiin verrattuna.

Helsingin koronatartunnat 2.9.2020 niiden postinumeroalueiden osalta, joissa lisäystä viime raportoinnista 19.8.2020.

Asukastiheys selittää ainakin osittain Helsingin tartuntoja. Voimakkaimmat selittävät tekijät ovat postinumerkohtaisessa tarkastelussa kuitenkin taloudet, joissa on kouluikäisiä ja joissa esiintyy enemmän eläkeläistalouksia. Tämän klusterin ulkopuolelle jäävät, vaikutukseltaan positiivisesti tartuntoihin liittyvät, aikuisten talouksien lukumäärät ja keski-ikä. Keskituloilla, asumisväljyydellä ja talouksien koolla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta tartuntoihin, kuin aluksi oletin. Tämän tyyppinen tarkastelu tuo vain tietyn näkökulman asiaan ja näihin tulisikin sisällyttää esim. painottetuna muuttujana fyysisten kontaktien lukumäärät, jotta tarkastelu kuvaisi paremmin tilannetta. Sellaista kontaktimatriisitietoa minulla ei ole käytössäni alueellisella tarkkuudella, joten olen pitäytynyt tilastokeskuksen ylläpitämiin Paavo-postinumerokohtaisiin taustamuuttujiin.

Helsingin postinumerokohtaiset tartuntatiedot 2.9.2020 tartuntatietojen mukainen korrelogrammi -esitys valituilla taustamuuttujilla. Taustamuuttujina käytetty Paavo-tietokannan postinumerokohtaisia tietoja (Lähde: stat.fi). Klustereiden lukumääräksi on tässä tarkastelussa valittu 4 ja ne kuvaavat siis niitä muuttujia, jotka aineistossa eniten muistuttavat tilastollisesti toisiaan.

Tartuntaketjujäljitykseen lisää resursseja

Helsingin osalta toistan aiemman toteamukseni, että ajantasainen tiedottaminen on aivan yhtä tärkeää toimenpiteenä, kuin turvavälit, käsihygienia ja maskien käyttö tilanteissa, joissa turvavälejä ei pystytä toteuttamaan (Twitteri 13.9.2020).

Nyt Helsinki julkaisee näitä tietoja kahden viikon välein, vaikka suuri osa tartunnoista on kasvavassa määrin juuri Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueilla. HUS on monta päivää peräkkäin edustanut uusissa tartunnoissa kärkisijaa.

Pidän itse resurssointia pullonkaulana tartuntaketjujäljtuksen suhteen ja olenkin esittänyt, että ei ole mitään järkeä siirtää toisista toimintayksiköistä henkilöstöä tekemään työtä, joka on hyvin aikaintensiivistä.

Sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon henkilöstön tulisi tehdä vain omaa työtään ja ne resurssit, jotka tekevät tartuntaketjujäljitystä tulisi olla aivan muita kuin jo virassa/toimessa olevaa henkilöstöä. Karanteenissa olevia pitäisi myös valvoa ja olla heihin viikoittain yhteydessä.

Tartunnat voidaan katkaista tehokkaasti, mikäli tartuntaketjujäljitys toimisi optimaalisesti. Helsinki aiheuttaa tällä toimintalogiikallaan lisätartuntoja tiedotammalla asioista liian hitaasti.

Ketterämpää tiedottamista

Tiedottamisen pitäisi olla synkronoitu ja viritetty tartuntatilanteen mukaan. Mikäli tartuntatilanne muuttuu, tulee tehdä pikaisempia päätöksiä ja tällöin aikaisemmat päätökset esim. tiedottamistiheydestä tulisi unohtaa. Tiedottamisen tulee olla ajantasaista.

Keskimäärin tartunnan saanut ehtii altistamaan n. 40 henkilöä ennen mahdollista positiivista testitulosta ja karanteenia. Nyt Helsinki pelaa tiedottamisen suhteen peliä, jota en ymmärrä. Tieto pitäisi saada heti alueille, joissa tartuntoja on esiintynyt. Tähän tautiin liittyy mahdollinen tartuntariski jo tartunnan saaneilta, mutta oireettomilta henkilöiltä. Tämä vaihe voi kestää 5-7 vuorokautta. Tämä on eräs tärkeimmistä perusteista siihen, miksi tiedottamista tulisi ketteröittää.

Toimepiteitä tarvitaan

Viime viikkoina tartuntoja on esiintynyt runsaammin ja erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Tietämättömyys alueellisesta tartuntatilanteesta ei tässäkään suhteessa ole kovin järkevä toimintamalli. Koululaisten sairastuttaminen ja sitä kautta taudin leviäminen vanhempiin ikäryhmiin on jo tosiasia, joka tulisi mielestäni ottaa vakavasti.

Aerosolivälitteisyys on myös seikka, jota ei ole mielestäni otettu kovin vakavasti. Ohjeistukset koululuokkien tuuletuksesta ja ilmanvaihtokojeiden käytöstä ovat puutteelliset. Tämä tietämättömyys ja ohjeiden puute lisää myös tartuntariskiä luokkatiloissa. En näe järkevänä, että lapset ja nuoret altistetaan taudille, josta emme vielä tiedä kaikkea. Ymmärtäisin asian paremmin, mikäli meillä olisi jo rokote käyettävissämme.

Rajoitusten poisto fiksusti ja oikea-aikainen tiedottaminen, yhdistettynä oikeaan tietoon, voidaan käyttää aseina tämän viruksen taltuttamiseen. Rajoituksia voimme höllentää vasta, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla ja väestötason rokotukset aloitettu. Nyt kun sitä vaihtoehtoa ei ole vielä käytössämme, tulisi tartunnat ja lisätartunnat saadaa nolliin mahdollisimman nopeasti.

Matkustusrajoitusten höllentäminen ei myöskään ole tässä kohtaa fiksu päätös. Asia olisi tietenkin toinen, mikäli voisimme, jo tässä vaiheessa pandemiaa, luottaa tartuntaketjujäljitykseen, testaamiseen ja viranomaisten välisen tiedon kulkuun. Tartuntatilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti huonompaan suuntaan ja ottaen huomioon toimimattomat prosessit ja tiedottamisen kankeus niin ennuste tartuntatilanteen hallinnan suhteen ei ole kovin hyvä. Tässä taudissa nimittäin yksikin tartunta on liikaa.

Lähteet: THL tartuntautirekisteri, Tilastokeskus: Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto.

Tallennettu kategorioihin COVID-19, Helsinki, korona | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin koronatilanne postinumeroalueittain 2.9.2020

Tartuntaketjujäljityksen tiedot kaikkien saataville

COVID19-tartuntaketjujäljityksen kuntatasoinen tieto tulee julkaista ainakin seuraavien muuttujien suhteen:

  1. Altistuneet
  2. Tavoitetut/tavoittamattomat
  3. Karanteeniin asetettujen lukumäärät
  4. Jäljityksen resurssit/altistuneet

Perusteluita miksi jankutan tästä asiasta on yksinkertaisesti #go2zero tilaan pääsy ja siellä pysyminen.
Yksikin tartunta on liikaa ja toimimalla järkevästi asian tila saadaan kyllä korjattua.

Vaatii tosin ketteryyttää ja oikea-aikaista reagointia, mutta on täysin mahdollista saavuttaa, mikäli vaan kaikkien tahtotila on sama.

1. Altistuneiden lukumäärä kertoo kuntakohtaisesti, miten vakavasta tai laajasta ongelmasta on kysymys.

2. Sairaanhoitopiiritasolla tämän tiedon avulla voitaisiin kohdentaa tartuntaketjujäljityksen resursseja sellaisille alueille, joissa aivan selvästi on vaikeuksia tavoittaa altistuneita ja/tai heidän läheisiään. Aikaa vievää hommaa, joka vaatii puhelinmyyjän hermot.

3. Karanteeniin asetettuja tulisi kontakoida ja varmistaa, että ketju ei vuoda. Mikäli määrät ovat suuria, niin samalla riski vuodoille kasvaa, koska kukaan ei ehdi kontrolloimaan asiaa. Karanteenissa olevien talous- ja ruokahuolto pitää myös pelata siten, että ketju ei katkea. Mikäli olet karanteenissa, niin yksikin kauppareissu voi aiheuttaa katastrofin.

4. Edellä olevien tietojen perusteella voidaan alueellisesti arvioida onko tartuntaketjujäljityksen resurssit riittävät.
Ei riitä, että hammashuollon työntekijöitä on ”lainattu” tähän tehtävään, vaan kokonaisuuteen pitää varata vain tähän tehtävään omistautuneita henkilöitä.

#go2zero #COVID_19 #SARSCoV2 #tartunnat #koronasuomi #koronafi

Tallennettu kategorioihin COVID-19 | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tartuntaketjujäljityksen tiedot kaikkien saataville

Helsingin koronatilanne postinumeroalueittain 19.8.2020

Helsingin postinumerokohtaiset tartuntaluvut 19.8. niiden alueiden suhteen, joissa lisäystä edelliseen 17.6. raportoituun tilanteeseen nähden. Huom. Kalasataman suhteen ei ole tiedossa onko tartuntoja ollut kesäkuussa 1 vai 9. Ehdottaisinkin, että Helsinki raportoisi tiuhemmin näitä postinumerokohtaisia tilastoja, jotta pääsemme #go2zero tilaan mahdollisimman nopeasti.

Nyt kuitenkin ratkaisevassa asemassa ovat ne alueet, joissa lisäystä kesäkuun tilanteesta. Vuosaaren osalta tilanne ei ole kovin hyvä. Samoin Etu-Töölön osalta. Ilmeisesti karanteenit eivät ole toimineet tai sitten on vaan muita syitä, jotka paljastuvat myöhemmin. Lauttasaaren ja Mellumäen suhteen sama toteamus. Erään tutkimuksen mukaan tartunnan saanut altistaa keskimäärin 40 muuta henkilöä. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että Reimarlassa, Malminkartanossa, Toukolassa, Oulunkylässä, Malmilla, Kontula-Vesalassa kaikkiaan on taudille altistuneita kesäkuusta lähtien 1200 henkilöä.

Yksikin tartunta on liikaa ja kaikki toimet, jotka edistävät asiaa tulisi ottaa käyttöön, koska toimivaa rokotetta ei ole vielä saatavilla.

Käytännössä emme siis tiedä tiedä tarkkoja altistuneiden lukumääriä, koska kukaan ei niitä raportoi julkisesti. Olen asiasta koittanut saada selvyyttä (mm. Twitterissä), miksi tartuntaketjujäljityksen dataa ei voisi avata julkiseksi. Edes kuntatasolla. Tarvitsemme tietoa, jotta voimme toimia ja reagoida oikea-aikaisesti. Pimittämällä tietoa, ollaan kohta taas lockdown -tilassa. Kumpikohan näistä vaihtoehdoista tulisi edullisemmaksi?

Tallennettu kategorioihin COVID-19, Helsinki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin koronatilanne postinumeroalueittain 19.8.2020

Tartuntaketjujen jäljityksestä

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanissa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. 

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Pienellä osalla tartunnan saaneista kehittyy vakava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on maailmanlaajuisesti kuollut vajaat 7 % sairastuneista (tilanne 14.5.2020). Kuolleisuus on vaihdellut maittain alle 1 %:sta yli 10 %:iin. Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista noin puolet on ollut 40–70-vuotiaita ja noin kolmannes 20–40-vuotiaita. Lasten oireet ovat yleensä lieviä (Lähde).

Tarttuvuus

Arvio tartuttavuusluvusta (R0) vaihtelee lähteestä riippuen 2-3 välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi tartunnan saanut tartuttaa taudin 2-3 ihmiseen. Normaaliflunssassa tuo lukema on 1.3. 

Tartuntalukuarvosta on myös raportteja, joissa se olisikin tässä tapauksessa lähempänä lukuarvoa 5.7 ja tällöin vaihteluväli olisikin 3.8 – 8.9. Tässä kohtaa voidaan puhua supertartuttajista ja tämä on kokonaisuus, joka vaatii vielä paljon lisätutkimuksia mistä on kysymys. 

SARS-CoV2 -virukseen liittyy epämiellyttävänä ominaisuutena sen kyky tarttua oireettoman kantajan toimesta. 

Immuniteetti

Suurin ja ratkaisevin kysymys on, että voiko tartunnan saanut ja taudista parantunut saada riittävän vastustuskyvyn uutta tartuntaa vastaan. Tämän taudin suhteen tätäkään asiaa emme vielä tiedä, koska tauti on aivan uusi ihmiselle. Tämän johdosta ainoa tapa hidastaa viruksen leviämistä on sosiaalisten kontaktien välttäminen. Näin onkin toimittu ja maa toisensa jälkeen on asettanut rajoituksia. Ruotsissa luotetaan laumaimmuniteetin syntymiseen, joka sinänsä on hassua, koska emmehän tiedä kuinka pitkäkestoinen immuniteetti COVID19-taudin sairastaneet ylipäänsä saavat. 

Itämisaika 

Itämisaika tässä tapauksessa on keskimäärin 5.5. päivää. Normaaliflunssassa 3 vuorokautta (Lähde)  Oireetonkin taudinkantaja voi levittää tautia ja tämä on yksi suuremmista ongelmista tämän taudin suhteen. Nyt tuoreimmat tiedot Kiinasta kertovat, että siellä  olisi havaittu saman viruksen uudenlainen tautityyppi, joissa itämisaika olisikin peräti 14 vuorokautta, ennen oireiden ilmaantumista. Kuulostaa hieman pelottavalta ja tässähän on pakostikin kysymyksessä mitä ilmeisimmin viruksen mutaatio. 

Kuolettavuus tai kuolleisuus

Maailmanlaajuisten aineistojen perusteella kuolleisuus tartunnan saaneiden osalta on n. 6.9%. Vertailuna mainittakoon, että tavallisessa kausi-influenssassa tämä osuus on 0.1%. Tämä on laskettu vahvistettujen tartuntojen osalta. Mikäli mukaan otetaan ns. havaitsemattomat tartunnat, niin kuolleisuuden vaihteluvälin on arvioitu tällöin olevan 0.3 – 1.3 %. 

Taudin vakavan ja sairaalahoitoa vaativan muodon saa 19 % taudin kantajista. Näistä n. neljäsosa vaatii laiteapua hengityksen turvaamiseksi. 

Rokotteen kehittäminen

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ilmeisesti pisimmällä tässä suhteessa ja sieltä on ilmaistu, että rokote olisi käyttövalmiina tämän vuoden lokakuussa. Nyt yksi avainkysymyksistä on, että riittääkö yhdentyyppinen rokote vai pitääkö sen eri mutaatiolle kehittää oma rokotteensa. Hyvin perustavaa laatua oleva kysymys, johon emme vielä tiedä vastausta. 

Rajoitusten käyttöönotto ja soveltaminen ovat ainoa keino hidastaa viruksen leviämistä, ennen kuin rokotteen avulla saamme lisäsuojaa kyseistä tautia vastaan. 

On toki mahdollista, että nyt kehitteillä olevat rokotteetkaan eivät anna suojaa uusilta tartunnoilta ja näin ollen tuleekin varautua hyvin pitkään ajanjaksoon, jonka aikana joudutaan turvautumaan suuruusluokaltaan erilaisiin rajoituksiin. 

Testaus

Eri vaiheessa tulee testauksen palvella tavoitetta. Tartuntaketjujen testaukset ja muulla tavoin laajat testaukset kaikille, joilla on syytä epäillä olevan COVID-19 tauti. Rajoitusten purkuvaiheessa on syytä laajentaa testausta työpaikoilla siten, että vältytään uusilta tautiryväksiltä. Laajemman purkuvaiheen testaukset tulee hoitaa siten, että taudin leviäminen pystytään välittömästi rajaamaan ja vältytään alueellisesti laajemmilta rajoitustoimilta. 

Eri maanosat ja yksittäiset maat ovat eri vaiheessa pandemiaa. Näiden vaiheiden mukaisesti testauksen tulisi laajeta. Testauksen tavoitteena tulisikin olla taudin hidastaminen ja sitten myöhemmässä vaiheessa testeillä mahdollistetaan rajoitusten purkaminen hallitusti. Tällä hetkellä meillä Suomessa testataan oireenmukaisesti ja kohdennetusti, mikäli tarvetta ilmenee. Rajoitusten purkuvaiheessa testausta tuleekin laajentaa, jotta tautitilanne ei pääse riistäytymään käsistä hallitsemattomaksi.  

Pandemian hallinnan eri vaiheet

Alla pääkohdittain ennen rokotetta olevat vaiheet. Vaikka saisimmekin rokotteen käyttöön tämän vuoden aikana, niin on aivan mahdollista, että viruksen mutatoituminen käynnistää alla olevia vaiheita uudelleen. Tosin olemme siinä vaiheessa jo paremmin valmistautuneita kyseisiin tilanteisiin. 

1. Rajoitusaikainen toimintamalli, jossa laajasti rajoitetaan yhteiskunnan eri toimintoja. Pääosin olemme vielä tässä vaiheessa ja kuten edellä todettiin, niin eri maat ovat hieman eri vaiheessa pandempiaa. Testauksen lisäksi on tärkeää saada tartuntaketjujälitys toimivaksi jo tässä vaiheessa. 

2. Rajoitusten purku vaiheittain ja yhteiskuntien avaaminen pikkuhiljaa lähes normaalitoimintaan. Lisätartuntoja hillitään ja ehkäistään tehokkaalla tartuntaketjujäljityksellä. Seurannan ja tietojenvaihdon tulee olla kansallisesti sujuvaa ja  kansainvälisestikin jouheaa, jotta tuoreimmat tiedot esim. hoitokäytännöistä ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä. Tässä vaiheessa olemme Suomessa tällä hetkellä.  

3. Kolmantena vaiheena laajemmat rajoitusten purkamiset, jolloin testauskapasiteetti maksimoidaan. Liikkuminen mahdollistuu, mikäli testaus on luotettavaa ja nopeaa. Samaan aikaan seurataan tarkasti tartuntatilannetta, jotta uusilta epidemia-aalloilta vältytään. On aivan mahdollista, että tilanne jatkuu poikkeustilana vielä pitkään useamman vuoden ajan. Tältä osin kaikki tähän liittyvien prosessien tuleekin toimia ketterästi ja yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa, koska epidemiavaiheet ovat eriaikaisia maanosittain ja eri valtioidenkin välillä.  

4. Rokotusvaihe seuraa edellä olevia vaiheita riippuen siitä, missä vaiheessa maakohtaisesti ollaan. Saattaa olla, että on järkevää aloittaa rokotukset sieltä, missä epidemia on aktiivisin. Tästä lisää tulevissa kirjoituksissani. 

Tartuntaketjujen jäljitys

Kohdennettu ja tarpeen mukainen eristäminen tilanteessa, jossa meillä ei vielä ole käytettävissä rokotetta mahdollistuu vain, mikäli tartutuntaketjujäljitys toimii luotettavasti. Jäljitys tuleekin tehdä siten, että siihen on varattu riittävästi resursseja. Jäljitys johtaa karanteeneihin ja tältä osin on turvattava, että karanteeniin määrätyt henkilöt noudattavat karanteenimääräyksiä, jotta vuotoja tässä kohtaa ei pääsisi syntymään. Tämän varmistamiseksi elintarvikejakelu ja muut riittävät tukitoiminnot  tulee mahdollistaa kaikille karanteenin määrätyille. Myös taloudellinen tuki. 

Jäljitykseen liittyy myös potentiaalisten altistuneiden tiedottaminen ja tässä suhteessa esimerkkinä mainittakoon Etelä-Korea, jossa asia  hoidettiin tekstiviesteillä. Näin pystyttiin antamaan kohdennettuja ja oikea-aikaisia kehoitteita niille henkilöille, joiden olisi syytä mennä testeihin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. 

Jäljityksen suhteen on tehty arvioita siihen tarvittavista resursseista ja ajankäytöstä.  Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on tehnyt ehdotukset prosessista ja resurssitarpeista jäljitykseen liittyen teknisessä raportissaan. (Lähde). 

Kontaktien jäljittäminen vaatii koordinointia useiden paikallisten tai alueellisten sairaanhoitopiirien  välillä, koska tapaukset ja yhteydet voivat olla maantieteellisesti hyvinkin hajaantuneet. Tarvitaan laaja-alaista osaamista, jotta työskentely toimisi yhdenmukaisesti koko maassa. Tarvitaan yhteisiä prosessimalleja ja kyselylomakkeita strukturoidussa muodossa, jotta tietoa pystytään käyttämään valtakunnallisesti hyödyksi jäljityksessä. 

Heti tartunnan vahvistamisen jälkeen henkilö olisi haastateltava, ja yhteyshenkilöt olisi lueteltava ja luokiteltava korkean riskin altistumiseksi (’läheinen yhteys’) tai matalan riskin altistumiseksi koskeviksi kontakteiksi. Terveysviranomaiset seuraavat aktiivisesti korkean riskin altistumisen yhteyksiä, kun taas alhaisen riskin altistumisen yhteydessä henkilöiden tulee itse seurata oireita ja välttää sosiaalisia kontakteja. Karanteenia, vapaaehtoinen karanteeni mukaan lukien, voidaan harkita riskialtistuksen yhteydessä. Operatiivisella tasolla tarvittavat resurssit ovat verrannollisia tutkittujen tapausten määrään ja jäljitettäviin yhteyksiin. 

Yhtä infektoitunutta potilasta kohden tarvitaan jäljitysresurssien työpanosta n. 60 tuntia. Työaika sisältää haastattelut, riskiarviot, altistuneiden informoinnin, oireita saaneiden kontaktien testaukseen ohjauksen ja kahden viikon karanteeniin määrättyjen henkilöiden valvontaan liittyviä tehtäviä. Tässä kohtaan en mene tämän työn tarkempiin yksityiskohtiin, mutta sanomattakin on selvää, että tämä työ vaatii runsaasti aikaa ja resursseja. Kaikki kerätty tieto tulee saattaa myös tietokantaan, jotta sinne tallennetut tiedot ovat strategisen työryhmän käytettävissä. 

Korkean altistumisstatuksen omaavilla voi olla keskimäärin 36 kontaktia. Kaiken kaikkiaan kontakteja voi olla yhteensä lähes 90 (Lähde).

Tapausten lisääntyessä on entistä haastavampaa jäljittää kaikki  yhteydet. Vaikka kaikkia kontakteja ja altistuksia ei onnistuttaisikaan saamaan kiinni, niin yhdenkin altistuneen kiinni saaminen saattaa estää epidemian hallitsemattoman leviämisen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan myös muita teknologioita, joiden avulla laajojen kontaktiverkostojen jäljitys onnistuu huomattavan tehokkaasti. 

Tallennettu kategorioihin COVID-19, immuniteetti, tarttuvuusluku, tartuntaketjut | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Tartuntaketjujen jäljityksestä

Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa

Koronatilanne Suomessa on tätä kirjoitusta kirjoitettaessa rauhoittunut ja varmennettuja tartuntatapauksia on Suomessa todettu 12.5.2020 yhteensä 6003. Sairaanhoitopiireittäin tarkastellen muutaman päivän ajan vain HUS -alueella on ilmennyt merkittävissä määrin uusia tautitapauksia. Kansainvälisten artikkeleiden ja muista maista saatujen tietojen mukaan todelliset tartuntamäärät voivat olla jopa 50 kertaisia varmistettuihin tapauksiin verrattuna. Tällä perusteella meillä olisikin tartuntoja lähes 300 000. 

Rajoituksia ollaan pikkuhiljaa purkamassa ja tämä näkyy varmasti tartuntatilanteessa. Esimerkiksi Tanskassa koulujen avaus nosti R0 -lukuarvoa 0,3 yksiköllä (0,6 -> 0,9). Päättäjillä on suuri vastuu, koska joutuvat tekemään päätöksiä suuren epävarmuuden vallitessa. Todennäköisesti Suomessakin R0 -arvo tulee nousemaan, mutta kuinka paljon, jää nähtäväksi.  

John Hopkins -sivuston mukaan maailmassa on jo yli 4.2 miljoona  varmistettua tartuntaa ja 286 900 on kuollut COVID-19 -sairauteen. Edellä olevan perusteella koko maailman tartuntojen lukumäärä voi hyvinkin olla yli 200 miljoona. 

Tartuntatilanteen tasoittuessa ja painuessa alaspäin on syytä miettiä kaikkia niitä keinoja, joilla voidaan tehokkaasti rajoittaa tartuntojen leviämistä. Tartuntaketjujen jäljitys ja tietyllä tavalla toimenpiteiden rajaaminen alueellisesti tulee olemaan lähitulevaisuudessa merkittävin keino hallita tilannetta. Kukaan ei vielä tiedä mitä tapahtuu syksyllä ja on myös vaarana, että tautihuippu kohdataan Suomessakin vasta loppuvuodesta. 

Tilanne maailmalla

Maailma on ottamassa koronan vastaisissa toimissa uuden vaihteen. Valtiot luopuvat vaiheittain koulujen, kaupunkien ja jopa kokonaisten maiden sulkemisesta. Tilalle tulee testaaminen, tartuntaketjujen jäljitys sekä karanteeni. 

Yhdysvallat

COVID-19 tautiin on sairastunut ainakin 1.3 miljoonaa amerikkalaista. Sairauteen  on tähän mennessä (11.5.2020 New York Times) kuollut lähes 80 000. Minnesotassa, Arizonassa ja Alabamassa ei näy vielä uusien tartuntojen suhteen hiljenemisen merkkejä. Uusien tartuntojen suhteen ollaan vielä 20 000 tartuntatapauksen päivävauhdissa, vaikkakin pientä hiipumista on nähtävissä. 

Kanada

COVID-19 tautiin on sairastunut lähes 70 000. Kuolleita on tähän mennessä rekisteröity 4800. Ensimmäinen tartunta todettiin 25.1.2020 Wuhanista Torontoon saapuneelta matkustajalta. Päivää myöhemmin hänen vaimonsa näyte todettiin positiiviseksi. 

Ranska

Tautiin on sairastunut lähes 140 000 ranskalaista. Kuolleita tähän mennessä on n. 26 400. Sairaalassa olevien ja tehohoitoa vaatineiden potilaiden määrä on vähenemässä, mutta vielä ei voida sanoa, että epidemia olisi mitenkään selätetty. Ranskassa rajoitukset liikkumisen ja asioinnin suhteen astuivat voimaan maaliskuun puolivälissä. Maa on jaettu “vihreään” ja “punaiseen” suuralueeseen, joissa noudatetaan erilaisia rajoitustoimia. Maskin käyttäminen julkisissa liikennevälineissä on pakollista. 

Saksa

Saksassa COVID-19 tartuntoja on havaittu yhteensä 170 508. Kuolleita tähän mennessä yhteensä 7 533. Rajoituksia on alettu purkaa ja mikäli tartuntamäärät kasvavat yli 50 per 100 000 asukasta kohden, on niihin palattava uudelleen. Väkimäärältään 83 miljoonan maassa on pystytty tekemään 140 000 testiä päivittäin ja satoja terveydenhuollon ammattilaista on koulutettu auttamaan viranomaisia tautiketjujen jäljityksessä. 

Intia

Intiassa on otettu käyttöön järeät rajoitustoimet ja se koskettaa koko valtakunnan alueella lähes 1.3 miljardia ihmistä. Rajoitukset astuivat voimaan 25.3.2020 ja niitä on tarkoitus purkaa 17.5.2020 lähtien. Intiassa on toistaiseksi todettu lähes 68 000 tapausta ja tautiin kuolleita on raportoitu olevan 2 200.  (Lähde: The New York Times 11.5.2020). 

Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa

Tietämystä kertyy koko ajan enemmän SARS-CoV2 -viruksesta. Tartuntamäärät sellaisenaan eivät anna oikeaa kuvaa taudin leviämisestä väestössä. Todelliset tartuntamäärät ovat suurempia ja voivat poiketa alueellisesti suurestikin, toki samassa suhteessa vahvistettujen tartuntojen kanssa. Tämä tosiasia antaa vahvan perusteen saada vihdoinkin jäljitysprosessi toimivaksi mahdollisimman pikaisesti. Ilman sitä ei asiaa voida saada haltuun, enkä missään tapauksessa lähtisi tekemään rajoitusten purkua, ennen kuin tämä asia on kunnossa. 

Pandemian ollessa kyseessä täytyy myös muistaa, että pelkästään maakohtaiset toimet eivät riitä kovinkaan pitkälle, vaan tietämystä hyvistä käytänteistä, niin taudin hoidossa, kuin sen rajoittamismenetelmissä tuleekin tehdä aktiivisesti eri maiden välillä. 

Tartuntaketjujen jäljityksessä on suoria tapoja saada asia haltuun, mutta sitten on myös välillisiä keinoja, joita lämpimästi suositan virustaudin taltuttamisessa. Välillisistä keinoista kirjoitan myöhemmin lisää, mutta käytännössä ne liittyvät mobiiliverkon hyödyntämiseen ja matkapuhelimissa jo olemassa olevaan teknologiaan

Vasta-ainetestit

Vasta-ainetestejä on alettu tekemään Suomessa satunnaisotannalla. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella väestöstä on muodostunut vasta-aineita osoituksena aiemmasta koronaviruksen kohtaamisesta (ns. seroprevalenssi). Lisäksi tutkimuksessa mitataan vasta-aineiden määrää ja seurataan, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät. Arvioimalla vasta-aineiden esiintymistä väestössä voidaan seurata, kuinka laajasti epidemia on levinnyt eri ikäryhmissä ja eri alueilla. Tiedot tukevat päätöksentekoa, kun arvioidaan, mitä toimenpiteitä epidemian hallitsemiseen kulloisessakin vaiheessa tarvitaan. Tutkittavia, joiden verinäytteessä esiintyy SARS-CoV-2-koronaviruksen vasta-aineita, voidaan pyytää mukaan jatkoseurantaan, jossa seurataan vasta-ainetason säilymistä uusintanäytteissä. Tähän osatutkimukseen pyydetään suostumus erikseen.  (Lähde: https://thl.fi/fi/-/thl-tutkii-koronaviruksen-leviamista-vaestossa-vasta-ainetutkimuksella-tutkimukseen-kutsutaan-osallistujia-satunnaisotannalla).

Uudenmaan osalta on ehditty tutkia 1504 näytettä. Näistä vasta-aineita on löytynyt 38 näytteestä. Mikroneutralisaatiotestiin on edennyt 8.5.2020 mennessä 1146 näytettä ja näistä on ehditty tällä menetelmällä testata 27 näytettä. Näistä kolmella on ollut positiivinen tulos. MNT (mikroneutralisaatiotesti) mittaa virusta neutraloivia toiminnallisia vasta-aineita. Nämä vasta-aineet myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta. 

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tutkimustietoa siitä, minkälainen immuunivaste tuottaa suojaa COVID-19-tautia tai -tartuntaa vastaan. Alhainen positiivisten tulosten määrä kertoo osaltaan sen, että tauti ei ole levinnyt väestössä kovinkaan laajasti. Rajoitustoimet ovat siis purreet varsin hyvin. 

Toisaalta tässä kohtaa herää myös kysymys, että onko pahin vasta edessäpäin ja onko tämän perusteella rajoitusten purku hieman ennenaikaista. https://thl.fi/fi/-/uudenmaan-vaestossa-vain-harvalla-esiintyy-uuden-koronaviruksen-vasta-aineita).

Malleissa käytetyistä lähtöarvoista

Hetemäen raportissa oli viittaus Suomessa käytettyyn malliin, jonka perusteella on nyt tehty rajoitusten poistopäätöksiä. Yleisesti voidaan todeta, että mallit ylipäänsä ovat niin hyviä tai huonoja, kuin niihin syötetyt lähtöarvot. 

Mallien parametrisointi alkutilanteen osalta on vaativaa ja helpoin  tapa on asettaa siihen sellaisia lukuja, jotka ovat käyneet toteen taudin aiemmin kokeneissa valtioissa (Kiina, Singapore etc.). Päätöksenteko tällä asetelmalla ei välttämättä ole kovin hyvä asia. SEIR-malli, jota on käyetty päätöksenteon tukena sisältää näin ollen ongelmallisia oletuksia, jotka varmaan aikaa myöten korjataan.

Mallin staattisuus lienee suurin ongelma ja näin ollen tehdyt johtopäätökset sitä kautta tulisikin kyseenalaistaa. Tarvitaan dynaaminen malliasetelma, joka reagoi aikaa myöten tapahtuviin muutoksiin lähtöarvoissa ajantasaisesti. Vasta tämän jälkeen voidaan puhua ja tehdä päätöksiä, jotka vastaavat todellisuutta. Todellinen tilannekuva toukokuun alussa on aivan eri, kuin huhtikuun alussa luotu laskelma. Tilannekuvan saaminen ajantasaisesti tulisikin olla kaiken päätöksenteon lähtökohtana, varsinkin tässä tapauksessa. 

Mallissa käytetty R0-luku on myös kysymyksiä herättävä. Miten voidaan käyttää lähtöarvona sellaista lukuarvoa (2.4), joka ei vastannut todellisesti Suomen olosuhteita epidemian alussa? Alueellisesti tilanne on myös hyvin erilainen eri osissa maata ja tämäkin seikka tulisi huomioida. 

Yhteenveto

Yhteenvetona todettakoon, että COVID-19: n tartuttavuusluku on arvokas muuttuja ainakin yksilötasolla ennustamaan tartuntataudin leviämistä. Väestötason tarkasteluissa asiaan liittyy riskejä, jotka saattavat olla hyvinkin fataaleja. Kokonaisuuden kannalta olisi kuitenkin oleellista, että jatkossa kiinnitettäisiin entistä suurempaa huomiota myös seuraaviin kysymyksiin. 

  1. Mikä on oireettomien kantajien tartuntakyky? 
  2. Kuinka suuri osa tartunnan saaneista on jäänyt tavoittamatta puutteellisen tartuntaketjujäljityksen johdosta? 
  3. Ovatko nykyiset strategiat tartunnan leviämisen estämiseksi tehokkaita? 
  4. Toimiiko aluehallintoviranomaisten tiedonvaihto varmasti, kun tautiryppäitä alkaa ilmetä alueilla rajoitusten purun myötä?
  5. Onko kotieläinten suhteen annettu riittävästi informaatiota COVID19 tautiin liittyen?

Lähteet: THL, COVID-19 R0: Magic number or conundrum?, The New York Times 11.5.2020. 

Internet Radio In Times of Crisis. Radio Vapaa Helsinki – Ajankohtaista koronasta. #covid19 #koronakriisi #Korona #radiovapaahelsinki

Korjaukset: 17.5.2020 korjattu rajoitusten alkaminen Ranskassa. Virheellisesti aloituskuukaudeksi oli merkitty marraskuu.

Tallennettu kategorioihin Helsinki, korona, koronaepidemia | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa