Ikäryhmäkohtainen äänestysaktiivisuus viime eduskuntavaaleissa

Eläkeikäisten määrä kasvaa vuosi vuodelta suhteessa nuorempiin ikäluokkiin. Miten tämä vaikuttaa äänioikeuttaan käyttävien määriin ikäryhmittäin? Ilmeisesti teemoitusten suhteen parhaimman äänipotin saavat ne ehdokkaat, jotka nostavat esiin eläkeläisten asiat ja sitoutuvat edistämään tämän ikäryhmän asioita. Äänestysaktiivisuus on yleensä korkeampaa iäkkäämmillä äänestäjillä, joten siinäkin suhteessa asia on varsin merkityksellinen.

En ala tässä käymään läpi demografisia perusasioita, mutta tämä tilannehan jatkuu tulevinakin vuosina. Viime eduskuntavaaleissa 2015 ikäryhmän 55-69 käytti äänioikeuttaan 80 prosenttia. Vastaavasti 25-34 vuotiaista äänesti vain 58 prosenttia (Lähde: Talouselämä 1/2019). Tämä antaa siis osviittaa siihen, mitä painotuksia ehdokkaiden ehkäpä kannattaisi käyttää. Ehdokkaiden tulee tehdä asioiden eteen myös töitä ennen ja eritoten valituksi tultuaan. Nyt ei enää riitä pelkät puheet.

Yli 65 -vuotiaat siis määrittävät suurelta osin millaisia päätöksiä Suomessa tehdään nyt  ja tulevaisuudessa. Sukupolvi, joka rakensi ja mahdollisti tämän yhteiskuntamme nykyisen hyvinvoinnin päättää siis varsin pitkälle, kuka päättää heidänkin asioistaan.

Tallennettu kategorioihin eläkeläiset, ikäihmiset | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ikäryhmäkohtainen äänestysaktiivisuus viime eduskuntavaaleissa

Laittomasti maassa olevien lukumäärät EU-alueella 2017

Laittomasti maassa olevien lukumääriä tilastoidaan hyvinkin tarkasti ja Eurostatin mukaan vuonna 2017 näitä henkilöitä EU-alueella oli yhteensä 983 860. Vuoden 2015 osalta tilastojen mukaan heitä oli 2 154 675.  

Maat, joissa näitä laittomasti maassaolijoita on runsaimmin ovat: Saksa (156 710), Ranska (115 085), Kreikka 68 110, Iso-Britannia (54 910) ja Espanja (44 625).

Näiden henkilöiden läsnäolo muodostaa koko EU-alueella riskin, jota lisää näiden henkilöiden pendelöinti maasta toiseen. Edellä olevien lukujen perusteella Saksa on jostain syystä suosikkimaa ja Kreikka lähinnä ”kauttakulkumaa”. Kuten kirjoitin jo viime eduskuntavaalien aikaan, niin EU:n tulisi pikaisesti saattaa alueensa raja-alueille vastaanottokeskukset, joissa maahanpääsyn edellytykset tutkittaisiin ja käännytykset suoritettaisiin välittömästi. Se, että näitä henkilöitä pääsee vapaasti maasta toiseen ei ole järkevää monestakin syystä.

Eri puolilla Eurooppaa saamme lukea järkyttävistä uutisista ja laittomuuksista, joita tämä ”vapaa liikkuvuus” on saanut aikaan. Kuten edellä olevista lukumääristäkin voi päätellä, niin asia todellakin vaikuttaa jo merkittävästi kansakuntien sisäiseen turvallisuuteen.

Läden: Eurostat.

Tallennettu kategorioihin laittomasti maassa oleva | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Laittomasti maassa olevien lukumäärät EU-alueella 2017

Hyvää joulua!

On tullut aika hengähtää ja hiljentyä joulunviettoon. Toivotetaan myös naapureille hyvän joulun toivotukset. Lisää mukaan hymy, halaus tai vaikkapa yläfemmat.  Hyviä eleitä, jotka kantavat pitkälle tulevaan ja voivat mullistaa toisen ihmisen elämän.

Tehdään loppuvuodesta unohtumaton ja jaetaan positiivisuutta ympärillämme.

Hyvää joulua ystävät.

Tallennettu kategorioihin Helsinki | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää joulua!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyytemme perusta on kyky säilyttää sisukkuus ja periksiantamattomuus kaikissa tilanteissa. Sotiemme veteraanit ja esivanhempamme olivat näiden piirteiden lisäksi rohkeita juuri vaikeinakin hetkinä.

Periksiantamattomuus mahdollistaa sen, että sukupolvesta toiseen isänmaamme jää jälkipolvillemme turvallisena, eheänä ja itsenäisenä maana.

Kiitokset sotiemme veteraaneille heidän uhrauksistaan Suomen ja jälkipolvien hyväksi. Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.

Pidetäänhän isänmaastamme hyvää huolta, eikö niin?

Malminkartanossa 6.12.2018
Marko Ekqvist
eduskuntavaaliehdokas 2019

Tallennettu kategorioihin itsenäisyys, itsenäisyyspäivä, sankarivainajat, sotaveteraanit | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää itsenäisyyspäivää!

Metaani on 100 kertaa voimakkaampi GHG-kaasu kuin hiilidioksidi

Energiantuotantoon liittyvissä linjauksissa tulisi päätökset tehdä aina siten, että niiden todelliset vaikutukset on selvitetty riittävän tarkasti. Viittaan tässä Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen Hanasaaren voimalaitoksen ennenaikaisesta alasajosta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksella olisi ollut vielä reilusti käyttöaikaa. Päätöksen todelliset vaikutukset todentuvat sitten myöhemmin. Kuten tästä jutustakin käy ilmi, niin maakaasutuotannon elinkaarenaikaiset päästöt ovat moninkertaiset suhteessa kivihiilivoimalaitoksen käyttöön lyhyelläkin tarkastelujaksolla.

Aikaisemmat arviot metaanipäästöistä ovat olleet alakantissa ja erityisesti ns. häiriöpäästöjen suuruusluokasta ovat yllättyneet alan tutkijatkin.

Kuten olen joissakin yhteyksissä todennut, niin päätöksentekijöiksi pitäisi valita henkilöitä, jotka riittävän laajasti seuraavat ja tarkistavat päätöstensä vaikutukset suhteessa työllisyyteen, talouteen ja ympäristöön. LNG:tä ollaan lisäämässä jollain aikavälillä, muta edelleenkin maakaasun osalta olemme riippuvaisia Venäjältä tuotavasta kaasusta.

Kaikki valtuustomme jäsenet tietänevät varmaan hyvinkin tarkasti vuotokaasumäärät rajan takaisen putkiverkoston osalta ja näiden vuotojen kasvihuonkaasuvaikutuksen ilmakehään. Tuskinpa. Kovasti maakaasun käyttöä on viimeaikaisissa jutuissa tuotu esiin, jota nyt tultaisiin siis Helsingissäkin lisäämään. Viimeksi asia oli esillä eilen (18.10.2018), kun ministeriö tiedotti kivihiilen käytön alasajosta. Vuotopäästöt koko tuotantoketjun osalta taisivat unohtua päätöksiä ja linjauksia tehtäessä. Mikäli edes 3 % (vaihteluväli arvio 1-9%) koko tuotannon (Suomeen tuotavan) maakaasun vuotoarviosta pitää paikkansa, niin kehoittaisin perehtymään asiaan.

Malminkartanossa 19.10.2018
Marko Ekqvist

Tallennettu kategorioihin ghg-kaasut, maakaasu, metaani, vuotopäästöt | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Metaani on 100 kertaa voimakkaampi GHG-kaasu kuin hiilidioksidi