Marko Ekqvist – Blogi

Liikunta ja liikkumisen edistäminen ovat kansantalouden kannalta merkittävä panostus. Alla asiakokonaisuuksia, joita tulen ajamaan valituksi tultuani. Kiitän Olympiakomitea Ry:tä ansiokkaasta työstä Liikkuvan Suomen eteen. Harrastan itse OCR -esteratajuoksua ja teen tähän liittyviä harjoitteita viidesti viikossa. Hyvässä kunnossa oleva ehdokas tekee töitä Suomalaisten eteen.

Katso harjoituskalenterini ja mieti tarkkaan haluatko valtakunnan asioita ajamaan sohvaperunakansanedustajan vai edustajan, joka pitää kunnostaan hyvää huolta. #kovakuntoisinehdokas #huippukunnossa

Katso OCR -kilpailuvideoni tästä.

Alla koosteita ja otteita Olympiakomitean ehdotuksista miten asiat tulisi hoitaa, jotta Suomi saadaan liikkumaan.

Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi.

Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat 3,2-7,5 miljardia vuodessa. Liikkumattomuuden kustannukset ovat kasvussa, muun muassa koska väestömme ikääntyy ja lapset liikkuvat liian vähän.

Jos Suomi saadaan liikkeelle, edut eivät rajaudu kustannussäästöihin. Liikunta vaikuttaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myönteisesti esimerkiksi oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja työkykyyn.

Samalla Suomella on kirittävää huippu-urheilussa. Suomalaiset arvostavat ja haluavat huippu-urheilumenestystä.

Huippu-urheilumenestys ei ole mahdollista nykyisillä resursseilla. Lisäksi johtaminen on ollut epäselvästi jaettu ministeriön ja Olympiakomitean välille. Työnjaon selventäminen on jo käynnistynyt liikuntapoliittisen selonteon pohjalta.

Suomalaisilla tulee olla kilpailijamaiden urheilijoiden verrattuna tasavertaiset mahdollisuudet menestyä. Kärkiurheilijoilla ja lahjakkaimmilla nuorilla tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen valmentautuminen ja toimintaympäristö.

Näihin haasteisiin vastataan toimilla, joita Olympiakomitea ehdottaa yhdessä urheiluyhteisön kanssa tulevalle vaalikaudelle:

Liikkuva Suomi ja Menestyvä Suomi

Liikkuva Suomi

Vain viidesosa suomalaisista liikkuu riittävästi  hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tästä aiheutuu  miljardiluokan kulut yhteiskunnalle, valtioneuvoston tilaaman selvityksen (2018) mukaan 3,2-7,5 miljardia vuosittain. Summa on kasvamassa muun muassa koska lapset eivät liiku riittävästi, ja siksi työikäisten kunto uhkaa tulevaisuudessa olla nykyistä heikompi. Myöskään ikäihmiset eivät liiku riittävästi. Siksi suurten ikäluokkien tullessa yli 80 vuoden ikään terveydenhuoltokulut uhkaavat todella karata käsistä. Riittävästä liikkumisesta aiheutuisi terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi tutkimusten mukaan suurta hyötyä myös yhteisöllisyyden, oppimisen ja tuottavuuden kannalta.

Näistä syistä Suomeen tarvitaan tulevalla vaalikaudella voimakas, kokoava ja kattava liikkeen lisäämisen ohjelma, Liikkuva Suomi.

Kerhoja kouluun! Erityisenä osana liikunnallisen elämäntavan tukemista ovat koulut. Harrastaminen koululla koulupäivän yhteydessä mahdollistaa yhdenvertaisen harrastamisen ja lisää lapsille ja nuorille lisää aikaa perheen ja kavereiden kanssa, antaa motivoivaa, omaan kiinnostukseen pohjautuvaa tekemistä ja vähentää yksinäisyyttä. Harrastustoiminnan lisääminen koulupäivän yhteyteen on otettu hyvin vastaan koulujen henkilökunnan oppilaiden, vanhempien ja kerhotoiminnan järjestäjien keskuudessa. Lähes kaikki lapset haluaisivat olla mukana harrastuskerhoissa, mutta yli 70% alakoululaisista on koulupäivän yhteydessä järjestettävän liikunnallisen iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolella. Samalla lähes jokainen haluaisi mukaan.

Suomessa tehdään paljon ansiokasta työtä lasten liikunnallisen kerhotoiminnan parissa. Toimintaa on edelleen liian vähän. Vain 22% lapsista osallistuu liikunnalliseen kerhotoimintaan. Noin 2/3:ssa kouluista ei ole tarjolla vastaavaa toimintaa (lähde: Liitu-tutkimus (2016). Alakouluikäisen lapsen tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi liikunta on tärkeä yhteisöllisyyden ja oppimisen edellytys. Ja ennen muuta: liikunta on kivaa!

Lataa esite: Kerhoja kouluun!

Menestyvä Suomi

Suomalaiset arvostavat huippu-urheilumenestystä: ¾ suomalaisista sanoo pitävänsä merkittävänä suomalaisten kansainvälistä menestystä. Kuvaavaa on myös, että vuodesta toiseen urheilulähetykset ovat seuratuimpien joukossa. Nykyisellä johtamisella ja resursseilla menestystä ei kuitenkaan voida tavoitella. Johtamista hankaloittaa epäselvä työnjako. Valta, vastuu ja keinot johtamiselle ovat hajautettuina Olympiakomitean ja OKM:n välille.

Suomalaisilla urheilijoilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet menestyä. Kärkiurheilijoilla ja lahjakkaimmilla nuorilla tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen valmentautuminen ja toimintaympäristö. Lisäksi eri kulttuurin alueita on syytä kohdella yhdenvertaisesti: urheilun rahoitus on merkittävästi pienempää kuin esimerkiksi baletin tai elokuvan, vaikka urheilun tavoittavuus ja arvostus on verrattaessa erittäin hyvällä tasolla. Kun menestykselle saadaan hyvät edellytykset, se voi tuottaa ihmisten arvostamia elämyksiä, yhteisöllisyyttä, inspiraatiota ja myös myönteisiä talousvaikutuksia.