Suomen talouskehitys ennen korona-kriisiä oli alavireinen ja ennusteet eivät olleet kovin hääppöiset. Nyt kun shokki on päällä, niin talouskasvu taittuu jyrkästi ja sitä kautta epätietoisuus tulevaisuudesta on entistä raastavampaa. Koronasta ei pysty kovin helposti löytämään postiviista sanottavaa, mutta tarkastellaampa asiaa hieman tarkemmin.
Aikakausi koronan jälkeen voi olla aika erilainen siitä lähtötasosta, jossa elimme vuoden 2019 aikana. Vaikutukset voivat olla joillakin alueilla varsin suuria ja nyt varsinkin, kun kysymyksessä on kaikkia kansakuntia koskeva, niin pitänee vetää yhteen vähän niitä asioita, johon tämä kriisi iskee kovimmin tai sitten toisaalta mitä hyvää tämä saa aikaan.

Mielenkiintoinen kysymys, sillä emmehän vielä tiedä, miten tästä viruksesta päästään eroon. Rokotetta saadaan odotella vielä. Tuhannet tutkimusryhmät ympäri maailmaa koittavat saada rokotteen aikaiseksi. Kilpajuoksu talouden katastrofin estämiseksi ja koronaviruksen nitistämisen suhteen on alkanut.
Koronan välilliset vaikutukset iskevät kovimmin yhteiskuntiin ja yksilöihin, jotka ovat olleet hoikommassa asemassa jo ennen koronaa.
Matkustaminen
Ennen ja jälkeen koronaeran. Koronan jälkeen matkustaminen kokee suuria muutoksia. Kotimaan matkailu tulee kasvamaan. Kaikki riippuu siitä, millä aikataulululla rokote saadaan markkinoille.
Tavarat ja palvelut
Yritysten tuotantoketjut osoittautuivat herkiksi tämän tyyppiselle kriisille. Yritysten komponenttipula on tosiasia ja tämä vaikuttaa osaltaan muutenkin heikon taloustilanteen aikana toimijoiden kykyyn saada tuotteita myyntiin. Omavaraisuude merkitys kasvaa kaikissa maissa. Asioita joudutaan väkisinkin miettimään uudelleen.
Pankkisektori
Suomen ja muiden Euroopan maiden velat kasvavat pysyvästi uudelle tasolle. Tästä käydään kovaa vääntöä vielä, kun tilanne rauhoittuu. Tulevat sukupolvet maksavat tämän velan. Aika paljon pinotaan pinkkaa tuleville polville. Nurkan takana kun on myös ilmastomuutoksen selättäminen ja mahdollisesti muut viruspandemiat, joita varmastikin tulee. Velkataakka kasvaa ja on olemassa myös vaara, että tilanne konfliktoituu. Todella vaarallinen tilanne on päällä ja tulevaisuudessa epävarmuus kasvaa, ellei rokotetta saada aikaiseksi mahdollisimman nopeasti.
Kesäkuussa tiedämme jo tarkemmin, mitä skenaariopolkua taloutemme lähtee etenemään. Vaikka tukea yrityksille on saatavilla, niin huhtikuun rajoitukset tulevat kaatamaan yrityksiä.
Mikäli nyt tehdyt rajoitukset puretaan liiaan aikaisin, niin vaarana on, että pandemian toinen aalto tekee entistä suurempaa tuhoa kansantalouksille.
Euroopan Keskuspankki (EKP) on luvannut tehdä kaiken tarvittavan. EKP kasvattaa kriisissä velkakirjojen ostoja ja ostaa valtioiden ja yritysten velkakirjoja 750 miljardilla eurolla.
USA:n keskuspankki Fed tarjoaa markkinoille hätärajoitusta velkakirjaostoilla enemmän kuin finanssikriisissä. Fedin tase nousi viime viikolla uuteen ennätykseen yli 6000 miljardiin dollariin. USA:n liittovaltion elvytyspaketti on 10 % bkt:sta. Moni työtön putoaa tyhjän päälle, joten liittovaltio jakaa 1200 dollarin shekkejä. Hidas järjestelmä tuo rahat osalle vasta syyskuussa.
Saksan elvytyspaketti on 1200 miljardia euroa, joka koostuu pääosin lainoista ja takuista. Lisäbudjetti on 4,5 prosenttia bkt:sta eli 156 miljardia euroa. Lisäelvytystä on tulossa.
Suomessa elvytystoimet ovat n 15 miljardia euroa ja koostuvat pääosin lainoituksesta ja takuista. Lisäbudjetti kasvattaa valtion velanottoa noin 400 miljoonaa euroa. Luku kasvaa vielä ja lisäelvytystä on tulossa. Lomauttamista on helpotettu ja yrityksille suunnattu rahoitusta.
Pieniä positiivisiakin asioita…
Ympäristö
Ilmanlaatu kaupungeissa paranee varmasti. Tämä seikka johtaa muihin positiviisiin asioihin. Merkittäväin lienee pienhiukkaspäästötasojen radikaali väheneminen. Tämä taas johtaa suoriin terveysvaikutuksiin ja vakavat keuhkosairaudet vähenevät.
Syntyvyys
Mitä ilmeisimmin syntyvyys kasvaa nyt myös sellaisissa maissa, joissa lapsiluku on alhainen. Moni tietenkin ajattelee, että stressaavassa elämäntilanteessa ei ensimmäisenä tule nämä asiat mieleen, mutta tietääkseni tässä suhteessa ei ihmisluonne ole siitä niin moksiskaan, vaan eittämättä syntyvyys tulee nousemaan tämän shokin seuraksena.
Jutussa käytetty lähteenä Talouselämä Nro:14.