Feature-journalismia ja gonzoilua

Helsingin sanomien pääkirjoitussivulla kerrattiin edellisviikon puheenaihetta, joka yllätyksenomaisesti oli feature-journalismi. HS toimittaja Vesa Síren kirjoittaa kolumnissaan (HS 6.4.2024). Tapaus liittyy Matti Kuuselaan, joka sepitteli juttuja ja sittemmin useita hänen artikkeleistaan poistettiin sepittelyn johdosta. Aamulehden toimituksen johto ei ilmeisestikään tunne tämän tyyppistä journalismia. Kolumnisti nostaa esiin nyt monille varmaan uuden termin Gonzo-journalismi. Gonzoilu on ihan jees, mikäli pysytään totuudessa ja usein syytä huoleen ei ole, koska gonzo-journalismi menee varsin tarkaksi, koska sitä tuotetaan tapahtumista tai tilanteista, joita ei ole aiemmin käsikirjoitettu. Yllätyksellinen journalismi on parasta journalismia.  Tästä nyt en sen enempää kertoile, mutta totean vain, että olin viime eduskuntavaaleissa ainoa ehdokas, joka hyödynsi Twitch-suoratoistopalvelua. Ei käsikirjoitusta eikä ennalta sovittuja haastatteluita. Kaikki tehtiin livenä vaalikentillä.

Uutissivulle oli ko Hesarissa nostettu myös ”yllätyksenomaisesti” lakkolait ja sen johdosta hyvinkin tulehtunut asetelma lakkolakeja käsittelevän eduskunnan työelmä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Oppositio pyrkii toimillaan hidastamaan kehitystä ja pitää lakien kiirehtimistä pahana asiana. Näin ei kuitenkaan ole. Tarvitaan lainsäädäntökehys, jossa on tarkasti määritetty poliittisten lakkojen ja niihin viittaavien toimien legitiimisyys ja oikeutus. Ei voi olla niin, että ay-liike voi laittaa kansantaloutemme kuralle vain pelkästään sillä perusteella, että nyt oppositiossa olevien puolueiden kannattajat eivät käyttäneet äänioikeuttaan. Hallituspuolueilla on kansan mandaatti toimia eduskuntavaalien tulosten pohjalta ja hyvä niin, sillä mikäli korjaustoimia talouteen ei nyt tehdä, niin kansantaloutemme on vaarassa ajautua syöksykierteeseen, josta ei nousta kovin helposti.

Lakkoilun sivuvaikutuksista puheen ollen esim. Terrafame ilmoitti keskeyttävänsä tuotantonsa lakkoilusta johtuvien logistiikkaongelmien johdosta. Ay-Hakaniemi varmaan on tyytyväinen tämän tyyppisiin päätöksiin. Aiheutetaan mahdollismman paljon hallaa yritysten toimintaedellytyksille ja pitkällä juoksulla tämä automaattisesti johtaa tilanteeseen, jossa investointherkkyys vähenee Suomea kohtaa. Tälläkin perusteella lainsäädäntömuutokset ovat välttämättömiä, jotta Hakaniemen populistien touhuilu loppuu.

Kannatusmittausten mukaan Suomen alasajoon vahvasti vaikuttanut Sdp olisi nyt suosituin puolue. Tässä nähdään, millä tavoin oppositio pelaa likaista peliään. Poliittisten lakkojen järjestäminen on näemmä tuottanut toivotun tuloksen. Rohkenen kuitenkin epäillä gallupin otantaa ja osaltaan vaikuttanut tähän tulokseen.

Entinen kansanedustaja Matti Vanhanen jyrähteli istuvalle kansanedustajalle ja ps-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelälle. Valtiovarainmininsteriön ylijohtaja Mikko Spolanderin lausunto ja siitä seurannut Mäkelän kommentointi oli mielestäni täysin oikeutettu. Tuossa virka-asemassa olevan henkilön pitäisi tulla ulos asioilla, joilla on totuuspohjaa.   Matti Vanhanen pöyristely ei paljonkaan vaikuttanut Mäkelän kantaan ja pidän Mäkelän ulostuloa hyvänä. Tulos tai ulos -periaate on hyvä muistaa myös valtionhallinnossa. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kouluammuskeluun liittyen laitoin eilen X:ään viestin, jossa näytin, mihin ollaan menossa koulujen turvatarkastusten suhteen. Ajat ovat muuttuneet ja näin ollen muuttuneeseen tilanteeseen tulee tehdä toimia turvallisuuden lisäämiseksi kouluissa.

https://x.com/MarkoTJEkqvist/status/1776681861764321639

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá (nomen ist omen) ei ymmärrä kansantaloudesta näemme edes perusteita. Veronkorotuksia voidaan toki  tehdä tietyssä taloustilanteessa, mutta niiden tulee olla harkittuja ja vaikutusten tulee olla sellaisia, että ne eivät vaikuta heikomassa asemassa olevien elämään. Itse en näe veronkorotuksia järkevinä. Ainoa järkevä tapa toimia on poistaa ylimääräiset virat valtionhallinnosta, tehostaa toimintoja ja lisätä tehokkuutta. Näillä toimilla veronkorotuksiin ei tarvitse ryhtyä. Olen tästä asiasta pauhannut jo viime eduskuntavaaleissa. Vahva ja toimiva sisämarkkinoiden toiminta on avain siihen, että saamme talouskasvua nimenomaan pk-yritysten toiminnan aktivoitumisen kautta.

Ainoa järkevä verollepanokohde, jonka Lainá mainitsi on yleishyödyllisten yhdistysten säätiöiden ja ammattiliittojen osinko- ja kiinteistötulot. Kannatan tätä lämpimästi ja mitä ilmeisimmin tähän on tulossa muutos. Mitä nopeammin niin sitä parempi, koska maksavat vihervasemmistolle epäsuorasti vaalitukea näillä rahoilla. Katsotaan sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa miten vaalimenestys hoituu, kun säätiöiden rahoja vaalikampanjointiin ei ole enää käytettävissä.

Koronatukien kavalluksesta 22 henkilöä pidätetty Italiassa, Itävallassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Euroopan syyttäjäviranomaisen mukaan kyse on lähes 600 miljoonan eurosta (lähde AFP). Tuet oli tarkoitettu koronapandemiasta elpymiseen. Huijauksessa olivat mukana asiantuntijoita, joilla oli kokemusta julkisten rahoitusten hakemisesta. Taustalla oli yritysvyyhti, jonka kautta rahoja ilmeisesti siirreltiin ja pestiin huolella. Olen tästä asiasta kertonut aiemminkin, että EU-rahoituksen riskitasot ovat varsin suuria erityisesti niiden tukien osalta, jotka liittyvät ns. NGO-yhdistysten toimintojen rahoitukseen. Valvonta on olematonta ja useimmissa tapauksissa rahoituksen saaneet yhdistykset eivät tee tarvittavia tulosraportteja tai keskeyttävät toimintansa rahoituksen saatuaan. Useissa NGO-yhdistyksissä on taustalla myös yritystoimintaa ja sitä kautta toiminnan tarkastaminen on hyvin vaikeaa.