IPCC Global warming of 1.5°C – Summary for Policymakers – ARVIONI YHTEENVETORAPORTISTA

Tunnollisena ja asioista selvää ottavana eduskuntavaaliehdokkaana lueskelin hyvinkin nimekkäiden tekijöiden ja sinänsä siis luottamusta herättävää Summary for Policymakers -raporttia. Summary for Policymakers -raporttia vuodelta 2018.

Tämä on ilmeisesti se raportti, jolla vedätetään eri maissa olevia päättäjiä ja poliitikoita tekemään hyviä päätöksiä. Raportissa on 26 sivua ja on sinänsä varmaan sopivan kokoinen kiireisille poliitikoille ja poliitikon aluille, joilla on luetun ymmärtäminen hanskassa ja kykenevät yhdistämään aiemman tietämyksensä sujuvasti tässä esitettyihin asiakokonaisuuksiin.

Pienenä yksityiskohtana lienee paikallaan kertoa, että tein aikoinaan työkseni ilmapäästöinventaareja ja raportoin niiden tuloksia Suomen osalta eri EU:toimielimille. Minun käsialaani on mm. aikasarjat Suomen raskasmetallipäästöistä 90-luvulla ja olin myös kehittämässä menetelmiä inventaarien osalta maatalouden ammonnikakki ja metaanipäästölaskentaan liittyen. Ehkä näistä sitten myöhemmin lisää.

Mennäänpä siis lukemaan tätä maailmalopun opusta. Saattaa olla että minulla on ennen tämän tekstin lukemista pieniä ennakkokäsityksiä IPCC tuotoksista, mutta älkäämme antako sen haitata tätä tulevaa lukunautintoani.

No niin. Etenin sivulle 6 ja lyhyessä introtekstissä kerrotaan, että tässä raportissa esitetään oleelliset yhteenvedot Pariisin kokouksessa sovitusta jatkotyöstä. Tässä siis keskitytään pelkästään useista muista vaihtoehdoista huolimatta tähän 1.5 asteen nousuun verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi tässä kohtaa kerrottiin, että käytössä on IPCC:n oma tiedon luotettavuutta kuvaava sanallinen termi ja sitä siis esitetään kunkin väittämän tai toteaman yhteydessä.

Kätevää, poliitikolle jää siis tehtäväksi arvioida globaalisti biljoonia maksavavasta kokonaisuudesta high confidence-termi riittävän luotettava päätöksenteon kannalta vai voitaisiikon sittenkin päätökset tehdä medium confidence -termin perusteella. Aika järkyttävää asioiden oikomista.

Lukemista ja viittauksia helpottaa jokaisen kappaleen kirjain ja numeryhdistelmä. Etenen varovaisen toiveikkaasti A-osion kohtaan A päätekstiin, jossa kerrotaan aikaväli, jolloin tapahtuu maailmanloppu eli IPCC käsitteenä kuvailtuna tarkoittaa sitä vuotta, jolloin tuo 1.5 asteen keskilämpötilan nousu on toteutumassa. Vuosien vaihteluväliksi on jostain syystä määritetty 2030 – 2052. Miksiköhän tuo loppuvuosi on noinkin tarkasti määritetty vuoteen 2052?
Näin tapahtuu (keskilämpötila kohoaa 1.5 astetta ja enemmänkin) mikäli ihmisen toimet ja aktiviteetit jatkuvat ennallaan vuosivaihteluväliin saakka nykyhetkestä tarkastelujakson loppuun. Niin ja tässä kohtaa käytetty luottamusterminä HIGH CONFIDENCE.

Jatkan lukukokemusta, tosin tuo edellinen A.1 kappale jäi vähän kaihertamaan ja lähinnä siinä mielessä, että tuonhan voisi tulkita myös siten, että jäädyttämällä maailmalaajuisesti taloudelliset aktiviteetit nykytasolle saavutetaan tämä edellisessä kappaleessa esitetty tavoite. No joo, mitäköhän ekonomistit tähän toteaisivat?

Seuraavassa kappaleessa A.1.1 esitetään keskimääräisiä lämpötilanousuja eri aikakausilta. Lämpötilaan liittyvää mittausdataa onkin keräilty menestyksellä lähes 100 vuotta. Kuulin aikoinaan tehdessäni työmatkoja kaukokulkeutumasopimukseen liittyen mm. UN-ECE ja EEA:n työkuvioissa, että näissä lämpötilojen mittausdatoissa saattaa olla jotain ongelmaa liittyen mittauspisteiden sijaintiin. Luin asiasta myös myöhemmin eri lähteistä ja jotka siis vahvistivat osaltaan kuulemani tiedon. Pidän erittäin arvelluttavana, että GMST datan suhteen tehdään mitään suurempia johtopäätöksiä. Miksi?
Ongelma (tai lähinnä luonnollinen ja mitä ilmeisin asia), joka näihin mittauspisteisiin liittyy on se, että aikoinaan, kun niitä asenneltiin, niin ne toki sijoitettiin asutuksen ja asutuskeskusten ulkopuolelle. Kaupunkien kasvaessa mittauspisteet jäivät osittain paikoilleen, koska haluttiin, että niiden sijaintitieto ei muutu. Nyt kuitenkin ympäröivä kaupunki ja siinä olevat rakenteet aiheuttivat korkeampia lämpötiloja kuin, että mittauspiste olisi ollut infrattomalla maa-alueella, kuten alunperin. Se siitä raportin luotettavuudesta.

Lopetin tämän poliitikoille suunnatun tiivistelmäraportin lukemisen tähän A.1.1 kappaleeseen. Valitettavasti en pysty luottamaan tämän kappaleen jälkeen muihinkaan kohtiin saatikka epämääräisiin high/low confidence määritelmiin. Itse määrittelen tämän koko raportin very low or confidence not all -kategoriaan, pelkästään tämän ensimmäisen kappaleen johdosta.

Alla se raportin teksti, jonka jälkeen lopetin tekstin lukemisen….
”…
A.1.1 Reflecting the long-term warming trend since pre-industrial times, observed global mean surface temperature (GMST) for the decade 2006–2015 was 0.87°C (likely between 0.75°C and 0.99°C)6 higher than the average over the 1850–1900 period (very high confidence). Estimated anthropogenic global warming matches the level of observed warming to within ±20% (likely range). Estimated anthropogenic global warming is currently increasing at 0.2°C (likely between 0.1°C and 0.3°C) per decade due to past and ongoing emissions (high confidence). {1.2.1, Table 1.1, 1.2.4}
…”

Lähde.

Tietoja ekqvist

Kuntavaaliehdokas 2017 Helsingin vaalipiirissä.
Kategoria(t): GMST, ilmasto Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.