Investointeja luvassa Suomen teollisuuden päästöjen kuriin saattamiseksi. Miljardiluokan investoinnit tarvitaan, koska päästödirektiivi näin määrää. Investoinnit liittyvät vuoden 2011 voimaan tulleeseen teollisuuden päästödirektiiviin. Direktiivi kattaa esimerkiksi energia-alan, sellun- ja paperituotannon sekä metalli- ja kemiateollisuuden. Energiapuolella direktiivi koskee suuria polttolaitoksia, joiden polttoaineteho on vähintään 50 megawattia.
Suuruusluokkatarkastelussa suuret polttolaitokset aiheuttavat tätä nykyä 65 % hiukkaspäästöistä. Vastaavasti 85% rikkidioksidipäästöistä ja 88% prosenttia typenoksidipäästöistä. Vuoden 2016 jälkeen direktiivissä määritetään, että jokaisen siihen kuuluvan laitosyksikön on otettava käyttöön ns. parasta käyttökelpoista tekniikaa saatumisen vähentmäiseksi.
Aikarajaksi tähän BAT-tekniikoiden käyttöönottoon on määritetty energiateollisuudelle vuoteen 2021 mennessä.
Monin paikoin tämä vaikuttaa etenkin biomassa- ja turvekattiloiden päästöjen vähentämiseen ja kurittaa siis mielenkiintoisen rankasti nimenomaan biomassakattiloita. Onkin sanottu että päästövähennysvaatimukset olisivat epärealistisen tiukat juuri biomassalaitoksille.
Helenin osalta ilmanalaatuun näillä toimenpiteillä ei enää juuri pysty vaikuttaamaan, koska nykyiset laitosyksiköt ovat jo nyt vähäpäästöisiä. Helsingissä suuria investointeja tehdään siis edelleenkin laitosyksiköihin joita ollaan poistamassa käytöstä. Helen ja Helsinki ovat siis suunnannäyttäjiä tässäkin suhteessa.
Maksajina näissä investoinneissa ovat viime kädessä Helsinkiläiset asukkaat. Mikäli kustannustehokkuutta haettaisiin EUR/erotettu päästötonni, niin paras tapa olisi kiinnittää huomiota liikenteen, puun pienpolton ja vaikkapa hiekoituksesta aiheutuviin pienhiukkaspäästöihin.
Malminkartanossa 3.3.2018
Lähde: T&T 2.3.2018.