Vähän alle kolmekymppisenä tein töikseni laskentamalleja ilmaan kohdistuvien ympäristökuormitusten osalta. Lähinnä olin perehtynyt päästöjen laskennasta, mallinnuksesta ja jossain määrin myös skenaariotarkasteluista. Ympäristöministeriön aloitteesta minut kutsuttiin mukaan työryhmään, jossa pääsin pykäämään päivitettyä versiota raskasmetallipäästömääristä 90-luvulla. Työn tavoitteena oli määrittää Suomen raskasmetallien päästöt kaikkien päästösektoreiden osalta vuodesta 1990 vuoteen 1997.
Krematorioiden elohopeapäästöt olivat tässä selvityksessä myös mukana. Aiemmin hammaspaikkamateriaalina käytettiin amalgaamia ja sehän on metalliseos, joka sisältää lähes 45% elohopeaa ja loppuosa hopeaa, sinkkiä, kuparia ja tinaa. Nykyisin paikkamateriaalina käytetään lähes pelkästään muovipohjaisia materiaaleja.
Työn esipuheessa hanketta kuvattiin seuraavasti: ”Ympäristöministeriö osoitti 6.3.1998 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) käyttöön määrärahan tutkimukseen ”Raskasmetallien ilmapäästöt Suomessa 1990-luvulla: päästökertoimien ja vuosipäästöjen tarkennus.” Hankkeen tavoitteena oli tarkentaa Suomen raskasmetallipäästöarvioita erityisesti vuodelle 1990, joka on asetettu yhdeksi mahdolliseksi perusvuodeksi ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan YK:n Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksen raskasmetallipöytäkirjassa .”
Tämän työn kautta meillä oli ensikertaa käytössämme ajantasainen silloiseen tietämykseen perustuva raskasmetallipäästöarvio, jossa myös kansalliset mittauksiin perustuvat päästökertoimet saatiin päiviettyä laskentajärjestelmään. VTT:n tutkijoista tähän mittavaan päästökertoimien päivitystyöhön osallistuivat Leena Aunela-Tapola ja Tuomo Salmikangas.