Turvallisuus tarvitsee verkkoja, teollisuutta ja työtä
Euroopan turvallisuudesta puhutaan usein puolustusmenojen ja asejärjestelmien kautta. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Toimiva yhteiskunta tarvitsee myös sähköverkkoja, satamia, logistiikkaa, energiaa, dataa, tuotantoa ja osaavia työntekijöitä.
Portugalin ja Marokon suunnitelma uudesta sähköyhteydestä osoittaa, kuinka energia- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa. Iberian niemimaan heikot sähköyhteydet muuhun Eurooppaan ovat muodostaneet riskin, ja uusi merikaapeli voisi parantaa toimitusvarmuutta sekä sähkön saatavuutta. Sama periaate koskee Suomea: kansallisen tuotannon rinnalla tarvitsemme vahvoja siirtoyhteyksiä, varastointia ja kykyä toimia häiriötilanteissa.
Myös Ranskan ja Saksan syvenevä puolustusyhteistyö kertoo Euroopan suunnanmuutoksesta. Puolustus ei ole enää vain kansallinen menoerä, vaan yhä selvemmin teollisuus-, teknologia- ja työllisyyspolitiikkaa. Yhteiset hankkeet tarvitsevat ohjelmistoja, sensoreita, tietoliikennettä, kunnossapitoa, logistiikkaa ja tuotantoa. Suomen on oltava mukana näissä toimitusketjuissa tekijänä, ei pelkästään valmiiden järjestelmien ostajana.
Suomessa energiajärjestelmää kehitetään myös uusilla ratkaisuilla. Kuopion Energia selvittää pienydinvoimalan mahdollisuuksia, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointi etenee. Pienreaktorit voivat tulevaisuudessa tarjota vakaata kaukolämpöä ja vähentää tuontipolttoaineiden tarvetta. Teknologiaan liittyy vielä ratkaistavia kysymyksiä kustannuksista, turvallisuudesta, luvituksesta ja jätehuollosta, mutta Suomen kannattaa olla mukana kehityksen eturintamassa.
Samaan aikaan työmarkkinoilla on vakava ristiriita. Tilastokeskuksen viimeisin julkaistu trendiluku osoittaa työttömyysasteen olevan 10,8 prosenttia. Suomessa puhutaan osaajapulasta, vaikka suuri määrä työkykyisiä ja kokeneita ihmisiä on vailla työtä. Investoinnit eivät ole onnistuneita, elleivät ne muutu kotimaiseksi tuotannoksi, alihankinnaksi, koulutukseksi ja palkkatuloiksi.
Erityisesti yli 40- ja 50-vuotiaiden osaajien kokemus pitäisi saada paremmin käyttöön energia-, turvallisuus-, logistiikka- ja teollisuushankkeissa. Tarvitsemme lyhyitä täsmäkoulutuksia, työnantajan palkkaamisriskin pienentämistä ja osaamisen tunnistamista. Työllisyyspalvelun todellinen tulos ei ole palveluun osallistuminen, vaan syntynyt työ, palkkatulo ja kestävämpi veropohja.
Myös Helsingin suuret infrastruktuuri-investoinnit ja paikalliset peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuksia. Kaupungin hankinnat on toteutettava niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua työmaiden logistiikkaan, kunnossapitoon, rakentamiseen ja tukipalveluihin.
Suomi 2035 tarvitsee yhden vahvan ketjun: energia mahdollistaa tuotannon, tuotanto luo työtä, työ vahvistaa veropohjaa ja veropohja ylläpitää turvallista yhteiskuntaa. Turvallisuutta ei siis rakenneta vain aseilla. Se rakennetaan myös verkoilla, teollisuudella, osaamisella ja työllä.
Marko Ekqvist
#MarkoEkqvist #Suomi2035 #Turvallisuus #Energia #Työllisyys #Huoltovarmuus #EU
———————————— Marko Ekqvist M.Sc.(eng.) Phone: +358 45 1200 944 sporttimania.ekqvist.fi ————————————
Euroopan turvallisuudesta puhutaan usein puolustusmenojen ja asejärjestelmien kautta. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Toimiva yhteiskunta tarvitsee myös sähköverkkoja, satamia, logistiikkaa, energiaa, dataa, tuotantoa ja osaavia työntekijöitä.
Portugalin ja Marokon suunnitelma uudesta sähköyhteydestä osoittaa, kuinka energia- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa. Iberian niemimaan heikot sähköyhteydet muuhun Eurooppaan ovat muodostaneet riskin, ja uusi merikaapeli voisi parantaa toimitusvarmuutta sekä sähkön saatavuutta. Sama periaate koskee Suomea: kansallisen tuotannon rinnalla tarvitsemme vahvoja siirtoyhteyksiä, varastointia ja kykyä toimia häiriötilanteissa.
Myös Ranskan ja Saksan syvenevä puolustusyhteistyö kertoo Euroopan suunnanmuutoksesta. Puolustus ei ole enää vain kansallinen menoerä, vaan yhä selvemmin teollisuus-, teknologia- ja työllisyyspolitiikkaa. Yhteiset hankkeet tarvitsevat ohjelmistoja, sensoreita, tietoliikennettä, kunnossapitoa, logistiikkaa ja tuotantoa. Suomen on oltava mukana näissä toimitusketjuissa tekijänä, ei pelkästään valmiiden järjestelmien ostajana.
Suomessa energiajärjestelmää kehitetään myös uusilla ratkaisuilla. Kuopion Energia selvittää pienydinvoimalan mahdollisuuksia, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointi etenee. Pienreaktorit voivat tulevaisuudessa tarjota vakaata kaukolämpöä ja vähentää tuontipolttoaineiden tarvetta. Teknologiaan liittyy vielä ratkaistavia kysymyksiä kustannuksista, turvallisuudesta, luvituksesta ja jätehuollosta, mutta Suomen kannattaa olla mukana kehityksen eturintamassa.
Samaan aikaan työmarkkinoilla on vakava ristiriita. Tilastokeskuksen viimeisin julkaistu trendiluku osoittaa työttömyysasteen olevan 10,8 prosenttia. Suomessa puhutaan osaajapulasta, vaikka suuri määrä työkykyisiä ja kokeneita ihmisiä on vailla työtä. Investoinnit eivät ole onnistuneita, elleivät ne muutu kotimaiseksi tuotannoksi, alihankinnaksi, koulutukseksi ja palkkatuloiksi.
Erityisesti yli 40- ja 50-vuotiaiden osaajien kokemus pitäisi saada paremmin käyttöön energia-, turvallisuus-, logistiikka- ja teollisuushankkeissa. Tarvitsemme lyhyitä täsmäkoulutuksia, työnantajan palkkaamisriskin pienentämistä ja osaamisen tunnistamista. Työllisyyspalvelun todellinen tulos ei ole palveluun osallistuminen, vaan syntynyt työ, palkkatulo ja kestävämpi veropohja.
Myös Helsingin suuret infrastruktuuri-investoinnit ja paikalliset peruskorjaukset tarjoavat mahdollisuuksia. Kaupungin hankinnat on toteutettava niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua työmaiden logistiikkaan, kunnossapitoon, rakentamiseen ja tukipalveluihin.
Suomi 2035 tarvitsee yhden vahvan ketjun: energia mahdollistaa tuotannon, tuotanto luo työtä, työ vahvistaa veropohjaa ja veropohja ylläpitää turvallista yhteiskuntaa. Turvallisuutta ei siis rakenneta vain aseilla. Se rakennetaan myös verkoilla, teollisuudella, osaamisella ja työllä.
Marko Ekqvist
#MarkoEkqvist #Suomi2035 #Turvallisuus #Energia #Työllisyys #Huoltovarmuus #EU
———————————— Marko Ekqvist M.Sc.(eng.) Phone: +358 45 1200 944 sporttimania.ekqvist.fi ————————————
Visit Today : 170
Visit Yesterday : 181
Hits Today : 421