Suomi 2035: Energia, puolustus ja työ on yhdistettävä kansalliseksi toimintakyvyksi
Euroopan talous sai elokuun alussa hetkellisen helpotuksen, kun öljyn hinta laski ja osakemarkkinat nousivat. Samalla tekoäly- ja puolijohdeyhtiöiden voimakas kurssikehitys kertoo siitä, mihin maailman investoinnit juuri nyt keskittyvät. Taustalla on kuitenkin paljon suurempi kysymys: pystyykö Eurooppa rakentamaan energia-, teknologia- ja puolustusjärjestelmän, joka on sekä turvallinen että taloudellisesti kestävä?
Suomelle tämä on poikkeuksellisen tärkeä mahdollisuus. Meillä on vakaa sähköjärjestelmä, ydinvoimaa, nopeasti kasvanutta tuulivoimaa, teknistä osaamista ja vahva kokonaisturvallisuuden perinne. Etu ei kuitenkaan muutu hyvinvoinniksi itsestään. Se pitää muuttaa investoinneiksi, tuotannoksi, huolloksi, alihankinnaksi ja työpaikoiksi. Öljyn hinnan lasku helpottaa, mutta riippuvuus jatkuu
Brent-öljyn hinta laski keskiviikkoaamuna noin 78 dollariin barrelilta, kun toiveet Yhdysvaltojen ja Iranin suhteiden liennytyksestä vahvistuivat. Halvempi öljy vähentää inflaatiopaineita ja helpottaa kuljetusten, rakentamisen sekä teollisuuden kustannuksia. Samalla korkopaineet voivat lieventyä.
Hyvä uutinen sisältää kuitenkin varoituksen. Euroopan markkinat reagoivat edelleen erittäin voimakkaasti yksittäisiin geopoliittisiin käänteisiin. Yhden salmen, konfliktin tai vientipäätöksen vaikutus näkyy nopeasti suomalaisen kuljetusyrityksen polttoainelaskussa, kuluttajan ostovoimassa ja keskuspankin korkopäätöksissä.
Energiaomavaraisuus ei tarkoita täydellistä eristäytymistä kansainvälisiltä markkinoilta. Se tarkoittaa sitä, ettei yhden ulkomaisen toimittajan tai kriisialueen tapahtuma pysty pysäyttämään yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tai romahduttamaan teollisuuden kilpailukykyä. Tekoälyinvestoinnit tarvitsevat sähköä, verkkoja ja kannattavuutta
Aasian markkinat nousivat voimakkaasti puolijohdeyhtiöiden vetäminä. Tekoälyn vaatimat datakeskukset, laskentakapasiteetti ja puolijohteet ovat muodostamassa yhtä historian suurimmista investointiaalloista. Samalla sijoittajat kysyvät jo, ovatko valtavat pääomamenot taloudellisesti perusteltuja.
Euroopan kannalta haaste on kaksinkertainen. Se tarvitsee omaa laskentakapasiteettia ja teknologista suvereniteettia, mutta samalla datakeskukset ja tekoälyjärjestelmät vaativat suuria määriä jatkuvaa sähköä. Ilman vahvoja verkkoja, vakaata tuotantoa, varastointia ja kohtuullista hintaa investoinnit siirtyvät muualle.
Suomi voisi olla yksi Euroopan parhaista sijoituspaikoista datakeskuksille ja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Kylmä ilmasto, vakaa yhteiskunta ja vähäpäästöinen sähköntuotanto ovat todellisia etuja. Jokaisesta suuresta hankkeesta on kuitenkin kysyttävä, mitä Suomeen jää sähkönkulutuksen lisäksi. Syntyykö pysyvää tuotantoa, tutkimusta, huoltoa, verotuloja ja suomalaisia työpaikkoja? Ukrainan ilmatorjunta osoittaa, miksi tuotantokyky ratkaisee
Ukraina tarvitsee nopeasti lisää ilmatorjuntaohjuksia Venäjän kasvaneita ballistisia ohjusiskuja vastaan. Yhdysvallat ja eurooppalaiset toimijat keskustelevat mahdollisuudesta siirtää Patriotin kaltaisten järjestelmien tuotantoa tai osavalmistusta Ukrainaan ja Eurooppaan. Samalla ukrainalainen Fire Point kehittää eurooppalaisten yritysten kanssa edullisempaa, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvaa ohjustorjuntajärjestelmää.
Tämä kertoo sodankäynnin muutoksesta. Turvallisuus ei synny vain valmiiden järjestelmien ostamisesta. Ratkaisevaa on kyky tuottaa riittävästi ohjuksia, drooneja, sensoreita, varaosia ja ohjelmistoja sekä korjata järjestelmät nopeasti. Euroopan on pystyttävä yhdistämään Ukrainan taistelukokemus, eurooppalainen teknologia ja teollinen mittakaava.
Suomen pitää hakea oma paikkansa näistä toimitusketjuista. Meillä on osaamista sensoreissa, tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, vaativien olosuhteiden ratkaisuissa, logistiikassa ja kunnossapidossa. Tavoitteena ei pidä olla vain puolustusmateriaalin ostaminen vaan myös kotimaisen käyttö-, huolto- ja kehityskyvyn vahvistaminen. Korkea työttömyys tekee investointien työvaikutuksista välttämättömiä
Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa noin kymmenen prosenttia, ja kuluttajien luottamus pysyi heinäkuussa heikkona. Tämä osoittaa, ettei talouden toipuminen ole vielä muuttunut laajasti työksi ja ostovoimaksi.
Samaan aikaan Eurooppa investoi energiaan, tekoälyyn, puolustukseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Suurin virhe olisi toteuttaa nämä hankkeet niin, että laitteet, urakoitsijat, huolto ja osaaminen ostetaan lähes kokonaan ulkomailta samalla, kun suomalaiset osaajat ovat työttöminä.
Jokaiselle suurelle investoinnille pitäisi laatia jo ennen päätöstä työllisyys- ja osaamissuunnitelma. Siinä määriteltäisiin tarvittavat tehtävät, osaamisvaatimukset, täsmäkoulutukset ja yritykset, jotka voivat osallistua toimitusketjuun. Erityisesti kokeneiden yli 50-vuotiaiden osaamista pitäisi hyödyntää suunnitelmallisesti. Suomi 2035 tarvitsee toimintakyvyn tilikirjan
Suomi 2035 -kirjan keskeiseksi ehdotukseksi voidaan rakentaa toimintakyvyn tilikirja. Jokaisesta suuresta energia-, teknologia-, puolustus- tai infrastruktuurihankkeesta julkaistaisiin yhtenäinen arvio:
1. Mitä konkreettista toimintakykyä hanke tuottaa? 2. Mitkä ulkomaiset riippuvuudet vähenevät tai kasvavat? 3. Mitkä ovat kokonais- ja elinkaarikustannukset? 4. Kuka käyttää, valvoo, korjaa ja huoltaa järjestelmää kriisissä? 5. Kuinka paljon työtä, tuotantoa, alihankintaa ja osaamista jää Suomeen? 6. Mitkä tulokset ovat toteutuneet viiden ja kymmenen vuoden kuluttua?
Tilikirja tekisi näkyväksi eron menon ja investoinnin välillä. Turvallisuus- tai energiahanke ei ole onnistunut vain siksi, että budjetti on käytetty ja laite vastaanotettu. Sen pitää tuottaa pitkäaikaista toimintakykyä, kohtuuhintaista energiaa, kotimaista osaamista ja työtä. Johtopäätös
Suomella on mahdollisuus hyötyä Euroopan suuresta energia-, tekoäly- ja puolustusinvestointien aallosta. Se edellyttää kuitenkin selkeää kansallista linjaa: Suomi ei saa jäädä vain sähkön, raaka-aineiden tai valmiiden järjestelmien ostajaksi ja toimittajaksi.
Meidän pitää olla maa, joka suunnittelee, rakentaa, käyttää, valvoo, huoltaa ja kehittää kriittiset järjestelmänsä. Energiaetu on todellinen vasta, kun se näkyy tehtaana, tilauksena, palkkana ja kriisinkestävyytenä.
*Toimintakehotus:* Jokaisesta yli 100 miljoonan euron julkisesta energia-, puolustus- tai teknologiahankkeesta on julkaistava toimintakyvyn tilikirja, joka sisältää elinkaarikustannukset, riippuvuudet, kotimaisen huoltokyvyn sekä Suomessa syntyvän työn ja osaamisen.
#Suomi2035 #Energia #Puolustus #Tekoäly #Työllisyys #Huoltovarmuus #MarkoEkqvist
Euroopan talous sai elokuun alussa hetkellisen helpotuksen, kun öljyn hinta laski ja osakemarkkinat nousivat. Samalla tekoäly- ja puolijohdeyhtiöiden voimakas kurssikehitys kertoo siitä, mihin maailman investoinnit juuri nyt keskittyvät. Taustalla on kuitenkin paljon suurempi kysymys: pystyykö Eurooppa rakentamaan energia-, teknologia- ja puolustusjärjestelmän, joka on sekä turvallinen että taloudellisesti kestävä?
Suomelle tämä on poikkeuksellisen tärkeä mahdollisuus. Meillä on vakaa sähköjärjestelmä, ydinvoimaa, nopeasti kasvanutta tuulivoimaa, teknistä osaamista ja vahva kokonaisturvallisuuden perinne. Etu ei kuitenkaan muutu hyvinvoinniksi itsestään. Se pitää muuttaa investoinneiksi, tuotannoksi, huolloksi, alihankinnaksi ja työpaikoiksi. Öljyn hinnan lasku helpottaa, mutta riippuvuus jatkuu
Brent-öljyn hinta laski keskiviikkoaamuna noin 78 dollariin barrelilta, kun toiveet Yhdysvaltojen ja Iranin suhteiden liennytyksestä vahvistuivat. Halvempi öljy vähentää inflaatiopaineita ja helpottaa kuljetusten, rakentamisen sekä teollisuuden kustannuksia. Samalla korkopaineet voivat lieventyä.
Hyvä uutinen sisältää kuitenkin varoituksen. Euroopan markkinat reagoivat edelleen erittäin voimakkaasti yksittäisiin geopoliittisiin käänteisiin. Yhden salmen, konfliktin tai vientipäätöksen vaikutus näkyy nopeasti suomalaisen kuljetusyrityksen polttoainelaskussa, kuluttajan ostovoimassa ja keskuspankin korkopäätöksissä.
Energiaomavaraisuus ei tarkoita täydellistä eristäytymistä kansainvälisiltä markkinoilta. Se tarkoittaa sitä, ettei yhden ulkomaisen toimittajan tai kriisialueen tapahtuma pysty pysäyttämään yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tai romahduttamaan teollisuuden kilpailukykyä. Tekoälyinvestoinnit tarvitsevat sähköä, verkkoja ja kannattavuutta
Aasian markkinat nousivat voimakkaasti puolijohdeyhtiöiden vetäminä. Tekoälyn vaatimat datakeskukset, laskentakapasiteetti ja puolijohteet ovat muodostamassa yhtä historian suurimmista investointiaalloista. Samalla sijoittajat kysyvät jo, ovatko valtavat pääomamenot taloudellisesti perusteltuja.
Euroopan kannalta haaste on kaksinkertainen. Se tarvitsee omaa laskentakapasiteettia ja teknologista suvereniteettia, mutta samalla datakeskukset ja tekoälyjärjestelmät vaativat suuria määriä jatkuvaa sähköä. Ilman vahvoja verkkoja, vakaata tuotantoa, varastointia ja kohtuullista hintaa investoinnit siirtyvät muualle.
Suomi voisi olla yksi Euroopan parhaista sijoituspaikoista datakeskuksille ja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Kylmä ilmasto, vakaa yhteiskunta ja vähäpäästöinen sähköntuotanto ovat todellisia etuja. Jokaisesta suuresta hankkeesta on kuitenkin kysyttävä, mitä Suomeen jää sähkönkulutuksen lisäksi. Syntyykö pysyvää tuotantoa, tutkimusta, huoltoa, verotuloja ja suomalaisia työpaikkoja? Ukrainan ilmatorjunta osoittaa, miksi tuotantokyky ratkaisee
Ukraina tarvitsee nopeasti lisää ilmatorjuntaohjuksia Venäjän kasvaneita ballistisia ohjusiskuja vastaan. Yhdysvallat ja eurooppalaiset toimijat keskustelevat mahdollisuudesta siirtää Patriotin kaltaisten järjestelmien tuotantoa tai osavalmistusta Ukrainaan ja Eurooppaan. Samalla ukrainalainen Fire Point kehittää eurooppalaisten yritysten kanssa edullisempaa, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvaa ohjustorjuntajärjestelmää.
Tämä kertoo sodankäynnin muutoksesta. Turvallisuus ei synny vain valmiiden järjestelmien ostamisesta. Ratkaisevaa on kyky tuottaa riittävästi ohjuksia, drooneja, sensoreita, varaosia ja ohjelmistoja sekä korjata järjestelmät nopeasti. Euroopan on pystyttävä yhdistämään Ukrainan taistelukokemus, eurooppalainen teknologia ja teollinen mittakaava.
Suomen pitää hakea oma paikkansa näistä toimitusketjuista. Meillä on osaamista sensoreissa, tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, vaativien olosuhteiden ratkaisuissa, logistiikassa ja kunnossapidossa. Tavoitteena ei pidä olla vain puolustusmateriaalin ostaminen vaan myös kotimaisen käyttö-, huolto- ja kehityskyvyn vahvistaminen. Korkea työttömyys tekee investointien työvaikutuksista välttämättömiä
Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa noin kymmenen prosenttia, ja kuluttajien luottamus pysyi heinäkuussa heikkona. Tämä osoittaa, ettei talouden toipuminen ole vielä muuttunut laajasti työksi ja ostovoimaksi.
Samaan aikaan Eurooppa investoi energiaan, tekoälyyn, puolustukseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Suurin virhe olisi toteuttaa nämä hankkeet niin, että laitteet, urakoitsijat, huolto ja osaaminen ostetaan lähes kokonaan ulkomailta samalla, kun suomalaiset osaajat ovat työttöminä.
Jokaiselle suurelle investoinnille pitäisi laatia jo ennen päätöstä työllisyys- ja osaamissuunnitelma. Siinä määriteltäisiin tarvittavat tehtävät, osaamisvaatimukset, täsmäkoulutukset ja yritykset, jotka voivat osallistua toimitusketjuun. Erityisesti kokeneiden yli 50-vuotiaiden osaamista pitäisi hyödyntää suunnitelmallisesti. Suomi 2035 tarvitsee toimintakyvyn tilikirjan
Suomi 2035 -kirjan keskeiseksi ehdotukseksi voidaan rakentaa toimintakyvyn tilikirja. Jokaisesta suuresta energia-, teknologia-, puolustus- tai infrastruktuurihankkeesta julkaistaisiin yhtenäinen arvio:
1. Mitä konkreettista toimintakykyä hanke tuottaa? 2. Mitkä ulkomaiset riippuvuudet vähenevät tai kasvavat? 3. Mitkä ovat kokonais- ja elinkaarikustannukset? 4. Kuka käyttää, valvoo, korjaa ja huoltaa järjestelmää kriisissä? 5. Kuinka paljon työtä, tuotantoa, alihankintaa ja osaamista jää Suomeen? 6. Mitkä tulokset ovat toteutuneet viiden ja kymmenen vuoden kuluttua?
Tilikirja tekisi näkyväksi eron menon ja investoinnin välillä. Turvallisuus- tai energiahanke ei ole onnistunut vain siksi, että budjetti on käytetty ja laite vastaanotettu. Sen pitää tuottaa pitkäaikaista toimintakykyä, kohtuuhintaista energiaa, kotimaista osaamista ja työtä. Johtopäätös
Suomella on mahdollisuus hyötyä Euroopan suuresta energia-, tekoäly- ja puolustusinvestointien aallosta. Se edellyttää kuitenkin selkeää kansallista linjaa: Suomi ei saa jäädä vain sähkön, raaka-aineiden tai valmiiden järjestelmien ostajaksi ja toimittajaksi.
Meidän pitää olla maa, joka suunnittelee, rakentaa, käyttää, valvoo, huoltaa ja kehittää kriittiset järjestelmänsä. Energiaetu on todellinen vasta, kun se näkyy tehtaana, tilauksena, palkkana ja kriisinkestävyytenä.
*Toimintakehotus:* Jokaisesta yli 100 miljoonan euron julkisesta energia-, puolustus- tai teknologiahankkeesta on julkaistava toimintakyvyn tilikirja, joka sisältää elinkaarikustannukset, riippuvuudet, kotimaisen huoltokyvyn sekä Suomessa syntyvän työn ja osaamisen.
#Suomi2035 #Energia #Puolustus #Tekoäly #Työllisyys #Huoltovarmuus #MarkoEkqvist
Visit Today : 34
Visit Yesterday : 235
Hits Today : 44