Euroopan energiakeskustelu on muuttunut. Vuoden 2022 jälkeen päähuoli oli energian saatavuus. Nyt yhä suurempi kysymys on hinta: pystyykö Eurooppa tuottamaan riittävästi kohtuuhintaista energiaa teollisuudelle, datakeskuksille, liikenteelle ja kotitalouksille ilman uusia strategisia riippuvuuksia?
Tuore Reutersin analyysi nostaa energian hinnan Euroopan keskeiseksi talous- ja turvallisuusriskiksi. Vaikka EU on hajauttanut kaasun hankintaa ja rakentanut uutta LNG-infrastruktuuria, eurooppalaisen teollisuuden energiakustannukset ovat edelleen korkeita. Tämä heikentää kilpailukykyä juuri silloin, kun Yhdysvallat ja Kiina investoivat voimakkaasti omaan tuotantoonsa, teknologiaansa ja energiaansa.
Saatavuudesta kilpailukykyyn
Energiaturvallisuus ei tarkoita vain sitä, että sähköä tai polttoainetta on saatavilla kriisitilanteessa. Järjestelmän pitää myös olla taloudellisesti kestävä. Jos energiaa saadaan, mutta niin kalliilla, että tehtaat sulkeutuvat ja investoinnit siirtyvät muualle, turvallisuus on vain näennäistä.
Euroopan etuna on monipuolinen energiantuotanto. Suomessa yhdistyvät ydinvoima, uusiutuva energia, vahvat sähköverkot ja suhteellisen vähäinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Tämä voi olla meille suuri kilpailuetu, mutta vain jos verkkoja, säätövoimaa, varastointia ja kysyntäjoustoa kehitetään riittävän nopeasti.
Talveen varaudutaan jo kesällä
Euroopan kaasuvarastot ovat ajankohtaan nähden matalalla tasolla. Myös dieselmarkkinoilla on niukkuutta. Välitöntä toimituskriisiä ei EU:n mukaan ole, mutta kylmä talvi, uusi geopoliittinen häiriö tai kuljetusreittien ongelma voisi kiristää tilannetta nopeasti.
Varautumisen ei siksi pidä perustua vain varastoihin. Tarvitaan vaihtoehtoisia toimitusreittejä, kotimaista tuotantoa, toimivia satamia, vahvoja sähköverkkoja sekä riittävästi korjaus- ja huolto-osaamista. Energiaturvallisuus on käytännössä kokonainen tuotanto- ja palveluketju.
Turvallisuusinvestoinneista työpaikkoja
EU:n puolustus- ja turvallisuusrahoitus kasvaa samaan aikaan nopeasti. Euroopan innovaationeuvoston uusi puolustusteknologian rahoitushaku voi tarjota yrityksille jopa 30 miljoonan euron suoria pääomasijoituksia. Kohteina ovat muun muassa ilmatorjunta, ohjustorjunta, droonit ja niiden torjunta sekä muut kriittiset teknologiat.
Suomen ei pidä olla tässä kehityksessä vain laitteiden ostaja. Meillä on osaamista tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, sensoreissa, energiatekniikassa, logistiikassa ja vaativien olosuhteiden ratkaisuissa. Jokaisesta suuresta turvallisuus- ja energiainvestoinnista pitäisi arvioida myös se, kuinka paljon tuotantoa, huoltoa, osaamista ja työpaikkoja jää Suomeen.
Suomen ei pidä olla tässä kehityksessä vain laitteiden ostaja. Meillä on osaamista tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, sensoreissa, energiatekniikassa, logistiikassa ja vaativien olosuhteiden ratkaisuissa. Jokaisesta suuresta turvallisuus- ja energiainvestoinnista pitäisi arvioida myös se, kuinka paljon tuotantoa, huoltoa, osaamista ja työpaikkoja jää Suomeen.
Työmarkkinoiden ristiriita
Suomessa työttömyys on edelleen korkealla. Kesäkuun työllisyysasteen trendi oli 75,2 prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Samaan aikaan yritykset ja julkiset toimijat tarvitsevat energia-, teknologia-, data-, logistiikka- ja kunnossapito-osaajia.
Tämä kertoo kohtaanto-ongelmasta. Työllisyyspalvelujen pitäisi lähteä aidosta työstä ja toimeksiannosta: ensin tunnistetaan työnantajan tarve, sitten etsitään sopiva osaaja ja järjestetään vain tarvittava täsmäkoulutus. Työllisyyspolitiikan tulosta pitäisi mitata syntyneillä työpäivillä, palkkatuloilla ja työsuhteiden kestolla.
Visit Today : 70
Visit Yesterday : 183
Hits Today : 268