Euroopan talous ja turvallisuus ovat siirtyneet vaiheeseen, jossa energiaa, puolustusta, teknologiaa ja työllisyyttä ei voida enää käsitellä erillisinä politiikan lohkoina. Jokainen suuri investointi vaikuttaa samanaikaisesti huoltovarmuuteen, julkiseen talouteen, teollisuuden kilpailukykyyn ja siihen, syntyykö Suomeen pysyvää työtä.
Tämän hetken keskeinen kysymys on yksinkertainen: rakennammeko vain uusia järjestelmiä vai rakennammeko myös kyvyn käyttää, huoltaa, korjata ja kehittää niitä itse? Euroopan teollinen kilpailu ratkaistaan energialla
Eurooppa on aloittamassa poikkeuksellisen suuren sähköistämisen ja energiainfrastruktuurin investointikauden. Arvioiden mukaan sähköverkkoihin, puhtaaseen tuotantoon, teollisuuden sähköistämiseen ja uuteen teknologiaan tarvitaan vuosittain yli 660 miljardia euroa vuoteen 2040 asti.
Eurooppa on aloittamassa poikkeuksellisen suuren sähköistämisen ja energiainfrastruktuurin investointikauden. Arvioiden mukaan sähköverkkoihin, puhtaaseen tuotantoon, teollisuuden sähköistämiseen ja uuteen teknologiaan tarvitaan vuosittain yli 660 miljardia euroa vuoteen 2040 asti.
Kyse ei ole enää vain ilmastopolitiikasta. Venäjän hyökkäyssota, vuoden 2026 öljymarkkinoiden häiriöt ja kilpailu Yhdysvaltojen sekä Kiinan kanssa ovat tehneet energiasta taloudellisen turvallisuuden ydinkysymyksen.
Eurooppa on vähentänyt riippuvuuttaan Venäjästä, mutta korkea energian hinta uhkaa edelleen teollisuutta. Energiaintensiivisiä työpaikkoja on jo menetetty. Järjestelmä ei ole turvallinen, jos sähköä kyllä saadaan mutta hinnalla, jolla tehtaat, datakeskukset ja investoinnit siirtyvät muualle.
Eurooppa on vähentänyt riippuvuuttaan Venäjästä, mutta korkea energian hinta uhkaa edelleen teollisuutta. Energiaintensiivisiä työpaikkoja on jo menetetty. Järjestelmä ei ole turvallinen, jos sähköä kyllä saadaan mutta hinnalla, jolla tehtaat, datakeskukset ja investoinnit siirtyvät muualle.
Suomella on vahva lähtöasema. Ydinvoima, tuulivoima, tekninen osaaminen ja vakaa sähköjärjestelmä voivat muodostaa kilpailuedun. Se ei kuitenkaan toteudu automaattisesti. Pullonkauloja ovat verkkokapasiteetti, säätövoima, varastointi, luvitus ja investointien hidas eteneminen.
Puolustusmenosta on tehtävä turvallisuusinvestointi
EU vahvistaa puolustusvalmiuttaan ja pyrkii vähentämään strategisia riippuvuuksiaan. Yhteisiä hankintoja, puolustusteollisuuden kapasiteettia ja sotilaallista liikkuvuutta nopeutetaan.
Suomelle tämä on sekä turvallisuus- että teollisuuspoliittinen mahdollisuus. Meillä on osaamista sensoreissa, tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, logistiikassa, kunnossapidossa ja vaativien pohjoisten olosuhteiden ratkaisuissa.
Puolustusmeno ei kuitenkaan muutu automaattisesti talouskasvuksi. Jos järjestelmä ostetaan kokonaan ulkomailta, huolto jää toimittajan varaan ja varaosat tulevat pitkien toimitusketjujen kautta, kotimainen hyöty voi jäädä pieneksi.
Jokaisesta suuresta puolustus- tai turvallisuushankkeesta pitäisi siksi kertoa avoimesti:
1. mitä toimintakykyä hankkeella saavutetaan,
1. mitä toimintakykyä hankkeella saavutetaan,
2. mitkä ovat elinkaarikustannukset,
3. kuka järjestelmän huoltaa kriisin aikana,
4. millaisia ulkomaisia riippuvuuksia syntyy,
5. kuinka paljon työtä, tuotantoa ja osaamista jää Suomeen.
Turvallisuusinvestointi on onnistunut vasta, kun se vahvistaa sekä puolustuskykyä että kansallista huolto- ja tuotantokykyä.
Korkea työttömyys ei ratkea ilman työn kysyntää
Suomessa oli kesäkuussa yli 300 000 työtöntä työnhakijaa, samalla kun uusien avointen työpaikkojen määrä jäi selvästi vuotta aiempaa pienemmäksi. Tämä kertoo, ettei ongelma ole vain työnhakijoiden osaamisen ja avoimien paikkojen kohtaamattomuus.
Kun työpaikkoja on liian vähän, työnhakuvelvoitteiden, kurssien tai palvelujen lisääminen ei yksin ratkaise tilannetta. Tarvitaan yritysten tilauksia, investointeja ja käytännön työpolkuja.
Suomen pitäisi liittää jokaiseen suureen energia-, puolustus-, tekoäly- ja infrastruktuurihankkeeseen työllisyys- ja osaamissuunnitelma.
Siinä määriteltäisiin ennakolta:
– millaisia tehtäviä syntyy,
– millaisia tehtäviä syntyy,
– mitä osaamista tarvitaan,
– kuinka suuri osa työstä voidaan tehdä Suomessa,
– millä lyhyillä täsmäkoulutuksilla työnhakijat voidaan siirtää tehtäviin,
– miten myös kokeneet yli 50-vuotiaat osaajat otetaan mukaan.
Työllisyyspalvelun todellinen tulos ei ole osallistuminen palveluun. Se on työ, palkkatulo ja osaamisen kasvu.
Helsinki voi yhdistää elinvoiman ja kansainvälisen näkyvyyden
Alvar Aallon kohteiden hyväksyminen Unescon maailmanperintöluetteloon antaa Helsingille uuden mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä tunnettuuttaan. Tunnustus ei kuitenkaan itsessään luo työpaikkoja.
Sen ympärille tarvitaan opastuksia, tapahtumia, digitaalista sisältöä, kuljetuksia, ravintolapalveluja ja saavutettavia matkailureittejä. Näin kulttuuriperintö voidaan yhdistää vastuulliseen kasvuun ja paikalliseen yrittäjyyteen.
Visit Today : 70
Visit Yesterday : 183
Hits Today : 231