Suomi 2035: Tekoäly, energia ja työ ratkaisevat Euroopan toimintakyvyn
Euroopan kilpailukykyä, turvallisuutta ja työmarkkinoita ei voida enää käsitellä erillisinä politiikan lohkoina. Elokuun alun tilannekuva osoittaa, että tekoälyn sääntely, kyberturvallisuus, energiajärjestelmän uudistaminen, pankkien kriisinkestävyys ja työllisyys muodostavat saman kokonaisuuden.
Suomen kannalta kysymys kuuluu: jäämmekö uusien sääntöjen, teknologioiden ja investointien käyttäjäksi vai rakennammeko niistä omaa tuotantoa, osaamista ja työtä? EU:n tekoälysääntely siirtyy käytäntöön
EU:n tekoälysääntelyn keskeinen vaihe alkaa elokuun alussa. Uusi valvontakokonaisuus kohdistuu erityisesti yleiskäyttöisiin ja suuren riskin tekoälyjärjestelmiin, tekoälyllä tuotettujen sisältöjen merkitsemiseen sekä kyberhyökkäysten, manipuloinnin ja perusoikeusriskien torjuntaan.
Tämä on tärkeä askel, mutta sääntelyn onnistumista ei ratkaista asetustekstissä. Ratkaisevaa on käytännön valvonta: kuka tunnistaa vaarallisen järjestelmän, miten poikkeamat ilmoitetaan ja miten yrityksille syntyy ennakoitava toimintaympäristö?
Suomella on tässä mahdollisuus. Meillä on vahvaa julkishallinnon dataosaamista, kyberturvallisuutta, tutkimusta ja kokemusta eurooppalaisesta sääntelystä. Tarvitsemme kansallisen mallin, jossa tekoälyn valvonta ei ole vain kieltoja ja tarkastuksia, vaan myös yritysten neuvontaa, turvallista testausta ja osaamisen kehittämistä. Energiajärjestelmästä teollinen kilpailuetu
Eurooppa suunnittelee valtavaa sähköistymiseen perustuvaa teollista uudistusta. Taustalla on yksinkertainen tosiasia: tuontifossiileihin perustuva talous on kallis ja geopoliittisesti haavoittuva. Samalla Euroopan energia maksaa edelleen enemmän kuin monilla keskeisillä kilpailijoilla.
Tulevien vuosien investoinnit sähköverkkoihin, uusiutuvaan energiaan, varastointiin ja teollisuuden sähköistämiseen ovat mittaluokaltaan valtavia. Onnistuminen voisi vähentää energiariippuvuutta ja rakentaa tekoälylle, datakeskuksille ja puhtaalle teollisuudelle vakaan perustan.
Suomen vahvuuksia ovat ydinvoima, kasvava tuulivoima, kaukolämpöjärjestelmät, tekninen osaaminen ja vakaa yhteiskunta. Etu ei kuitenkaan muutu automaattisesti työpaikoiksi. Tarvitsemme verkkoinvestointeja, nopeampaa luvitusta, säätövoimaa, varastointia ja selkeän periaatteen: suurista energia- ja datakeskusinvestoinneista pitää jäädä Suomeen myös alihankintaa, ylläpitoa, osaamista ja verotuloja. Kyberhyökkäykset ja sodat testaavat myös pankkeja
Euroopan keskuspankin stressitarkastelu osoittaa, että sodat, toimitusketjuhäiriöt ja kyberhyökkäykset voivat heikentää pankkien valuuttamääräistä maksuvalmiutta. Useimmat pankit täyttävät vähimmäisvaatimukset, mutta riskien arvioinnissa ja suunnitelluissa vastatoimissa on puutteita.
Tämä on huoltovarmuuskysymys. Maksuliikenne, yritysten käyttöpääoma ja kansainvälinen kauppa eivät saa pysähtyä kriisin aikana. Suomessa pankkien, viranomaisten, energiayhtiöiden, satamien ja tietoliikenneoperaattoreiden varautumista pitäisi harjoitella yhtenä järjestelmänä.
Suomi 2035 -mallissa kriittisten palvelujen stressitesti ei tarkastelisi vain yhden organisaation selviytymistä. Se testaisi samanaikaisen kyberhyökkäyksen, energiahäiriön ja kansainvälisen maksuliikenteen vaikeutumisen yhteisvaikutusta. Työttömyys on edelleen Suomen vakavin käyttämätön voimavara
Suomessa oli kesäkuussa 297 000 työtöntä, ja työttömyysasteen trendi oli 10,5 prosenttia. Työllisiä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kyse ei ole vain työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaannosta, sillä myös työvoiman kysyntä on heikkoa.
Samaan aikaan Euroopassa rakennetaan uusia tekoäly-, energia-, turvallisuus- ja infrastruktuurijärjestelmiä. Suomen pitäisi liittää jokaiseen suureen investointiin osaamis- ja työllisyyssuunnitelma. Siinä määriteltäisiin, millaisia tehtäviä syntyy, mitä osaamista ne vaativat ja miten työttömät sekä alanvaihtajat koulutetaan juuri näihin tehtäviin.
Erityisesti kokeneiden yli 50-vuotiaiden osaaminen on alihyödynnetty voimavara. Tekniset, hallinnolliset, logistiset ja valvontaan liittyvät tehtävät eivät kaikki vaadi vuosien uutta tutkintoa. Usein tarvitaan lyhyt täsmäkoulutus, perehdytys ja ensimmäinen toimeksianto. Johtopäätös: toimintakyky on uusi kilpailukyky
Suomen tulevaisuus ei ratkea yhdellä teknologialla tai yksittäisellä investoinnilla. Ratkaisevaa on, pystymmekö yhdistämään turvallisen tekoälyn, kohtuuhintaisen energian, toimivan rahoitusjärjestelmän ja työkykyiset ihmiset samaksi kansalliseksi strategiaksi.
Suomi 2035 -kirjan uusi luku voisi olla nimeltään *Toimintakykyvaltio*. Sen ydinajatus olisi, että kilpailukykyä mitataan myös sillä, kuinka hyvin yhteiskunta toimii häiriöissä, kuinka nopeasti se ottaa uutta teknologiaa turvallisesti käyttöön ja kuinka moni ihminen pääsee mukaan syntyvään työhön.
Jokaisesta suuresta tekoäly-, energia- tai turvallisuusinvestoinnista pitäisi julkaista neljä tulosta:
1. miten se vahvistaa kriisinkestävyyttä, 2. mitä riippuvuuksia se vähentää tai synnyttää, 3. kuinka paljon osaamista ja työtä jää Suomeen, 4. miten tuloksia seurataan viiden ja kymmenen vuoden kuluttua.
Toimintakehotus
Suomen hallituksen, kaupunkien ja suurten yritysten pitäisi käynnistää yhteinen *tekoälyn, energian ja työn toimintakykyohjelma*. Sen ensimmäinen tavoite olisi tunnistaa tulevien investointien 20 tärkeintä osaamistarvetta ja rakentaa niihin työnantajalähtöiset koulutus- ja työllistymisreitit.
Kysymys ei ole vain siitä, mitä teknologiaa Suomi ostaa. Kysymys on siitä, mitä Suomi osaa itse rakentaa, valvoa, huoltaa ja kehittää vuonna 2035.
Euroopan kilpailukykyä, turvallisuutta ja työmarkkinoita ei voida enää käsitellä erillisinä politiikan lohkoina. Elokuun alun tilannekuva osoittaa, että tekoälyn sääntely, kyberturvallisuus, energiajärjestelmän uudistaminen, pankkien kriisinkestävyys ja työllisyys muodostavat saman kokonaisuuden.
Suomen kannalta kysymys kuuluu: jäämmekö uusien sääntöjen, teknologioiden ja investointien käyttäjäksi vai rakennammeko niistä omaa tuotantoa, osaamista ja työtä? EU:n tekoälysääntely siirtyy käytäntöön
EU:n tekoälysääntelyn keskeinen vaihe alkaa elokuun alussa. Uusi valvontakokonaisuus kohdistuu erityisesti yleiskäyttöisiin ja suuren riskin tekoälyjärjestelmiin, tekoälyllä tuotettujen sisältöjen merkitsemiseen sekä kyberhyökkäysten, manipuloinnin ja perusoikeusriskien torjuntaan.
Tämä on tärkeä askel, mutta sääntelyn onnistumista ei ratkaista asetustekstissä. Ratkaisevaa on käytännön valvonta: kuka tunnistaa vaarallisen järjestelmän, miten poikkeamat ilmoitetaan ja miten yrityksille syntyy ennakoitava toimintaympäristö?
Suomella on tässä mahdollisuus. Meillä on vahvaa julkishallinnon dataosaamista, kyberturvallisuutta, tutkimusta ja kokemusta eurooppalaisesta sääntelystä. Tarvitsemme kansallisen mallin, jossa tekoälyn valvonta ei ole vain kieltoja ja tarkastuksia, vaan myös yritysten neuvontaa, turvallista testausta ja osaamisen kehittämistä. Energiajärjestelmästä teollinen kilpailuetu
Eurooppa suunnittelee valtavaa sähköistymiseen perustuvaa teollista uudistusta. Taustalla on yksinkertainen tosiasia: tuontifossiileihin perustuva talous on kallis ja geopoliittisesti haavoittuva. Samalla Euroopan energia maksaa edelleen enemmän kuin monilla keskeisillä kilpailijoilla.
Tulevien vuosien investoinnit sähköverkkoihin, uusiutuvaan energiaan, varastointiin ja teollisuuden sähköistämiseen ovat mittaluokaltaan valtavia. Onnistuminen voisi vähentää energiariippuvuutta ja rakentaa tekoälylle, datakeskuksille ja puhtaalle teollisuudelle vakaan perustan.
Suomen vahvuuksia ovat ydinvoima, kasvava tuulivoima, kaukolämpöjärjestelmät, tekninen osaaminen ja vakaa yhteiskunta. Etu ei kuitenkaan muutu automaattisesti työpaikoiksi. Tarvitsemme verkkoinvestointeja, nopeampaa luvitusta, säätövoimaa, varastointia ja selkeän periaatteen: suurista energia- ja datakeskusinvestoinneista pitää jäädä Suomeen myös alihankintaa, ylläpitoa, osaamista ja verotuloja. Kyberhyökkäykset ja sodat testaavat myös pankkeja
Euroopan keskuspankin stressitarkastelu osoittaa, että sodat, toimitusketjuhäiriöt ja kyberhyökkäykset voivat heikentää pankkien valuuttamääräistä maksuvalmiutta. Useimmat pankit täyttävät vähimmäisvaatimukset, mutta riskien arvioinnissa ja suunnitelluissa vastatoimissa on puutteita.
Tämä on huoltovarmuuskysymys. Maksuliikenne, yritysten käyttöpääoma ja kansainvälinen kauppa eivät saa pysähtyä kriisin aikana. Suomessa pankkien, viranomaisten, energiayhtiöiden, satamien ja tietoliikenneoperaattoreiden varautumista pitäisi harjoitella yhtenä järjestelmänä.
Suomi 2035 -mallissa kriittisten palvelujen stressitesti ei tarkastelisi vain yhden organisaation selviytymistä. Se testaisi samanaikaisen kyberhyökkäyksen, energiahäiriön ja kansainvälisen maksuliikenteen vaikeutumisen yhteisvaikutusta. Työttömyys on edelleen Suomen vakavin käyttämätön voimavara
Suomessa oli kesäkuussa 297 000 työtöntä, ja työttömyysasteen trendi oli 10,5 prosenttia. Työllisiä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kyse ei ole vain työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaannosta, sillä myös työvoiman kysyntä on heikkoa.
Samaan aikaan Euroopassa rakennetaan uusia tekoäly-, energia-, turvallisuus- ja infrastruktuurijärjestelmiä. Suomen pitäisi liittää jokaiseen suureen investointiin osaamis- ja työllisyyssuunnitelma. Siinä määriteltäisiin, millaisia tehtäviä syntyy, mitä osaamista ne vaativat ja miten työttömät sekä alanvaihtajat koulutetaan juuri näihin tehtäviin.
Erityisesti kokeneiden yli 50-vuotiaiden osaaminen on alihyödynnetty voimavara. Tekniset, hallinnolliset, logistiset ja valvontaan liittyvät tehtävät eivät kaikki vaadi vuosien uutta tutkintoa. Usein tarvitaan lyhyt täsmäkoulutus, perehdytys ja ensimmäinen toimeksianto. Johtopäätös: toimintakyky on uusi kilpailukyky
Suomen tulevaisuus ei ratkea yhdellä teknologialla tai yksittäisellä investoinnilla. Ratkaisevaa on, pystymmekö yhdistämään turvallisen tekoälyn, kohtuuhintaisen energian, toimivan rahoitusjärjestelmän ja työkykyiset ihmiset samaksi kansalliseksi strategiaksi.
Suomi 2035 -kirjan uusi luku voisi olla nimeltään *Toimintakykyvaltio*. Sen ydinajatus olisi, että kilpailukykyä mitataan myös sillä, kuinka hyvin yhteiskunta toimii häiriöissä, kuinka nopeasti se ottaa uutta teknologiaa turvallisesti käyttöön ja kuinka moni ihminen pääsee mukaan syntyvään työhön.
Jokaisesta suuresta tekoäly-, energia- tai turvallisuusinvestoinnista pitäisi julkaista neljä tulosta:
1. miten se vahvistaa kriisinkestävyyttä, 2. mitä riippuvuuksia se vähentää tai synnyttää, 3. kuinka paljon osaamista ja työtä jää Suomeen, 4. miten tuloksia seurataan viiden ja kymmenen vuoden kuluttua.
Toimintakehotus
Suomen hallituksen, kaupunkien ja suurten yritysten pitäisi käynnistää yhteinen *tekoälyn, energian ja työn toimintakykyohjelma*. Sen ensimmäinen tavoite olisi tunnistaa tulevien investointien 20 tärkeintä osaamistarvetta ja rakentaa niihin työnantajalähtöiset koulutus- ja työllistymisreitit.
Kysymys ei ole vain siitä, mitä teknologiaa Suomi ostaa. Kysymys on siitä, mitä Suomi osaa itse rakentaa, valvoa, huoltaa ja kehittää vuonna 2035.
Visit Today : 37
Visit Yesterday : 235
Hits Today : 69