Energiaturvallisuus ratkaisee myös Euroopan työpaikat
Euroopan energiakeskustelu on muuttunut. Vuoden 2022 jälkeen päähuoli oli energian saatavuus. Nyt yhä suurempi kysymys on hinta: pystyykö Eurooppa tuottamaan riittävästi kohtuuhintaista energiaa teollisuudelle, datakeskuksille, liikenteelle ja kotitalouksille ilman uusia strategisia riippuvuuksia?
Tuore Reutersin analyysi nostaa energian hinnan Euroopan keskeiseksi talous- ja turvallisuusriskiksi. Vaikka EU on hajauttanut kaasun hankintaa ja rakentanut uutta LNG-infrastruktuuria, eurooppalaisen teollisuuden energiakustannukset ovat edelleen korkeita. Tämä heikentää kilpailukykyä juuri silloin, kun Yhdysvallat ja Kiina investoivat voimakkaasti omaan tuotantoonsa, teknologiaansa ja energiaansa.
Saatavuudesta kilpailukykyyn
Energiaturvallisuus ei tarkoita vain sitä, että sähköä tai polttoainetta on saatavilla kriisitilanteessa. Järjestelmän pitää myös olla taloudellisesti kestävä. Jos energiaa saadaan, mutta niin kalliilla, että tehtaat sulkeutuvat ja investoinnit siirtyvät muualle, turvallisuus on vain näennäistä.
Euroopan etuna on monipuolinen energiantuotanto. Suomessa yhdistyvät ydinvoima, uusiutuva energia, vahvat sähköverkot ja suhteellisen vähäinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Tämä voi olla meille suuri kilpailuetu, mutta vain jos verkkoja, säätövoimaa, varastointia ja kysyntäjoustoa kehitetään riittävän nopeasti.
Talveen varaudutaan jo kesällä
Euroopan kaasuvarastot ovat ajankohtaan nähden matalalla tasolla. Myös dieselmarkkinoilla on niukkuutta. Välitöntä toimituskriisiä ei EU:n mukaan ole, mutta kylmä talvi, uusi geopoliittinen häiriö tai kuljetusreittien ongelma voisi kiristää tilannetta nopeasti.
Varautumisen ei siksi pidä perustua vain varastoihin. Tarvitaan vaihtoehtoisia toimitusreittejä, kotimaista tuotantoa, toimivia satamia, vahvoja sähköverkkoja sekä riittävästi korjaus- ja huolto-osaamista. Energiaturvallisuus on käytännössä kokonainen tuotanto- ja palveluketju.
Turvallisuusinvestoinneista työpaikkoja
EU:n puolustus- ja turvallisuusrahoitus kasvaa samaan aikaan nopeasti. Euroopan innovaationeuvoston uusi puolustusteknologian rahoitushaku voi tarjota yrityksille jopa 30 miljoonan euron suoria pääomasijoituksia. Kohteina ovat muun muassa ilmatorjunta, ohjustorjunta, droonit ja niiden torjunta sekä muut kriittiset teknologiat.
Suomen ei pidä olla tässä kehityksessä vain laitteiden ostaja. Meillä on osaamista tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, sensoreissa, energiatekniikassa, logistiikassa ja vaativien olosuhteiden ratkaisuissa. Jokaisesta suuresta turvallisuus- ja energiainvestoinnista pitäisi arvioida myös se, kuinka paljon tuotantoa, huoltoa, osaamista ja työpaikkoja jää Suomeen.
Työmarkkinoiden ristiriita
Suomessa työttömyys on edelleen korkealla. Kesäkuun työllisyysasteen trendi oli 75,2 prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Samaan aikaan yritykset ja julkiset toimijat tarvitsevat energia-, teknologia-, data-, logistiikka- ja kunnossapito-osaajia.
Tämä kertoo kohtaanto-ongelmasta. Työllisyyspalvelujen pitäisi lähteä aidosta työstä ja toimeksiannosta: ensin tunnistetaan työnantajan tarve, sitten etsitään sopiva osaaja ja järjestetään vain tarvittava täsmäkoulutus. Työllisyyspolitiikan tulosta pitäisi mitata syntyneillä työpäivillä, palkkatuloilla ja työsuhteiden kestolla.
Helsingin Unesco-mahdollisuus
Alvar Aallon arkkitehtuurikokonaisuus on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon, ja viisi kohteista sijaitsee Helsingissä. Tunnustus on kulttuurisesti merkittävä, mutta se voi synnyttää myös uusia palveluja ja työpaikkoja.
Unesco-status kannattaa yhdistää opastuksiin, tapahtumiin, kansainväliseen markkinointiin, saavutettavuuteen ja paikalliseen yritystoimintaan. Kulttuuriperintö voi olla samalla elinvoima- ja työllisyyspolitiikkaa.
Suomi 2035: energian, työn ja turvallisuuden liitto
Suomi 2035 -mallissa energiapolitiikkaa ei käsitellä erillisenä sektorina. Se yhdistetään teollisuuspolitiikkaan, puolustukseen, työllisyyteen ja alueelliseen kehitykseen.
Jokaisesta suuresta energia- tai turvallisuushankkeesta julkaistaisiin yhteinen vaikuttavuusarvio, jossa tarkastellaan toimintakykyä ja huoltovarmuutta, elinkaarikustannuksia, ulkomaisia riippuvuuksia, kotimaista tuotantoa ja huoltoa sekä Suomessa syntyviä työpaikkoja ja osaamista.
Johtopäätös
Euroopan seuraava energiaratkaisu ei ole vain uusi putki, voimala tai varasto. Se on järjestelmä, jossa kohtuuhintainen energia, teollinen kilpailukyky, turvallisuus ja työpaikat vahvistavat toisiaan.
Toimintakehotus
Suomen hallituksen, yritysten ja työmarkkinatoimijoiden pitäisi sopia yhteisestä mallista, jolla energia- ja turvallisuusinvestointien kotimaiset työ- ja osaamisvaikutukset arvioidaan ja julkaistaan avoimesti.
Tämä teksti on osa Suomi 2035 -kirjan valmistelua.
Euroopan energiakeskustelu on muuttunut. Vuoden 2022 jälkeen päähuoli oli energian saatavuus. Nyt yhä suurempi kysymys on hinta: pystyykö Eurooppa tuottamaan riittävästi kohtuuhintaista energiaa teollisuudelle, datakeskuksille, liikenteelle ja kotitalouksille ilman uusia strategisia riippuvuuksia?
Tuore Reutersin analyysi nostaa energian hinnan Euroopan keskeiseksi talous- ja turvallisuusriskiksi. Vaikka EU on hajauttanut kaasun hankintaa ja rakentanut uutta LNG-infrastruktuuria, eurooppalaisen teollisuuden energiakustannukset ovat edelleen korkeita. Tämä heikentää kilpailukykyä juuri silloin, kun Yhdysvallat ja Kiina investoivat voimakkaasti omaan tuotantoonsa, teknologiaansa ja energiaansa.
Saatavuudesta kilpailukykyyn
Energiaturvallisuus ei tarkoita vain sitä, että sähköä tai polttoainetta on saatavilla kriisitilanteessa. Järjestelmän pitää myös olla taloudellisesti kestävä. Jos energiaa saadaan, mutta niin kalliilla, että tehtaat sulkeutuvat ja investoinnit siirtyvät muualle, turvallisuus on vain näennäistä.
Euroopan etuna on monipuolinen energiantuotanto. Suomessa yhdistyvät ydinvoima, uusiutuva energia, vahvat sähköverkot ja suhteellisen vähäinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Tämä voi olla meille suuri kilpailuetu, mutta vain jos verkkoja, säätövoimaa, varastointia ja kysyntäjoustoa kehitetään riittävän nopeasti.
Talveen varaudutaan jo kesällä
Euroopan kaasuvarastot ovat ajankohtaan nähden matalalla tasolla. Myös dieselmarkkinoilla on niukkuutta. Välitöntä toimituskriisiä ei EU:n mukaan ole, mutta kylmä talvi, uusi geopoliittinen häiriö tai kuljetusreittien ongelma voisi kiristää tilannetta nopeasti.
Varautumisen ei siksi pidä perustua vain varastoihin. Tarvitaan vaihtoehtoisia toimitusreittejä, kotimaista tuotantoa, toimivia satamia, vahvoja sähköverkkoja sekä riittävästi korjaus- ja huolto-osaamista. Energiaturvallisuus on käytännössä kokonainen tuotanto- ja palveluketju.
Turvallisuusinvestoinneista työpaikkoja
EU:n puolustus- ja turvallisuusrahoitus kasvaa samaan aikaan nopeasti. Euroopan innovaationeuvoston uusi puolustusteknologian rahoitushaku voi tarjota yrityksille jopa 30 miljoonan euron suoria pääomasijoituksia. Kohteina ovat muun muassa ilmatorjunta, ohjustorjunta, droonit ja niiden torjunta sekä muut kriittiset teknologiat.
Suomen ei pidä olla tässä kehityksessä vain laitteiden ostaja. Meillä on osaamista tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, sensoreissa, energiatekniikassa, logistiikassa ja vaativien olosuhteiden ratkaisuissa. Jokaisesta suuresta turvallisuus- ja energiainvestoinnista pitäisi arvioida myös se, kuinka paljon tuotantoa, huoltoa, osaamista ja työpaikkoja jää Suomeen.
Työmarkkinoiden ristiriita
Suomessa työttömyys on edelleen korkealla. Kesäkuun työllisyysasteen trendi oli 75,2 prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Samaan aikaan yritykset ja julkiset toimijat tarvitsevat energia-, teknologia-, data-, logistiikka- ja kunnossapito-osaajia.
Tämä kertoo kohtaanto-ongelmasta. Työllisyyspalvelujen pitäisi lähteä aidosta työstä ja toimeksiannosta: ensin tunnistetaan työnantajan tarve, sitten etsitään sopiva osaaja ja järjestetään vain tarvittava täsmäkoulutus. Työllisyyspolitiikan tulosta pitäisi mitata syntyneillä työpäivillä, palkkatuloilla ja työsuhteiden kestolla.
Helsingin Unesco-mahdollisuus
Alvar Aallon arkkitehtuurikokonaisuus on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon, ja viisi kohteista sijaitsee Helsingissä. Tunnustus on kulttuurisesti merkittävä, mutta se voi synnyttää myös uusia palveluja ja työpaikkoja.
Unesco-status kannattaa yhdistää opastuksiin, tapahtumiin, kansainväliseen markkinointiin, saavutettavuuteen ja paikalliseen yritystoimintaan. Kulttuuriperintö voi olla samalla elinvoima- ja työllisyyspolitiikkaa.
Suomi 2035: energian, työn ja turvallisuuden liitto
Suomi 2035 -mallissa energiapolitiikkaa ei käsitellä erillisenä sektorina. Se yhdistetään teollisuuspolitiikkaan, puolustukseen, työllisyyteen ja alueelliseen kehitykseen.
Jokaisesta suuresta energia- tai turvallisuushankkeesta julkaistaisiin yhteinen vaikuttavuusarvio, jossa tarkastellaan toimintakykyä ja huoltovarmuutta, elinkaarikustannuksia, ulkomaisia riippuvuuksia, kotimaista tuotantoa ja huoltoa sekä Suomessa syntyviä työpaikkoja ja osaamista.
Johtopäätös
Euroopan seuraava energiaratkaisu ei ole vain uusi putki, voimala tai varasto. Se on järjestelmä, jossa kohtuuhintainen energia, teollinen kilpailukyky, turvallisuus ja työpaikat vahvistavat toisiaan.
Toimintakehotus
Suomen hallituksen, yritysten ja työmarkkinatoimijoiden pitäisi sopia yhteisestä mallista, jolla energia- ja turvallisuusinvestointien kotimaiset työ- ja osaamisvaikutukset arvioidaan ja julkaistaan avoimesti.
Tämä teksti on osa Suomi 2035 -kirjan valmistelua.
Visit Today : 37
Visit Yesterday : 235
Hits Today : 63