Marko Ekqvist – Blogi

Yhden kilowattitunnin tuottamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt:

Suomi: 158 g CO2/kWh
Britannia 270 g CO2/kWh
EU:n keskiarvo 282 g CO2/kWh
Yhdysvallat 420 g CO2/kWh
Maailman keskiarvo 475 g CO2/kWh
Kiina 620 g CO2/kWh
Intia 723 g CO2/kWh
Lähteet: Motiva (Suomi 2018), IEA (Muut maat 2017)

Vertailun vuoksi ja huomautan jo tässä vaiheessa, että kysymyksessä on pelkästään käytöstä aiheutuva kuormitusluku. Käytän esimerkkinä keittiölieden ja pyykinpesukoneen käyttöä. Kotitalouksissa liettä käytetään arviolta n. 2h / päivä. Tähän käyttöön kuluu n. 1 kWh sähköä tai vastaava määrä, jos peset kerran vuorokaudessa pyykkiä 60 asteen pesuohjelmalla. Näin omalta osaltasi ”aiheutat” toiminnallasi 158 gramman verran CO2 päästöjä. Näitä esimerkkejä voisi tuon keskiarvoluvun perusteella tehdä lukuisia muitakin. Laskelma perustuu sähköntuotannon koko valtakunnan polttoainemixiin, Huomoitava seikka on myös, että polttoainejakauma vaihtelee ajallisesti aina sen mukaan, kuinka paljon milläkin tuotantokoneistolla milläkin polttoainekäytöllä sähköä jauhetaan. Tuontisähkön osalta emme pysty tätä mixiä kovin helposti selvittämään, mutta tähän lukuun on ilmeisesti osattu sekin jollain menetelmällä sisällyttää tai mahdollisesti se puuttu siitä kokonaan. En tiedä, pitäisi kysyä Motivasta laskentaperusteet.

Tosiasiassa, jos haluaisit saada tarkemmin oman sähkönkäyttösi päästöt selville, tulisi sinun tietää oman asuinalueesi alueellisen sähköntuotannon ominaispäästökertoimet. Esimerkiksi Jyväskylän energialaitos ilmoittaa sähköntuontannon päästöiksi n. 350 g CO2/kWh. Näin ollen edellä olevan esimerkin mukaan pesukoneen käyttö kerran vuorokaudessa Jyväskylässä aiheuttaa 350 gramman CO2 päästöt. Valtakunnan arvoon nähden siis lähes 200 grammaa enemmän. (Lähteessä ilmoitettu, että
yhdistetyn sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt on jaettu sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä).  Alueelliseen tarkasteluun liittyy vielä toinenkin kompleksisuus, jota en nyt tässä tarkemmin ala selvittämään, mutta asia liittyy siis sähkön hankintaan eri lähteistä asuinalueellesi. Tämän asian tietää vain oma sähkön tomittajasi ja voi olla, että hekään eivät pysty sitä asiaa sinulle avaamaan tarkemmin.

Viime aikoina on keskusteltu netinkäytön ja datansiirron ympäristökuormituksesta. Joissakin jutuissa suurusluokat ovat olleet pahasti pielessä. Ilmeisesti juttua on korjailtu tämän seikan tultua ilmi. Tässäkin kohtaa pitää muistaa, että toki voimme jakaa päästömääriä kulutuskohteittain ja saada siten kuluttajat heräämään käyttämään vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Mielestäni tärkeämpää olisi kasvattaa tietämystä laitteiden tai toimintojen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Tämän tietämyksen ollessa puutteellista, on vertailujen tekeminen ainakin omasta mielestäni hieman hataralla pohjalla.

Mobiililaitteiden ja ylipäänsä käytöstä poistettujen laitteiden osalta meillä on vielä paljon tehtävää ja se on jo suuruusluokaltaan sellainen asia, johon kannattaisi kiinnittää nyt ja tulevaisuudessa huomiota. Tässä suhteessa osaamisellamme olisi käyttöä.

Alla oleva kursivoitu teksti löytyy Motivan sivuilta ja pyytäisin, että kaikki ne tahot, jotka ovat tekemässä laajoja ja kauaskantoisia päätelmiä, päätöksiä tai ylipäänsä toimia Suomen teollisuuden toimintaedellytysten kaventamiseksi verukkeenaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lukisivat tämän ao. tekstin ja samalla miettisivät päätelmiään vielä toisenkin kerran.

Yksinkertaista ja samalla ”oikeaa tai tarkkaa” menetelmää yhteenvetojen hiilidioksidipäästöjen laskentaan on vaikeaa kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin ja yksinkertaistuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. Menetelmän tarkkuus on kuitenkin nähty riittäväksi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle tehtäviin arvioihin, liittyen esimerkiksi projektien ja politiikkatoimien CO2-päästöarvioiden laskentaan ja myös niiden kansainvälisen raportointiin (MOTIVA 2016).

Tarkkaavainen lukija huomasi ja toki huomioi edellisen kappaleen kursivoidussa tekstissä termin: ”…POLITIIKKATOIMIEN..” ja ”…NÄHTY RIITTÄVÄKSI…” Oma näkemykseni on, että emme voi missään nimessä tehdä oikeudenmukaisia politiikkatoimia, mikäli meillä ei ole OIKEAA TAI TARKKAA MENETELMÄÄ käytettävissämme liittyen CO2 -päästöarvioiden laskentaan ja saatikka, että tekisimme niiden pohjalta luotettavia maakohtaista raportointia kansainvälisiin raportointeihin (ie. IPCC, EU, EEA, UNECE etc.)

Malminkartanossa 3.7.2019

Marko Ekqvist, energiatalouden ja ympäristötekniikan DI