Työkyvyttömyyseläkkeet lähtivät vuonna 2018 kovaan kasvuun

Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 145 000 henkilöä. Heistä kaksi viidestä (42 %) on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Masennus on ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava mielenterveyden sairaus.

Seuraukset ovat kauaskantoisia ja vain yksi esimerkki nykyhallituksen harjoittamasta kurjistavasta arvopohjattomasta politiikasta, jossa tärkeintä tuntuu olevan voiton maksimointi ja piittaamattomuus työhyvinvoinnin kannalta keskeisistä asioista. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten harjoittama lyhytjänteinen työvoimapolitiikka on johtanut yksilöiden kannalta dramaattisiin ja peruuttamattomiin tilanteisiin, johon onneksi on tulossa korjausliike kevään eduskuntavaalien jälkeen. Tilanne on jatkunut kasvavana nimenomaan tämän hallituskauden aikana.

Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä. Väestön mielenterveyttä voidaan edistää.
Väestön hyvä mielenterveys on kestävän kasvun keskeinen menestystekijä.

Mikäli jaat nämä asiat kanssani, niin tiedät, ketä äänestät kevään eduskuntavaaleissa. Olen tehnyt pitkän työuran niin kansallisesti (Merttu), kuin kansainvälisestikin (Cochrane) merkittävissä psykiatrian erikoisalan hankkeissa ja tunnen varsin hyvin tämän aihepiirin ja vaikuttavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Marko Ekqvist
diplomi-insinööri, tekoälytutkija
STAKES – mielenterveysryhmässä tilastotutkijana vuosina 2002-2009.

Lähteet: Talouselämä 2/2019

Työkyvyttömyyseläkkeet lähtivät vuonna 2018 kovaan kasvuun
Kategoriat: Helsinki | Kommentit pois päältä artikkelissa Työkyvyttömyyseläkkeet lähtivät vuonna 2018 kovaan kasvuun

Monitoimihävittäjät turvaamaan Suomen ilmatilan koskemattomuutta

ILMAVOIMAT
Mielestäni uudet hävittäjät (HX-hanke) ovat keskeinen osa Suomen puolustusta. Hävittäjät turvaavat Suomen ilmatilan koskemattomuutta, suojaavat yhteiskuntaamme ilmahyökkäyksiltä ja tukevat maa- ja merivoimien taistelua, mikäli tilanne niin vaatii.

Hornetit poistuvat käytöstä 2020-luvun loppuun mennessä. Mielestäni niiden tilalle tarvitaan suorituskykyisiä monitoimihävittäjiä 91 kpl, joilla voidaan operoida koko valtakunnan alueella. Mielestäni tämä kokonaismäärä on perusteltu ja olosuhteisiimme optimaalinen määrä. Tämä esittämäni hävittäjien lukumäärän kannalla lienevät kaikki, jotka vähänkään ymmärtävät näistä asioista.

Poikkeusoloissa vain monitoimihävittäjällä on riittävä suorituskyky turvaamaan koko Suomen ilmatilan koskemattomuus ja haastamaan vastustajan ilmanherruus.

Uudet hävittäjät turvaavat Suomen puolustusta seuraavilla tavoilla:
Ne muodostavat ennaltaehkäisevää kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen voimankäytön tai hyökkäyksen kohteeksi.
– Suojaavat ilmahyökkäyksiltä.
– Mahdollistavat puolustuksen maalla ja merellä.
– Vaikuttavat hyökkääjään ilmasta maahan tulenkäytöllä.
– Jakavat tilannekuvaa.

Mikäli jaat nämä asiat kanssani, niin tiedät ketä äänestät kevään eduskuntavaaleissa.

Olen ainoa eduskuntavaaliehdokas, joka on suorittanut vaativan Ilmavoimien teknillisen koulun erikoiskoulutuksen. Eduskuntavaaliehdokas isänmaan asialla.

Marko Ekqvist
diplomi-insinööri, tekoälytutkija
ilmavoimien reservin kersantti
Peruskoulutus: IlmavTK Kuoreveden halli 1990
Joukko-osasto: KuljLLv Utti 1991

Monitoimihävittäjät turvaamaan Suomen ilmatilan koskemattomuutta
Kategoriat: ilmavoimat, itsenäisyys, puolustuspolitiikka, sotaveteraanit, Suomen puolustusvoimat | Avainsanoina , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Monitoimihävittäjät turvaamaan Suomen ilmatilan koskemattomuutta

Patentointi-into laskussuunnassa

Nykyhallituksen riman-alituksista mielenkiintoisin lienee se, että pantettihakemusten määrä on laskenut koko hallituskauden aikana. Patentointi-into on ollut laskussuunnassa itse asiassa koko 2010 -luvun.

Kuten olen todennut, niin Suomeen tarvitaan pelkästään innovaatioihin ja tuotteistukseen keskittyvä Teknologiamininsteriö, joka koordinoisi myös tätä kokonaisuutta. Nykyisellään ministeriöiden välisestä koordinaatiosta ei voida edes puhua ja pidän tätäkin asiaa pelkästään nykyhallituksen saamattomuutena ja väinpitämöttömyytenä vientiteollisuuttamme kohtaan. Asiat eivät tunnu kiinnostavan enää siinä vaiheessa, kun kuukausipalkka juoksee ja on niin kova kiire presentoida sihteerin tekemät powerpointit.

Patentointi-into laskussuunnassa
Kategoriat: innovaatiot, ministeriöt, patentit, teknologiaministeriö, tuotteistus | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Patentointi-into laskussuunnassa

Suomesta Cleantechin edelläkävijä

Nykyhallituksen riman-alituksista eräs merkittävin lienee saamattomuus puhtaan teknologian hankkeissa ja niiden markkinoiden edistämisessä. VTV:n arvion mukaan hallitus ei ole pystynyt lupauksistaan huolimatta luomaan merkittäviä bio- ja kiertotalouden markkinoita kautensa aikana. Muistattehan, että hallitusohjelmassa oli kirjaus siitä, että tavoitteena oli tehdä Suomesta cleantechin edelläkävijä.
#cleantech #biotalous #kiertotalous #innovaatioministeriö #teknologiamininisteriö

Kuten olen todennut, niin Suomeen tarvitaan pelkästään innovaatioihin ja tuotteistukseen keskittyvä Teknologiamininsteriö, joka koordinoisi myös tätä kokonaisuutta. Nykyisellään ministeriöiden välinen koordinaatio on lähinnä pelleilyn ja puuhastelun välimaastossa tapahtuvaa saamatonta kuukausipalkkalaisten elitististä powerpoint-hömppää, jolla tätä maata ei todellakaan rakenneta.

Suomesta Cleantechin edelläkävijä
Kategoriat: cleantech, kiertotalous | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomesta Cleantechin edelläkävijä

Eläkeläisköyhyyden juurisyy

Paavo Lipposen hallitus keksi vuonna 1995 eduskunnan suosiollisella avustuksella ottaa käyttöön niin kutsutun taitetun eläkeindeksin.

Indeksin tarkoituksenahan on varmistaa eläkkeen ostovoima elinkustannusten noustessa. Lipposen hallitus sitoi työeläkeindeksin 80-prosenttisesti hintatasoon ja vain 20 prosentin osalta palkkakehitykseen. Ennen muutosta eläkkeet oli sidottu kokonaan palkkaindeksiin eli palkat ja eläkkeet olivat nousseet samaa tahtia.
Syynä taitetun indeksin käyttöönottoon oli pelko suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Eläkerahojen loppumista pelättiin myös siksi, että nykyään väki elää huomattavasti vanhemmaksi.
Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, eivätkä eläkesäätiöiden varat ole loppuneet. Maksettujen eläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1995 lähtien, mutta eläkesäätiöiden pääasiassa ulkomaille sijoittamat varat ovat viisinkertaistuneet.

Parissa kymmenessä vuodessa palkat ovat nousseet 88 prosenttia, mutta eläkkeet vain 46 prosenttia.

Eläkkeet ovat siis jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Nykyisellä taitetulla työeläkeindeksillä eläkkeet jäävät 1-2 prosenttia vuodessa palkkakehityksestä.

Nykyiset eduskunnassa istuvat nuoren polven kansanedustajat tuntuvat unohtaneen eläkeläisköyhyyteen johtaneet historialliset päätökset ja mistä kaikki oikein sai alkunsa. Katso video ja äänestä eduskuntavaaleissa.

1,5 miljoonan eläkeläisen ääni painaa tulevissa vaaleissa.

Katso videoblogini, ketä voimme kiittää taitetusta indeksistä

Lähteet: Eduskunnan täysistunnon taltionti 31.1.2019 (kohta 00:08:55, Sanna Marin (SD) ), Raimo Hautasen artikkeli Pohjalainen lehdessä 6.2.2019, Raimo Nurmion kanssa käymäni keskustelu ja radiohaastattelu 17.1.2019 Radio Vapaa Helsinki -aamulähetyksessä. Kuunneltavissa tässä osoitteessa: http://213.157.73.6:8000/radiovapaaHKI

Eläkeläisköyhyyden juurisyy
Kategoriat: eläkeläisköyhyys, taitettu indeksi | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Eläkeläisköyhyyden juurisyy