Aamulla 24.2.2022 alkaneet, vahvasti tuomittavat sotatoimet Ukrainassa ovat vakavia ja horjuttavat turvallisuustilannetta Euroopassa. Konfliktin ajankohta on myös huonoin mahdollinen (ehkä tarkoituksellakin). Pandemian jälkiaallot kiertävät maailmalla ja senkin suhteen meillä ei ole vielä tiedossa mitä tulevaisuus tuo tullessaan Sars-CoV2 -virukseen liittyen.
Kaikki varmaan tietävät, että maamme on vahvasti riippuvainen tuontienergiasta. Lähes 30% tuontisähköstä tulee tai on tullut Venäjältä. Maakaasusta 100%. Raakaöljynkin suhteen lähes 70% kaikesta öljyntuonnista. Vakava paikka. Sähkön hinta on noussut suurelta osin, koska maakaasun hinta on noussut. Toki tähän vaikuttaa myös pohjoismaiden heikko vesivoimatilanne. Kuivaa ja vähän sateita. Nyt onkin syytä viimeistään käynnistää kaikki sellaiset vesivoimaan liittyvät ja keskeytyneet projektit, joilla voidaan parantaa omavaraisuuttamme sähkön tuotannossa.
Ainakin eiliseen asti turvetuotantoa oltiin vielä ajamassa alas. Olisiko nyt syytä käsitellä ja käynnistää keskustelu tämäkin asian suhteen uudestaan? Josko tämä päivä toi lisää potkua (ie. järkeä) tämän asian edistämiseksi?!
Tilanne vaikuttaa vahvasti myös asumisen kustannuksiin, koska polttoaineiden ja ylipäänsä öljyjalosteiden hinnat tulevat nousemaan. Energianhinnat nousevat koko ajan ja osaltaan kurittavat eniten juuri heikomassa asemassa olevia kansalaisiamme.
Sota lisää riskiä myös ihmisten välisiin eripuriin taistelualueiden ulkopuolella. Keskitytään nyt tukemaan Ukrainaa ja heidän kansalaisiaan. Ei lähdetä syyllistämään sellaisia henkilöitä, joilla ei ole mitään tekemistä tämän agression kanssa.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta lisää Lähiöilta Malminkartano -tapahtumaan su 27.2.2022 klo 14-17.
Illan isäntänä Marko Ekqvist. Linkki tapahtuman Fb-sivulle: fb.me/e/1seIojx7g
Kategoriat:Yleinen|AvainsanoinaUkraina|Kommentit pois päältä artikkelissa Turvallisuustilanne Euroopassa heikentynyt huomattavasti eiliseen verrattuna
Hyvinvointialuiden aluevaltuustojen tulevilla aluevaltuutetuilla on kinkkinen tehtävä edessään. Varmaan ensimmäinen valtuustokausi menee varsin moitteettomasti, mutta jo sen aikana tulisi valtuutettujen kiinnittää huomiota terveydenhuollon tuottavuus ja tehokkuus asioihin.
—
Näistä asioista ei ole kovinkaan paljon keskusteltu, mutta tulevat näyttelemään suurta osaa eritoten siinä vaiheessa, kun palvelujärjestelmään tulisi tehdä priorisointeja ja uudelleen kohdennuksia sellaisille erikoisaloille, jotka ovat ko hyvinvointialueen kannalta oleellisia ja vaativat pikaista parantamista aiempaan verrattuna.
Tehokkuus- ja tuottavuusnäkökulmassa merkittäviä taustatekijöitä ovat henkilöstöön liittyät asiat ja toimintamallit eri toiminta-alueilla. Näitä pitää myllätä, jotta tuotetut palvelut vastaavat alueiden tarpeisiin terveydenhuollon osalta.
Toinen merkittävä asia on ns. kustannusvaikuttavuus, johon aihepiiriin rohkaisen jokaista tulevaa aluevaltuutettua perehtymään. Asioita voidaan tehdä monella eri tapaa, mutta mikäli niistä puuttuu kustannusvaikuttavuus ja edelleen vaikuttavuus, niin jotain tulisi tehdä erilailla, kuin aiemmin on tehty. Tähän liittyvää kokonaisuuttaa ministeriö valvoo ja mikäli vaikuttavuus tai toimien tehokkuus kansanterveydenkannalta ei yllä asetettuihin tavoitteisiin on edessä sanktioita ja toimintoihin puuttumista valtion taholta.
Strategia ja sen jalkauttaminen
Ensimmäinen päätettävä asia lienee hyvinvointialueen strategia. Se on paperi, johon kirjataan tavoitteet ja miten sen hetkisen tiedon valossa näihin tavoitteisiin päästään. Näihin löytyy hyvinkin paljon mittaristoa, joiden avulla kehitystä seurataan.
Paperissa kuvataan sen hetkisen tiedon valossa alueen palvelutarve ja millä työkalupakilla tähän tarpeeseen vastataan. Erityisen tärkeä komponentti tässä suhteessa on kustannusvaikuttavuus eli paljonko hoitokäynti eri erikoisalan toimipaikassa tulee maksamaan ja riittääkö henkilöstö vastaamaan palvelutarpeeseen. Nämä seikat varioivat eri alueilla.
Vaalilupaukset
Kokonaisuuteen liittyy edellä olevan mukaisesti toimipaikkojen sijainti suhteessa asukkaisiin. Varmaa on, että palvelupisteitä joudutaan lakkauttamaan ja toimintoja keskittämään, jotta kustannusvaikuttavuus saadaan optimaaliseksi. Tässä onkin sitten näytön paikka tulevilla aluevaltuuteuilla, koska ovat pääosin luvanneet, että lähipalvelut säilyvät jne.
Kirjoittaja:
Marko Ekqvist, DI
Kirjoittaja on työhistoriansa aikana toiminut lukuisissa Stakesin ja THL:n projekteissa tilastoaineistojen tekijänä ja osallistunut mm. sairaaloiden tuottavuuslaskentaan. Viimeisen 10 vuoden aikana perehtynyt erityisesti suun terveydenhuollon tuottavuus – ja tehokkuustarkasteluihin terveyskeskustasolla.
INFO
Hyvinvointialueet
Henkilöstö: Hyvinvointialueille siirtyy ensi vuoden alussa liikkeenluovutuksella noin 173 000 työntekijää. Helsingin palvelukseen jää noin 14 000 ja HUS-yhtymään noin 23 000 sotetyöntekijää.
Tehtävät: Alueiden järjestämisvastuulle siirtyvät kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi. Palveluita voivat tuottaa alueet itse, yritykset ja järjestöt.
Rahoitus: Alueet, Helsinki ja HUS saavat rahoituksensa valtiolta, perusteena palvelutarve ja asukasrakenne. Kunnilta pois siirtyvä rahapotti on noin 20 miljardia euroa.
Sopimukset: Alueille siirtyy kunnilta jopa 200 000 erilaista sopimusta, jotka koskevat esimerkiksi hankintoja, ulkopuolisia palveluja ja kiinteistöjä.
Tilat: Hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta noin 4 500 tilaa, esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja.
Tietojärjestelmät: Hyvinvointialueille siirtyy 10 000–15 000 tietojärjestelmää. Edessä on paljon ja nopeaa yhteensovittamista.
Valtuutetut: Vaaleissa valitaan kaikkiaan 1 379 alue- valtuutettua. Helsingissä sotevaltaa käyttävät jatkossakin kaupunginvaltuutetut, mutta palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle.
Kunnat: Uudistus leikkaa kuntien rahavirroista ja henkilöstöstä karkeasti puolet. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.
PerusÄijien aluevaalikampanjan kaikki osa-alueet ovat nyt paketissa ja alla tähän liittyvät linkit ja toiminteet, joita olen työstänyt heti numeroiden saannnista lähtien. Osa on tuttuja viime kuntavaaleista ja osa tässä käytetyistä menetelmistä olen kehittänyt vain tähän kampanjaan.
Ehdokaskohtaiset esittelyt pyörivät parhaillaan ylläpitämässäni Radio Vapaa Helsingin nettiradiossa. Kuuntele radiota tästä.
Hekan vuokralaisneuvottelukunnan kokous pidettiin 10.1.2022. Olin ehdolla Hekan hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi. Kokous valitsi minut asukkaiden edustajana Heka:n hallitukseen varajäseneksi seuraavalle 2 vuotiskaudelle. Kausi alkaa tämän vuoden huhtikuussa. Kiitän luottamuksesta.
Työmaahuolto Oy Ab:n osakkeenomistajan päätöksellä, yhtiön hallituksen jäseneksi valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi strategiajohtaja Markus Kühn.
Hallituksen toimikausi on kaksivuotinen ja se päättyy keväällä 2022. Yhtiön hallituksessa on tällä hetkellä kolme jäsentä. Puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana toimivat luottamushenkilötaustaiset jäsenet. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on 2.3.2020 § 16 nimennyt yhtiön puheenjohtajaksi Marko Ekqvistin (PS) ja varapuheenjohtajaksi Annikki Kaikkosen (Vas.). Lisäksi hallituksessa on viranhaltijajäsenenä Palvelukeskusliikelaitoksen talous- ja hallintoyksikön päällikkö Raimo Niippa.
Yhtiön hallituksen jäsenmäärää on tarkoituksenmukaista nostaa, kaupungin keskushallinnon ja yhtiön välisen yhteydenpidon sekä kaupungin sisäiseen ruokatuotantoon liittyvän kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi, kolmesta jäsenestä neljään. Yhtiön hallitusta koskevien omistajastrategian linjausten mukaan hallituksen osaamisvaatimuksina on kuntalain ja konserniohjeen mukaiset hallituksen kollektiiviset osaamisvaatimukset eli muun muassa yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
Strategiajohtaja Markus Kühnillä on yli 20 vuoden kokemus teollisen palveluliiketoiminnan kehittämisestä viime vuosilta erityisesti logistiikka-alalta. Hänellä on osaamista laajojen toiminnallisten ja tuotannollisten uudistusten ja investointien suunnittelusta sekä näiden toteutuksen johtamisesta ja hän täydentää osaamisellaan ja kokemuksellaan hallituksen kollektiivista osaamista. Hän toimii myös Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana, mikä mahdollistaa yhdessä kaupungin johtoryhmän jäsenyyden kanssa tarvittavan kokonaiskuvan muodostamisen kaupungin oman ruokahuoltopalvelun järjestämiseen liittyvistä strategisista vaihtoehdoista ja valinnoista.
Työmaahuolto Oy Ab:n hallituksen puheenjohtajalla DI Marko Ekqvistillä on 15 vuoden kokemus elintarvikealan kunnossapitoon liittyvistä käytännön tehtävistä ja siitä, että laitos toimii moitteettomasti ympäri vuorokauden. Viimeisin toimeksianto hänellä oli Vantaan Petikossa toimivan Lantmannen Unibaken suurleipomon kunnossapidossa ja tehtävien siirtämisestä ensin Bjelkos Oy:ltä uudelle toimijalle Maintpartnerilta ja edelleen Quant Service Finlandille, joka vastaa nykyisin Lantmannen Unibake -leipomoiden kunnossapidosta mm. Ruotsissa.
Visit Today : 101
Visit Yesterday : 217
Hits Today : 290