Marko Ekqvist – Blogi

Järjestämislakiluonnoksen (HE 15/2017, § 30 ja 31) mukaan THL:lle on tulossa lakisääteinen maakuntien seuranta- ja arviointitehtävä.

Valtiovarainministeriö koordinoi syksyllä 2018 päättyvää maakuntatalouden simulaatioharjoitusta. Sen avulla testataan maakuntien talous- ja ohjausprosessia ja talouspäätösten tekemistä uudessa järjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa harjoituksessa maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta koskevasta osuudesta.

Harjoituksessa saatavaa tietoa ja kokemuksia tullaan hyödyntämään maakuntien arvioinnin kehittämisessä. Arviointiharjoituksella ei ole vaikutusta tulevien maakuntien rahoituksen määräytymiseen.

Maakunnan alue ja väestö
Uudenmaan maakuntaan kuuluu 26 kuntaa, jotka voidaan jakaa neljään seutukuntaan (Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan) ja neljään seutuun (pääkaupunkiseutu, KUUMA-seutu1 , Läntinen Uusimaa ja Itäinen Uusimaa). Kuntia ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen,
Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Maakunnassa on asukkaita 1 640 000, noin 30 prosenttia koko maan väestöstä. Helsinki on alueen keskuskaupunki ja maan pääkaupunki; siellä on yli puolen miljoonaa asukasta. Pienimmät kunnat ovat noin 2 000 asukkaan Myrskylä ja Pukkila. Nämä kummatkin ovat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän jäsenkuntia. Osa läntisen ja itäisen rannikon kunnista
on kaksikielisiä. Uudenmaan pinta-ala on noin 9100 neliökilometriä, ja se on maakunnista tiheimmin asuttu. Maakunta kuuluu Uudenmaan yhteistyöalueeseen.

Alueellinen vauraus
Maakunnan BKT-indeksi (2015) on 133/100. Uudenmaan maakunta on maan runsasväkisin ja vaurain alue. Vahvuuksina ovat monipuolinen elinkeinorakenne ja suuri vientitoimintaa harjoittavien pk-yritysten määrä. Alueen keskeisimmät ja liikevaihdoltaan suurimmat toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus, informaatio ja viestintä, kuljetus ja varastointi sekä rakentaminen. Varsinkin rakentaminen on kasvanut muuta maata selkeästi nopeammin. Avoimien työpaikkojen määrä on maakunnassa ollut jo vuosia kasvussa. Työvoiman kysyntä on suurta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja rakennusalan ammateissa. Osaavasta työvoimasta on pulaa.
Vuonna 2016 maakunnan työttömien määrä oli 10,6 prosenttia työvoimasta (koko maassa 12,6 %) ja työllisyysaste 72,8 prosenttia (68,7 %). Lähes kolmannes koko maan työttömistä (noin 83 000) asuu Uudellamaalla. Työttömyys on alueella kääntynyt laskuun. Koko maan työpaikoista 34 prosenttia on Uudellamaalla (vuonna 2014). Alueen työn tuottavuus on parempi kuin koko maassa keskimäärin.
Huolenaiheena ovat 15–24-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa tai töissä (ns. NEET-nuoret). Heidän osuus oli 10 prosenttia tästä ikäryhmästä. Suurin osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin. Maakunnassa noin 140 000 henkilöä eli 8,5 prosenttia asukkaista sai toimeentulotukea (vuonna 2016), mikä ylittää selvästi koko maan keskiarvon (7,2 %). Alueen voimakas kasvu lisää asuntojen kysyntää. Asuntojen hinnat ovat yli 2 ja Helsingissä 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat. Asuntojen vuokrataso on noin puolitoistakertainen muuhun maahan verrattuna.

Väestönkehitys
Lähes 90 prosenttia maakunnan väestönkasvusta sijoittui pääkaupunkiseudulle, jossa asuu 70 prosenttia uusmaalaisista (vuonna 2016). Väestön kasvu on muuta maata selvästi voimakkaampaa 1,11 prosenttia vuodessa (koko maassa 0,29 %). Maakunnan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 1 830 000 asukkaaseen (koko maassa 5 800 000) ja huoltosuhteen heikkenevän 79,2:een (koko maassa 63,9).
Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 tulee maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että virolaisia työntekijöitä on maakunnassa noin 20 000. Maakunnan väestöstä äidinkielenään suomea puhuu 80,5, ruotsia 8,2 ja muita kieliä 11,3 prosenttia; muista kielistä yleisimmät ovat venäjä ja viro (2,0 %).
Maakunnassa on maan korkein koulutustaso. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on keskimäärin 14 prosenttia väestöstä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, esimerkiksi Kauniaisissa prosenttiluku on 28 ja Myrskylässä ja Pukkilassa 3 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus alueella on suurempi kuin maan keskiarvo (12,3 %, koko maassa 6,6 %). Vieraskielinen väestö on Suomessa keskittynyt, ja maakunnassa asuu yli puolet Suomen ulkomaalaisista. Vieraskielisten suhteellinen osuus on suurin pääkaupunkiseudulla, 15 prosenttia. Uudenmaan liitto on laatinut kaksisuuntaisen kotoutumisen tavoiteohjelman. Kotoutumisessa tärkeää ovat kieli- ja ammattitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemus.

Väestön hyvinvointi ja terveys
Maakunnan väestö on terveintä koko maassa. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi (väestön sairastavuus suhteessa koko maan tasoon) oli Manner-Suomen maakunnista alhaisin 76,7. (Kuvio 1.)

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136059/URN_ISBN_978-952-343-063-1.pdf?sequence=1