Autetaan miestä mäessä

Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas käynnisti yhdessä Heikki Hurstin kanssa ruoka-avun toiminnan turvaamiseen tähtäävän keräyksen. Ennen tuota Markku Saarikangas kysyi suoraan päättäjiltämme, haluavatko nämä, että Hursti joutuu lopettamaan toimintansa muutaman sadantuhannen euron takia.

Kirje oli osoitettu suoraan Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorelle, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle sekä pääministeri Juha Sipilälle, Valtiovarainministeri Petteri Orpolle, sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle.

” Olen täysin vakuuttunut, että kaupunkien osallistuessa kustannusten jakoon yksityiset yritykset kyllä tulevat talkoisiin mukaan (kuten jo nyt ovat mukana!). Nyky lahjoittajat sekä yritykset tarvitsevat uskon, että asia on meille kaikille tärkeä ja että taakan jakajia on muitakin. Hurstien työ vaikuttaa suuresti koko pääkaupunkiseudun vähäosaisten elämään. Tuo toiminnan päättyminen maksaa monin kerroin enemmän kuin sen hengissä pitäminen – sosiaalisilla ongelmilla kun tuppaa olemaan aina vain korkeampi hintalappu mitä myöhemmin niihin puututaan.”

Tämän jälkeen alkoikin sitten tapahtumaan asioita. Toimintaan saatiin varoja keräyksen kautta siinä määrin, että akuutti hätä oli ohitettu.

Olen myös kuullut, että asian tiimoilta ollaan järjestämässä hyväntekeväisyyskonserttia.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta on nyt tärkeää löytää ratkaisu suurten elintarvikemäärien varastoinnille. Toimintaan tulee saada kiinteä tuki useammalle vuodelle, joka mahdollistaa toiminnan suunnittelun pitkällä tähtäimellä.

Lukujen valossa avustaminen ja ruoka-avun tarve ei ole vähentynyt. Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2018 mennessä, 600 viikoittaisesta ihmisestä noin 7 000 henkilöön.

Helsinki on suunnan näyttäjä monessakin asiassa ja ehdotankin omalta osaltani, että Helsinki näyttäisi tämänkin asian suhteen esimerkillistä esimerkkiä hoitamalla asiansa niin, että kaikilla meillä olisi ihmisarvoinen elämä rakkaassa pääkaupungissamme. Tuota asiaa odotellessa, meistä jokainen voi kantaa kortensa kekoon jo nyt ja lahjoittaa Hurstin ruoka-avulle sopivaksi katsomansa summan.

Malminkartanossa 4.2.2018

Marko Ekqvist

Rahalahjoitukset:

Saaja: Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry
Danske Bank FI80 8000 1170 0790 90
POP Pankki FI42 4730 4820 0137 05
Viesti: ”Pelastetaan Hurstin Apu”.
Rahankeräyslupa RA/2017/246

Autetaan miestä mäessä
Kategoriat: lapsiperheet, päätöksenteko, vastuunkanto | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Autetaan miestä mäessä

Varsinainen äänestyspäivä sunnuntaina 28.1.2018 – #laura2018

Varsinainen presidentinvaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 28.1.2018, käytätähän silloin äänioikeuttasi.

Valitse viisaasti ja äänestä Lauraa numerolla 5.  Lauran Helsinki-päivä oli 19.1. ja tuolloin Laura käväisi aamukaffeilla Kontulan ostarilla. Laura jatkoi Kontulasta tuolloin Narinkkatorin vaalimökille, Malmin kävelysillalle ja päivän päätteeksi paistettiin makkaraa Munkkivuoren ostarilla. Huikee päivä ja niin on Laurakin.

Laura pitämässä puhetta Narinkkatorin vaalimökillä 19.1.2018

Laura Narinkkatorin vaalimökillä 19.1.2018.

Varsinainen äänestyspäivä sunnuntaina 28.1.2018 – #laura2018
Kategoriat: Helsinki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Varsinainen äänestyspäivä sunnuntaina 28.1.2018 – #laura2018

Moskeija ja monitoimikeskus -hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämisestä sekä arkkitehtikilpailun järjestämisestä päätetään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.12.2017.

Suurmoskejahankeesta tehdään taas päätöksiä kaupunkisuunnittelulautakunnassa tulevana tiistaina 12.12.2017. Tuolloin käsitellään kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi moskeija ja monitoimikeskus -hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä sekä arkkitehtikilpailun järjestämistä varten (Sörnäinen, Hanasaari). https://www.hel.fi/…/Kaupunkiymparistolautakunnan_esitys_ka…

Alla vähän keräämiäni yhteevetoja aiheen tiimoilta. Lopussa omat ratkaisuehdotukseni asian tiimoilta.

LAUSUNTOJA ASIASTA:
TUKES 26.5.2015:
Tukes lausunto perustui lähinnä alueen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

”…Valtioneuvoston asetuksen 856/2012 vaarallisten kemikaalien tuotantolaitokset sijoittamista koskevien vaatimusten sekä Tukes -oppaan ”Tuotantolaitosten sijoittaminen” näkökohtien perusteella Tukes ei suosittele kyseisen kokoontumistilan sijoittamista osoitteeseen Parrukatu 1….”

Siirtolaisinstituutti 15.5.2017 :
”…Avoimia kysymyksiä sen sijaan ovat hankkeen taloudelliset riskit erityisesti pidemmällä aikavälillä ja mahdolliset vaikutukset muslimiryhmien keskinäisiin suhteisiin. Näitä kumpaankaan ei ole tällä hetkellä mahdollista kattavasti arvioida puuttuvien tietojen (rahoitus) ja keskuksen pitkän aikavälin toimintaprofilin avoimuuden (muslimien keskinäiset suhteet) vuoksi. …”

Instituutin valmistelemassa tiivistelmässä oli erikseen mainittu tämä ”pieni” riskitekijä: Haaste: Shiia yhteisön vastustus.

Sisäministeriön poliisiosasto 12.10.2017:
”…Eri maiden suhtautuminen ulkomailta moskeijoille tulevaan rahoitukseen vaihtelee. Esimerkiksi Itävalta, jossa 6 % väestöstä on muslimeita, sääti keväällä 2015 lain, jonka mukaan moskeijat eivät saa ottaa rahaa vastaan ulkomailta…”

”…väkivaltaiset ääriliikkeet kohdistavat iskuja uskonnollisia tiloja kohtaan ja erityisesti moskeijat ja synagogat ovat joutuneet näiden kohteeksi…”

Sisämininsteriö 6.9.2017:
”….Tulisi tarkasti selvittää millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia muslimiväestön osallisuudelle ja integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan olisi sillä, että heillä olisi muusta väestöstä eriytetyt palvelut pääkaupunkiseudulla, jossa yli puolet Suomen muslimiväestöstä asuu. Lyhyellä aikavälillä tulokset voivat olla myönteisiä, mutta pidemmällä aikavälillä käytäntö voi eriyttää muslimiväestöä muusta väestöstä….”

Ulkoministeriö 4.10.2017:
”…Esitetyn suunnitelman rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, joten hankkeen ja sen aiheuttamien vaikutusten kokonaisarvio ei ole täysin mahdollista. Hankkeen rahoittamisen esittänyt Bahrain on luvannut lisätietoja hankkeeen rahoitukseen liittyvistä näkökohdista. Rahoituspohjan lisäksi on avoimia kysymyksiä myös liittyen käyttökustannuksiin. Ottaen huomioon alueen ja Persianlahden maiden tilanteen, mukaan lukien eri uskontokuntien väliset jännitteet ja maihden kiristyneet suhteet, on mahdollista, että jakolinjat voivat heijastua myös Suomeen tämän kaltaisten hankkeiden kautta…”

Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.10.2017:
”…Lausuntopyynnön liitteenä olevat suunnitelmat hankkeesta ovat valmistelun tässä vaiheessa vielä varsin ylimalkaisia. Asian jatkokäsittelyssä on syytä selvittää hankkeen toteuttamiskelpoisuuttaa myös siitä näkökulmasta, miten moskeijan ja monitoimikeskuksen jatkuva toiminta ja sen rahoitus on mahdolista järjestää. Moskeijan ja monitoimikeskuksen vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi on arvioitu 6-7 miljoonaa euroa. Rahoitusselvityksen mukaan merkittävä osa toimintakustannuksista on tarkoitus rahoittaa palvelutoiminnan, konferenssi- ja koulutustoiminnan sekä muilla maksuilla ja tuotoilla. Tarkempien suunnitelmien puuttuessa on vaikea arvioida, kuinka realistinen tavoite tämä on ja kuinka suuri näiden tuottojen osuus toimintamenoista voisi tulevaisuudessa olla. Ulkomaisen rahoituksen osalta ei rahoitussuunnitelmasta ei myöskään käy tässä vaiheessa tarkemmin ilmi mitkä tahot ulkomailla osallistuisivat toiminnan rahoittamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota siihen, että varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäminen ovat kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2016:17, s. 16). Perusopetuslain (628/1998) mukainen uskonnon opetus on Suomessa tunnuksetonta, eli opetus ei sisällä Suomen perustuslain 11§:ssä uskonnon harjoittamista. …”

Rahoituksesta:
Hakemuksessa oli mainittu, että ”…Tavoiteena on, että kokonaishankkeen rahoitus saadaan useasta eri maasta ja lähteestä….”
Liite 2:ssa Bahrainin lisäksi mm. mainittu Marokon kuningaskunta ja Arabiemiraattien liitto. Katsotaanpa tarkemmin näiden maiden maatietoja, jotka on päivätty 21.11.2017. Hyvä lähde on ulkoministeriön maatiedot -sivusto.

BAHRAIN – Yleinen turvallisuustilanne
Turvallisuustilanne Bahrainissa on edelleen epävakaa. Mielenosoituksia on ajoittain, ja myös maan turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välisistä yhteenotoista on raportoitu. Manamaa ympäröivien kylien lisäksi mielenosoituksia voi esiintyä myös pääkaupunkialueella. Terrorismin uhka on verrattain korkea. Maassa on ollut pommi-iskuja. Maassa oleskelevien kannattaa välttää alueita, joilla on raportoitu tapahtuneen yhteenottoja ja iskuja, noudattaa varovaisuutta erityisesti julkisilla paikoilla ja maanteillä sekä välttää suuria väkijoukkoja ja mielenosoituksia. Terrorismiriski tulee huomioida maahan matkustettaessa.

Länsimaisten matkustajien kannattaa varautua siihen, että Manaman lentokentälle saavuttaessa passit kerätään tutkittaviksi, mikä tähän asti saatujen kokemusten perusteella voi kestää parikin tuntia. Tutkinnan syytä viranomaiset eivät ole ilmoittaneet.

Bahrainissa ei ole Suomen suurlähetystöä tai konsulaattia. Lisätietoja antaa Arabiemiirikunnissa Abu Dhabissa oleva Suomen suurlähetystö.

MAROKKO – Yleinen turvallisuustilanne
Marokko on yhteiskunnallisesti vakaa ja ulkomaalaiselle vierailijalle suhteellisen turvallinen maa. Marokon turvallisuusviranomaiset seuraavat tarkasti ja katukuvassa näkyvästi maan turvallisuustilannetta. Terrori-iskut ovat kuitenkin mahdollisia. Edustusto kehottaa matkustajia yleiseen varovaisuuteen ja valppauteen kaikkialla Marokossa. Paikallisia ja kansainvälisiä uutisia kannattaa seurata säännöllisesti.

———————–
Taustatahoista vielä sen verran, että Suomen muslimiliiton esittelyssä mainitaan, että tekevät tiivistä yhteistyötä mm. Työväen sivistysliiton TSL:n kanssa. Ainakaan heidän sivuiltaan muslimiliiton nimeä ei ole mainittuna. http://www.tsl.fi/tsl/yhteistyokumppanit.html Mikäköhän lie yhteistyön muoto tässä tapauksessa?

Hanke on edellä esitettyjenkin perusteella enemmän kuin kyseenalainen. Yhteenvetona todettakoon:

  • Riskit sisäisen turvallisuuden kannalta kasvavat. Pitkällä tähtäimellä tämä tekijä on lähes täysin ennalta-arvaamaton riskitekijä.
  • Käyttökorvausten osalta suunnitelmassakin esitetty kokonaisarvio käyttökustannusten suuruus ja maksujen tai oikeastaan maksajien taloudelliset mahdollisuudet hoitaa tähän liittyviä käyttöustannuskorvauksia ei ole uskottavaa.
  • Hanke, toisin kuin suunnitelman tekijät väittävät, ei ainakaan mielestäni paranna millään  aikavälillä muslimien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, päinvastoin.
  • Suomessa tulisi pikaisesti laatia Itävallan mallin mukainen laki, jossa kielletään moskeijoiden rahoittaminen ulkomaisista lähteistä.
Moskeija ja monitoimikeskus -hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämisestä sekä arkkitehtikilpailun järjestämisestä päätetään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.12.2017.
Kategoriat: suurmoskeija | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Moskeija ja monitoimikeskus -hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämisestä sekä arkkitehtikilpailun järjestämisestä päätetään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.12.2017.

Kaupunginvaltuuston kokouksen 29.11.2017 päätös vaikuttaa koko Suomen sisäiseen turvallisuuteen

Paperittomille, tai terminä oikeampi lienee laittomasti maassa olevilla on tehdyn päätöksen mukaan oikeus laajempiin terveydenhuollon palveluihin:

Kaupunginhallitus toteaa, että paperittomille taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo. Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa määräytyy terveydenhuoltolain 50 § mukaan. Kiireellisen hoidon lisäksi kaupunki varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Raskaana oleville ja perheille, joissa on 0–2-vuotiaita lapsia, taataan mahdollisuus pidempikestoiseen kriisimajoitukseen. Tarpeen vaatiessa rahoitusta voidaan lisätä hätämajoitukseen vielä kohdentamattomista varoista, jotta perustuslain suojaamat välttämättömät edellytykset inhimilliselle elämälle toteutuvat paperittomienkin osalta.

Jokaisen avun tarve arvioidaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tukevat paperitonta löytämään tilanteeseensa kestävämpiä ratkaisuja ja polkuja pois välitilasta, johon paperittomuus henkilön kohdalla johtaa. Tapaamisilla kiinnitetään erityisesti huomiota luottamussuhteen syntymiseen ja psykososiaalisen tuen antamiseen. Paperittomien terveydenhuolto tapahtuu ensisijaisesti kaupungin omilla terveysasemilla tai tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Joissain tilanteissa henkilö voidaan ohjata myös järjestöjen järjestämiin palveluihin. Myös muussa vastaanottotyössä selvitetään mielenterveyspalveluiden tarvetta ja toteutustapoja paperittomille. Maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

Paperittomille tarjotaan maksutonta oikeudellista neuvontapalvelua
hankkimalla sitä järjestöavustuksilla kolmannelta sektorilta. Lisätään
lastensuojeluviranomaisten ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusta yleisesti paperittomien tilanteesta ja erityisesti paperittomien lasten oikeuksista ja lasten asemaan liittyvästä salassapitovelvoitteesta. Kaupunki selvittää, kuinka hyvin paperittomille henkilöille myönnetyn toimeentulotuen määrä vastaa todellista tarvetta.

Helsinki myös varmistaa, että kaupungin internet-sivuilla kerrotaan riittävästi paperittomien oikeudesta palveluihin sekä yhteystiedot palveluiden saamiseksi monilla kielillä, kuten arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi. Myös tiedotusta ja koulutusta kehitetään siten, että kaupungin työntekijät ovat täysin selvillä tarjottavista palveluista ja käytännöistä sekä osaavat kertoa paperittomille heidän oikeuksistaan palveluihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että laittomasti maassa olijat saavat terveyspalvelut Helsingin kustantamana palveluna.  Päätös houkuttaa tulemaan ja olemaan paperittomana, koska päätöksen myötä enää ei ole väliä onko papereita vai ei.  Samalla tällä käytännöllä siunataan lisäksi tilanne, jossa näitä henkilöitä piilottelevat saavat epäsuorasti hyväksynnän toiminnalleen piilotellessaan asunnoissaan laittomasti maassaolijoita.

Keskeisiä kysymyksiä, joita ennen päätöksentekoa olisi pitänyt selvittää:

  • Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, mihin muihin toimintoihin kyseinen päätös vaikuttaa. Heikentääkö päätös helsinkiläisten palveluiden saantia entisestään?
  • Millä tavoin päätös vaikuttaa muiden potilaiden palveluiden laatuun, saatavuuteen ja potilaiden turvallisuuteen terveyskeskustasolla?
  • Kustannusvaikutukset olisi pitänyt selvittää ja tuoda esille luotettavasti ennen esityksen tekemistä.
  • Esityksestä puuttui vaikutusarviointi, jossa olisi arvioitu päätöksen vaikutus maan sisäiselle turvallisuudelle. Päätöksellään Helsinki suojelee laittomasti maahan jääneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja toimii näin lain vastaisesti.
  • Potilasturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ei tässä yhteydessä käsitelty ollenkaan tai niitä ei haluttu syystä tai toisesta tuoda esiin.
  • Miten hoidetaan paperittomien potilaiden identifiointi ja kirjaaminen potilastietojärjestelmiin? Potilasturvallisuuden kannalta on keskeistä, että potilaan sairaushistoria on lääkäreiden käytettävissä.

Edellä esitetyt kysymykset nousivat  esille Perussuomalaisten Helsingin piirin ja valtuustoryhmän yhteisessä tiedotteessa tehdyn päätöksen jälkeen. Valtuustoryhmämme jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Seuraavat vaalit ovat vajaan neljän vuoden päästä ja pahoin pelkää, että vielä ehtii tapahtua outoja asioita täällä meidän rakkaassa pääkaupungissamme, ennen kuin voimasuhteet saadaan vaihdettua siten, että järkeä vailla olevia päätöksiä ei enää synny.  Ei nimittäin ole aivan sama, mitä päätöksiä Helsinki tekee, sillä tehdyt päätökset vaikuttavat koko Suomen sisäiseen turvallisuuteen.

Kaupunginvaltuuston kokouksen  29.11.2017 päätös vaikuttaa koko Suomen sisäiseen turvallisuuteen
Kategoriat: kaupunginvaltuusto, laittomasti maassaolijat, paperittomat | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaupunginvaltuuston kokouksen 29.11.2017 päätös vaikuttaa koko Suomen sisäiseen turvallisuuteen

Tekoälytöntä

Perehdyin itse tekoälyteknologioihin noin kymmen vuotta sitten erään projektin tiimoilta. En tosin tuolloin käyttänyt asiasta tätä nimitystä. Kysymyksessä oli suuren tietokannan muuttujien ryhmittely (klusterointi), jossa tietyin kriteerein haettiin datajoukosta samankaltaisia havaintojoukkoja suuresta tietomäärästä.
Mielenkiintoiseksi tämän tekniikan teki jo tuolloin se, että ensin järjestelmälle ”opetettiin” tietty ryhmittelylogiikka. Tämän jälkeen havaintojoukko voitiin vaihtaa tai päivittää uudella joukolla ja kyseinen järjestelmä loi sitten ryhmittelyt tismalleen samalla tavoin automaattisesti. Kaiken ydin oli siis tuo ryhmittelyalgoritmi, joka sai ”käyttöohjeet” suuresta opetusaineistosta.

Tein projektin loppuvaiheessa pohdintaa myös mahdollisesta jatkotyöstä asiaan liittyen. Raportin loppulauseessa totesin, että neuroverkkotekniikoita hyödyntämällä ryhmittely tai paremminkin siihen liittyvä sääntökanta toimisivat vieläkin joustavammin uudella järjestelmään kertyvällä tiedolla. Tällä siis tarkoitetaan sitä, että malliin luotu sääntökanta mukautuisi uusiin havaintoihin, korjaten samalla käytettyä ryhmittely- ja ennustemallia. Kukaan ei oikein tuntunut noteeraavan tätä lausettani. Aika (tai paikka) ei vaan ollut tuolloin kypsä ja huomioni parannusehdotuksista jäivät sinne raportin täytteeksi. Kaikki tämä edellä esitetty on perusteiltaan tismalleen samanlaista datankäsittelyä, jota käytetään kaikissa moderneissa tekoälysovelluksissa, olkoonpa aihepiiri sitten mikä tahansa.

Aiemmin tämän vuoden puolella ja miksei jo muuttama vuosi sitten, käytiin kiivaasti keskustelua, kuinka asioiden internet ja tekoäly tulee muuttamaan maailmaamme radikaalisti seuraavien kymmenen vuoden periodilla. Ajallisesti ja muutenkin olemme kypsiä ottamaan vastaan ja eritoten panostamaan aihepiiriin, josta kukaan ei vielä kaksi vuotta sitten tuntunut tietävän tai ylipäänsä puhunut. Mitä sitten tarkoitetaan tekoälyllä tai miten ylipäänsä määritellään tekoäly? Määritelmiä lienee useita. Eräs määritelmä kuuluu näin: ”Tekoäly on älykkäänä pidetyn toiminnan automatisointia”. Mikä tässä nyt sitten on niin mullistavaa? Mullistavan nyt käsillä olevasta asiasta tekee se, että nykyisillä tekoälysovelluksilla on kyky oppia ja omaksua uusia tietoja ja taitoja täysin itsenäisesti.

Ilahduttavaa on myös se, että valtionhallinto on mukana edistämässä tähän kokonaisuuteen liittyviä hankkeita. Syksyllä järjestettiin Finlandia talolla Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella – tapahtuma. Nyt tällä saralla tapahtuu myönteisiä asioita ja yksi näistä on AI Monday. Tämä tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa 13.11.2017. AI Monday kerää yhteen kaikki asian parissa työskentelevät keskustelemaan ja pohtimaan näitä asioita kerran kuukaudessa.

Tekoälyllä ymmärretään siis koneiden tai laitteiden kykyä oppia esimerkkien avulla, mukautumista uusista ärsykkeistä (havainnoista) ja ennen kaikkea ne suoriutuvat mutkikkaista tehtävistä ällistyttävän nopeasti ja tehokkaasti. Tekoälyn avulla koneet ja laitteet oppivat jatkuvasti uusia tapoja tehdä niille tarkoitettuja tehtäviä prosessoimalla suuria määriä tietoja ja tunnistamalla samankaltaisuuksia tai havaintojoukkojen välisiä yhteyksiä, joita muulla tavoin olisi hyvinkin vaikea havaita. Tässä yhteydessä puhutaankin koneoppimisesta. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue ja sen sovelluksista mainittakoon puheen- tai kuvantunnistus.

Suomen tulevaisuus ja kärjessä pysyminen ei onnistu ilman panostuksia. Meillä on jo nyt merkittävää osaamista tämän alan perustutkimuksessa. Tuon nyt esiin tärkeän ja toivottavasti perille menevän ehdotuksen, jotta edes tietyt osa-alueet saataisiin hallintaan innovaatioihin liittyen: SUOMESSA TULISI OLLA TEKNOLOGIAMINISTERIÖ. Tämän ministeriön vastuulla olisi sitten kokonaisuus, joka käsittää niin perus- ja soveltavan tutkimuksen, kuin innovaatiotkin. Mielellään tämän ministeriön alle tulisivat myös energianmuuntoon liittyvät asiat. Vaikutelma nykyisistä ministeriöiden työnjaoista on hieman epäselvä ja erityisesti tällä järjestelyllä mahdollistettaisiin menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa. Älytöntä (Vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää termiä: tekoälytöntä?) olisi, mikäli nyt pilaisimme tämänkin asian. Nykyisen hallituksen toimesta tämä ei tule toteutumaan, mutta vahvasti uskon, että vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus hoitaa viimeistään tämän asian kuntoon.

 

Tekoälytöntä
Kategoriat: artificial intelligence, data mining, digitalisaatio, klusterointi, tehokkuus, tekoäly, tekoälytutkimus, tuottavuus | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälytöntä