Käytännön esimerkki työvoimatoimistojen kyvystä työllistää työtöntä työnhakijaa

Julkaistu: 2.5.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Olen aina tiennyt, että juhlapuheiden ja käytännön välillä on suurehko ero. Tässä nyt esimerkki ihan omakohtaisesti koettuna tästä asiasta. Alla lisäksi analyysini mitä tarttis tehrä.

Työ – ja elinkeinotoimisto on 23.02.2012 antanut seuraavan työvoimapoliittisen lausunnon: Lausunto:  01/0M4Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 19.01.2012 alkaen. (TTL 2 luku 4 §).Perustelut
Hja katsotaan ammatinharjoittajaksi.xxx on alv-rekisterissä ja työnantajarekisterissä toimivana yrityksenä. YEL-vakuutuksen päättyminen 28.2.09 ja xxxx 31.12.10 eivät osoita toiminnan päättyneen/keskeytyneen. Yrityksen toimialaa tekniikan tutkimus ja kehittäminen ei katsota kausiluonteiseksi toiminnaksi. (jatkuu)

 

….ja sitten hieman myöhemmin annettu lausunto samoilla päivämäärillä….

Työ – ja elinkeinotoimisto on 13.03.2012 antanut seuraavan työvoimapoliittisen lausunnon:Lausunto:  01/0M1Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä 19.01.2012 – .PerustelutPoistetaan lausunto M4/19.1.2012 alkaen. xxxyrityksen toiminta on keskeytynyt 2010 alkaen. Hja kertoo, ettei yrityksellä toimintaa 31.12.2010 jälkeen, jolloin poistettu ennakkoperintärekisteristä. Nyt poistettu myös alv:sta ja ta.rekisteristä. Ei työllisty yrittäjänä puolison yrityksessä xxxx. Hakija keikkatyössä THL:llä, ta. maksaa palkan sivukulut.

Huom. tammikuun 19. päivästä on aika pitkä aika maaliskuun 13. päivään. Tällä perusteella ehdotankin, että työvoimatoimistot lakkautettaisiin.

Miksi meidän työntekijöiden ja työnantajien tulisi ylläpitää tällaista toimintaa, joka ei johda mihinkään?

Työmarkkinoilla olen ollut nyt statuksella työttömänä työnhakijana. Arvatkaapa onko työvoimatoimsto tarjonnut mitään kokoaikaista työtä aikavälilä 19.1.2012 – 1.5.2013?

No ei ole, joten tälläkin perusteella mitä helvetin virkaa on työvoimatoimistolla joka ei tarjoa töitä???

Ehdotankin, että työvoimatoimistot lakkautetaan ja niille varatut varat käytetään pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Vai onko mitään järkee, kun vaihtopenkillä on resursseja, joilla olisi annettavaa työmarkkinoille, mutta ainoa este tuntuu olevan työvoimatoimisto?

Urpilaisen ja nykyhallituksen tuntuu olevan vaikea myöntää, että nyt on menty mehtään ja pahasti. Valtionhallinnossa ja yksityisissä yrityksissä hukataan osaamista ja kilpailukyvyn kannalta oleellista osaamista irtisanomisilla ja lomautuksilla.

Kilpalukyvyn osalta olisi oleellista saada käyttöön se ”hiljainen tieto” osaajilta (=nykyisiltä työntekijöiltä), kuin että sumeasti lähdetään hakemaan ratkaisua vähentämälä työntekijöitä ja samalla osaamista. Tätä osaamista me tarvitsemme, jotta voimme turvata myös muut yhteiskunnan palvelut.

 

 

 

 

 

 

Käytännön esimerkki työvoimatoimistojen kyvystä työllistää työtöntä työnhakijaa
Kategoriat: eurokriisi, hallitus, Helsinki, valtionhallinto, veronmaksajat | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Käytännön esimerkki työvoimatoimistojen kyvystä työllistää työtöntä työnhakijaa

Valviran virkamiehille vain sakkoja

Julkaistu: 26.4.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Mikäli viran- tai toimenhoito on niin hektistä, että ei ehdi hoitamaan varsinaista virkatyötään kunnolla, tulisi minun mielestäni kyseinen virkamies  irtisanoa tehtävästään välittömästi. Veronmaksajien rahoilla kun toimitaan, niin aina löytyy pätevämpiä ja paineensietokykyisempiä henkilöitä hoitamaan kyseisiä virkoja.

Lintulahti.

Lintulahti.

”Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme Valviran virkamiestä sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisista valelääkäriepäilyjen yhteydessä (HS 26.4.2013). Valviran lupaosaston johtaja Jussi Holmalahti ja toinen virkamies saivat maksettavakseen 60 päiväsakkoa. Kolmas virkamies sai 80 päiväsakkoa. Heidän tuloillaan maksettavat summat vaihtelevat 3 120 euron ja 3 900 euron välillä.

Valviran mukaan ei ole syytä purkaa heidän virkasuhteitaan. Olisin kuitenkin sitä mieltä (viimevuoden työttömänä olleena), että välitön irtisanominen on tässä tapauksessa ainoa oikea ratkaisu. Säästyy veronmaksajien rahoja noin niinkuin pitkällä tähtäimellä…nääs.

”..Puolustus vetosi oikeudessa raskaan työtaakkansa kuormittavuuteen. Oikeuden mukaan se ei kuitenkaan vähentänyt laiminlyönnin merkittävyyttä.”

Aivan oikein mutta lisäksi olisi pitänyt tehdä selväksi, että jatkossakin ”kuormittavuus” ja ”raskas työtaakka” saattaa aiheutta ongelmia.

Mitä tästä nyt sitten opimme? Emme mitään, koska sama meno jatkuu. Jaa että mikä sama meno? No, kyseiset ”virkamiehet” pääsevät peittelemään muita aikaansaamiaan vahinkoja taas kaikessa rauhassa veronmaksajien rahoilla.

 

 

 

 

Valviran virkamiehille vain sakkoja
Kategoriat: ironia, kansantalous, kritiikki, valtionhallinto | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Valviran virkamiehille vain sakkoja

Ilmasto-ongelman nopeat ratkaisut – hoh hoijjaa….

Julkaistu: 24.4.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Kyllä on taas HS:n toimitus päässyt rellestämään ilmastoaiheella (HS Vieraskynä 22.04.13). Mikä helvetin ilmasto-ongelma? Eikö Suomessa ole enneminkin leipäjono-ongelma?

Vieraskynäkirjoituksessaan Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tuo esiin tärkeitä faktatietoja ilmastoomme vaikuttavista tekijöistä. Tosin en kyllä ymmärrä miksi näitä asioita pitäisi lokeroida ”hiilidioksidipäästöjen” tai ”noki- ja metaanipäästöjen” kesken?

Eikö päästövähennykset synny energia- ja tuotantotekniikan tehokkuuden kautta ”sivutuotteena”. Miksi aina pitää mainita ”ilmasto-ongelma tai vastaava termi”. Eikö nyt ole ilmeisen selvä, että ”pelottelu” kyseisellä aiheella ei tuota tulosta. Tarkoitan tällä lähinnä sitä yksinkertaista seikkaa, että eikö voisi perustella näitä asioita taloudellisilla vaikuttimilla?

En myöskään usko, että kovin moni kehittyvä talousmaa panostaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, kun toisessa vaakakupissa on oman maan talouskasvu. Tässähän olisi Suomalaisella teknologiateollisuudella markkinarako tuottaa ja toteuttaa energiatehokkuushankkeita, koska osaamista on. Tosin nykyisen nuorhallituksen toimet romuttavat nämäkin hankkeet. Onhan se jo nähty kuinka perusteollisuus on ajettu alas tai toiminnot on siirretty ulkomaille….

Viherpiiperöinnin sijaan voisi ottaa käyttöön realistiset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi. Ei ole mitään järkisyytä romuttaa Suomalaista teollisuutta ilmastomuutoshömpän takia.

ps. Atelle vielä: faktat ok, mutta kyllä paistoi läpi nämä tutkimusrahoitukseen liittyvät seikat. Voisitko seuraavalla kerralla kirjoittaa niistä konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla säästetään rahaa niinikään mainitsematta ilmasto-ongelmaa, johon ei ole oikein vielä varmuutta onkohan kaikki ihmisen aikaansaannosta?

ps2. metaanipäästöistä kirjoittaessasi, voisitko myös ottaa esille ns. villieläinten metaanipäästöt (porot, hirvet, jne) ? Entä merenalaiset päästölähteet? Taitaa nimittäin ihmisperäiset lähteet jäädä tässä yhteydessä kakkoseksi.

 

Marko Ekqvist, energiatalouden – ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

 

 

 

Ilmasto-ongelman nopeat ratkaisut – hoh hoijjaa….
Kategoriat: energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka, kritiikki | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmasto-ongelman nopeat ratkaisut – hoh hoijjaa….

Järjen käyttö on sallittu myös Hinku-hankkeessa

Julkaistu: 24.4.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Päästöt vähenivät etuajassa – otsikoi Helsingin Sanomat (HS Kotimaa 23.04.13). Hienoa, että päästöjä on saatu vähennettyä – ainakin Hinku-hankkeessa mukana olevissa kunnissa. En kyllä edelleenkään ymmärrä mitä tekemistä ilmastomuutoksella ja Hinku -hankkeella on keskenään?

Luulisi myös arvostetun professori Jyri Seppälän (toim. huom. ko henkilöllä on kolme sihteeriä?) ymmärtävän nämä toimet lähinnä marginaalisiksi toimiksi, kun otetaan huomioon ilmastokysymyksiin liittyvä  glopaalius.

En myöskään ymmärrä miksi joka h….tin päästövähennys tehdään,  toteutetaan tai uutisoidaan ILMASTOMUUTOKSEN HILLINTÄ, EHKÄISY tai peräti ESTÄMIS -sanoilla terästettynä. (kun näihin asioihin ei Suomen kokoinen kansantalous voi kovin paljon vaikuttaa…)

Päästöjä tulee toki vähentää, mutta vähennystoimien maksumiehiksi ei tule asettaa työttömiä, vähävaraisia tai muuten taloudellisesti huonommassa asemassa olevia kansalaisia.

Ymmärtäisin nämä uutisoinnit paremmin, mikäli perusteena olisi käytetty energiatehokkuuden lisäämistä tai peräti energiataloudellisia vaikuttimia.

Käsittääkseni nämä artikkelissakin mainitut investoinnit on ylipäänsä aloitettu ja tehty, koska niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen ja näkyy pitkällä aikavavälillä investointipäätöksen tehneen energialaskussa.

Vaikutusta ilmakehän maailmanlaajuiseen lämpötilan laskuun tai nousuun ei ole taidettu arvioida näiden ”hinku” kuntien päästövähennysten osalta?

Eikö toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioiminen tältäkin kannalta olisi tärkeä seikka? Taitaa vaan olla niin, että Seppälän vaikuttimena on oman työpaikan säilyttäminen ja ulkopuolisen rahoituksen haaliminen vetoamalla ”ILMASTOMUUTOKSEEN”.

Alla oleva lainaus on Seppälän HS:lle antamasta analyysistä:

” …, että Suomella olisi mahdollisuuksia vähentää päästöjä paljon nykyistä enemmän – kustannustehokkaasti siirtymällä öljystä puuenergiaan. ”

No, mutta hyvä professori Seppälä, eikö tämä ole itsestäänselvyys, koska öljyyn perustuvan talouden aika on joka tapauksessa ohi muutaman vuosikymmenen päästä?

Sopeutuminen tähän väistämättömään tosiasiaan tulisi aloittaa hyvissä ajoin, mutta  Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä romuttamatta. Viherpiiperöinti kun ei auta näissä asioissa vaan terve maalaisjärki,  suuruusluokkien ymmärtäminen ja oikein ajoitetut energiatehokkuustoimenpiteet.

Marko Ekqvist, energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

 

Järjen käyttö on sallittu myös Hinku-hankkeessa
Kategoriat: energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka, parodia, vihreät (viherpiipertäjät), ympäristötekniikka | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Järjen käyttö on sallittu myös Hinku-hankkeessa

Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta

Julkaistu: 11.3.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Alueellistamispolitiikkaa on harrastettu ainakin vuodesta 2001 lähtien, kun Matti Vanhasen (kesk) hallitus päätti valtionhallinnon ”pirstaloinnista” maakuntiin. Tuolloin tavoitteena oli siirtää (=lue: pakkosiirtää) Helsingistä maakuntiin 4000-8000 työpaikkaa (HS 9.3.2013). Alueellistaminen sinänsä on ideana erinomainen, tosin toteutustapa ei vaikuta kovin loppuun asti mietityltä. Toiminnallisuuden lisääminen maakuntiin keinotekoisesti on kuin koittaisi pumpata ilmaan reikäiseen sisäkumiin. Hesarin jutussakin oli otettu malliesimerkiksi Fimean siirtofarssista Helsingistä Kuopioon.

Mutta tärkein pointti tulee tässä: VATT on sittemmin selvittänyt lisääkö/lvähentääkö ”pakkosiirtopolitiikka” työpaikkoja maakunnissa. Selvityksen mukaan tähän viittaavaa ei ole havaittu.

Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta
Kategoriat: hallitus, kansantalous, sarkasmi, valtionhallinto | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta