Energiaomavaraisuuden lisääminen luo työpaikkoja

Turpeenkäytön kannattavuutta heikennetään ensivuonna edelleen kiristämällä energiaveroa. Veromekanisimin lisäksi turvepolttoaineen tuotantoketjussa luvitusasiat vievät liikaa aikaa ja valmisteilla oleva ympäristönsuojelulaki vaikeuttaa entisestään lupien saamista.

Nykyisessä taloustilanteessa ja energiamarkkinoiden myllerryksessä lyhytnäköinen politiikka ei ole järkevää politiikkaa. Katainen I jää tässäkin suhteessa historiaan saattamalla energiatalouteen liittyvät asiat kansantaloudellisessa mielessä päälaelleen.

Vastikään julkaistussa Bioenergia ry:n tiedotteessa toimitusjohtaja Jyrki Peisa kommentoi asiaa näin: ”…On vaarana, että menetetään 250 miljoonan euron vaikutukset kansantalouteen. Turvetta korvautuu jo nyt huomattava määrä kivihiilellä, mikä on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa…Turpeen käyttö myös mahdollistaa useiden suurten kaupunkien kaukolämmön alhaisen hinnan. Tästä tulisi jatkossakin pitää kiinni”.

Jyrki Peisa on syystäkin huolissaan, koska tämäkin kokonaisuus vaikuttaa monen Suomalaisen elämään.

Tiedotteessaan Bioenergia ry viittaa tilaamaansa selvitykseen VTT:ltä:

”VTT päivitti Bioenergia ry:n toimeksiannosta viiden vuoden takaista selvitystä turpeen ja kivihiilen kansantalousvaikutuksista. Hyvänä turvevuonna energiaturpeen tuotanto ja käyttö on 25 TWh:n tasolla, jolloin energiaturve tuo työtä Suomessa suoraan ja välillisesti noin 10 000 henkilötyövuotta. Vastaava kassavirta Suomen kansantaloudelle on VTT:n laskelmien mukaan runsaat puoli miljardia euroa. Tästä kansantalouden tulovirrasta vain noin 10 % eli runsaat 50 miljoonaa euroa tulisi hyvänäkin vuonna turpeen energiaverosta.

VTT:n laskelmien välittämä viesti on selvä: jos turpeen kilpailukykyä huononnetaan energiaveron korotuksilla, menetetään kotimaiset työpaikat ja lähes puolen miljardin kassavirta kansantaloudelle. Turvetuotanto tuo elintärkeitä työpaikkoja haja-asutusalueille ja syrjäseuduille, missä muita työllistäviä aloja on niukasti.”

Hallitusohjelman tiivistelmäteksti (saati koko hallitusohjelma) ei ole ollenkaan linjassa nyt jo tehtyjen tai tekeillä olevien päätösten kanssa.

Marko Ekqvist

energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

p. 041 777 3163

Linkki Bioenergia ry:n tiedotteeseen

 

Energiaomavaraisuuden lisääminen luo työpaikkoja
Kategoriat: bioenergia, biopolttoaineet, eduskuntavaalit2015, energiapolitiikka, energiatalous, energiatekniikka, hallitus, kansantalous, päästöt ilmaan, päästöt veteen, vaalit 2015 | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Energiaomavaraisuuden lisääminen luo työpaikkoja

Energiaomavaraisuuden lisääminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa

Suomessa harjoitettava energia- ja ilmastopolitiikka ei palvele täysimääräisesti kansakunnan etua, todetaan tänään julkistetussa kymmenen professorin ”uudeksi energiapolitiikaksi” -nimetyssä kannanotossa. Professorit peräävät kasvusta ja työllisyydestä lähtevää energiapolitiikkaa, jonka kantavaksi ajatukseksi esitetään Suomelle ominaisten resurssien parempaa hyödyntämistä eli energiaratkaisujen korkeampaa kotimaisuutta.

Tänään julkaistussa tiedotteessa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa toteaa ne perusteet, joiden mukaan tulisi nyt edetä: ”Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantaloutta”.

Samassa kannanotossa Peisa jatkaa…”Bioenergia ry esittää, että Suomessa tulisi uusiutuvan energian lisäämisellä nostaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta. Tällä hetkellä Suomi tuo yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta, ja energia selittää paljolti Suomen heikentynyttä vaihtotasetta. Energiaomavaraisuuden määrätietoisella nostamisella eurot jäävät kotimaahan ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Tämä on enemmän kuin tarpeen tilanteessa, jossa yli 300 000 suomalaista on vailla työtä ja joka kuudes valtion käyttämä euro on velkaeuro”.

Suomella on merkittävä osaamistausta nimenomaan uusissa kattilateknologioissa. Leijupetikattilat ja biomassan kaasututekniikat ovat joka tapauksessa tulevaisuuden tekniikoita, kun siirrytään vähähiiliseen talouteen. Asiat eivät tapahdu energiatekniikan alalla nopeilla hyppäyksillä. Ajallisesti puhutaan useista kymmenistä vuosista ja jo pelkästään tämän tosiasian johdosta tulisi päätöksenteon perustua todellakin muuhun kuin viherhypetykseen. Asioista voidaan ja pitääkin pystyä keskustelemaan asialinjalla. Siinä vaiheessa kun aletaan romuttamaan Suomalaista perusteollisuutta ja rakenteita, niin jo alkuvaiheessa tulisi laittaa stoppi tämän tyyppisen politiikan tekijöille.

Peisa jatkaa kannanotossaan: ”Energiaomavaraisuuden lisääminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa. Alaa koskeneet verojen kiristykset ja lyhytnäköiset tukileikkaukset synnyttävät ainoastaan epävarmuutta satojen miljoonien investointipäätöksiä harkitsevalle toimialalle. Sähköntuotannossa puuenergia on menettänyt asemaansa, ja lämmöntuotannossa kivihiilellä on korvattu merkittävän paljon kotimaista turvetta. Suunta on näiltä osin täysin väärä. Kotimaisen energian vaikeudet näkyvät jo nyt irtisanomisina ja yritysten lopettamisina. Tilanne uhkaa kärjistyä, ellei ryhdytä pikaisiin korjaustoimiin. Ainoa toimiva ratkaisu on panostaa kustannustehokkaasti kotimaiseen energiaan. Tilanne olisi korjattavissa maaliskuun kehysriihessä. Aivan uutta kasvua tulisi voimallisesti hakea korvaamalla fossiilinen öljy kotimaisella energialla lämmityksessä ja liikenteessä”.

Energianmuuntoteknikoita kehittämällä ja erityisesti tekemällä päätöksiä, jotka mahdollistavat bioenergia-alan kehityksen nyt ja tulevaisuudessa mahdollistavat myös vientiteollisuutemme kehitysnäkymiä. Tulen painottamaan ja viemään tätä sanomaa eteenpäin voimallisesti kaikkialla, missä sitten vaikutankin nyt ja tulevaisuudessa. Suomen alasajon on yksinkertaisesti loputtava ja toivottavasti ensimmäinen askel tähän suuntaan tapahtuu tässä kevään EU-vaalien ja vuodenpäästä Eduskuntavaalien jälkeen.

Tämä meno on nyt nähty, olisko muutoksen aika?

Marko Ekqvist
Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri
Bionergia ry:n jäsen
marko[a]ekqvist.fi

Lisätietoja: Artikkelin lähde

Tämän jutun kirjoittaja on Länsi-Helsingin Perussuomalaiset ry:n sihteeri ja hallituksen jäsen. Kirjoittaja on myös Perussuomalaiset Helsingin piiri ry:n hallituksen jäsen 2014 ja lisäksi hän on Bioenergia ry:n henkilöjäsen.

 

Energiaomavaraisuuden lisääminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa
Kategoriat: energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka, kansantalous, vihreät (viherpiipertäjät), ympäristötekniikka, yrittäminen | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Energiaomavaraisuuden lisääminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa

Innovaatioihin vähemmän rahaa

Tekniikka&Talous 16.8.2013 uutisoi otsakkeen mukaisesti valtiovarainministeriön budjettiesityksestä leikata innovaatiorahoitusta ensi vuodelta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla.

Aika mielenkiintoinen tapa parantaa Suomen kilpailukykyä? Eikö juuri nyt tarvittaisi kaikkia mahdollisia toimia esim. vientiteollisuuden parissa työskenteleville p&k -yrityksille?

Rahoitusinstrumenttien vähentäminen (esim. Keksintösäätiö) ja rahoituksen leikkaaminen ovat mielestäni niitä toimia, joita ei MISSÄÄN NIMESSÄ tulisi tehdä juuri nyt, kun talous sakkaa ja tarvitaan ihan oikeesti toimia Suomalaisen teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden tukemiseen. Vientiteollisuuden ja erityisesti uusien innovatiivisten yritysten tuotteilla tätä hommaa aletaan rakentamaan. Muitakin tekijöitä toki on, mutta voi sentään, jos nyt tässäkin sössii tämä hallitus. Nyt piip ja piip, jotain rajaa tuohon ……..politiikaan ja tekijät kehiin!!

 

Innovaatioihin vähemmän rahaa
Kategoriat: hallitus, kansantalous, yrittäminen | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Innovaatioihin vähemmän rahaa

Hallitusohjelman toteutuminen (tämä ei ole vitsi :))

…niin rohkeesti vaan lukemaan. Eikös aikoinaan ollut tämä…”tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku….” tms. ei tää nyt sen kummempaa ole.

http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141110-paaministeri-jyrki-kataisen-hallituksen-ohjelma-2011-valitilinpaatos-osa1

Hallitusohjelman toteutuminen (tämä ei ole vitsi :))
Kategoriat: hallitus, Helsinki, kansantalous, kokoomus, kritiikki, sarkasmi | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallitusohjelman toteutuminen (tämä ei ole vitsi :))

Arvioni nykyhallituksen kyvystä hoitaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä asioita

Jäynähallitus

Nykyhallituksen toimet ja päätökset vaikuttavat lähinnä naurettavilta jäyniltä, joilla ei ole ollut mitään vaikutusta työllisyyskehitykseen. Toimet ovat olleet lähinnä kosmeettisia ja mitään sellaista konkreettista asiaa, joiden avulla tilanne olisi edes hivenenkin paranemaan päin ei ole näköpiirissä.

Ei tarvitse olla tilastonikkari, kun voi todeta tämän asian täältä.

Enempää ei voi vaatia mitä on syntyessään saanut, näinhän se menee.

Nykyhallituksen toimien korjaamiseen menee kymmeniä vuosia

Väärää politiikkaa ja ”äänestäjien kalastelua”. Nyt tehtyjen vahinkojen korjaamiseen menee yksi sukupolvi ellei kaksi. Muutosten tekeminen on tulevaisuudessakin vaikeaa, kun suhmurointi on viety virkakoneistoon ja valinnat virkamiehistöön on tehty tehtävään valitun puoluekirjan mukaan (sdp, kok).

Osaamisen rapauttaminen

Hyvä ja ajankohtainen nykyhallituksen ”aikaansaannos” on tämä sektoritutkimuslaitosten alasajo kehysriihessä päätetyillä leikkauksilla. Ei voi kuin ihmetellä tätäkin lyhytnäköisyyttä. Vaihtopenkille ollaan laittamassa asiantuntijoita, joiden työn tulokset eivät välttämättä näy ensiviikolla, mutta ovat pitkällä tähtäimellä arvokasta pääomaa koko kansantalouttamme ajatellen.

Sanoisin kilpailukyvynkin kannalta arvokasta.

Miksi Urpilainen & co puhuu kilpailukyvyn nostamisesta kun ei tee mitään asian eteen? Ai niin, onhan hallitus jo tehnyt päätöksen leikata 30 milj. eur STM:n alaisten tutkimuslaitosten budjeteista. Päätökset tulisi tehdä aina siten, että ensin tulee Suomen kansan etu ja sitten, kun oman maan asiat on hoidettu niin voidaan katsoa onko mahdollisuutta osallistua mm. Saksan pankkien tukemiseen.

Esimerkkejä näistä ”oudoista päätöksistä”, jotka eivät edes kuuluisi Suomen kansan hoidettavaksi löytyy jo useita…ja lisää on tulossa…(kts. lisätietoja täältä mm. löysäilystä eurokriisin hoidossa)

Jaa, miksi otin esille tämän edellisen kappaleen asian tässä kohtaa, no siksi, kun kaikki edellä esitetyt asiat ovat kytköksissä toisiinsa. Mutta, palataanpa nyt takaisin otsakkeen aiheeseen…..

Mitä tämä osaamisen rapauttaminen tarkoittaa käytännössä? No ainakin sen että lähitulevaisuudessa asiantuntemusta useita vuosia kartuttaneet ja työlleen omistautuneet määräaikaiset poistetaan ensiksi (ai niin nehän on jo poistettu tai ne jotka ovat jäljellä niin heille uskotellaan: ”tee nyt vielä tämä projekti valmiiksi niin katsotaan sitten syksyllä voidaanko sopimustasi jatkaa (=lue: ellet saa tätä viiden hengen työpanokselle vuodeksi tarkoitettua työtä valmiiksi kolmessa kuukaudessa, niin emme voi jatkaa sopimustasi)….  HAH HAH HAH ja sitten seuraavaksi aletaan kyräilemään ja hakemaan tekosyillä irtisanottavia virkasuhteisista henkilöstöryhmistä. Mahdollisesti pitkänkin menestyksekkään työuran tehneet tutkijat, asiantuntijat, suunnittelijat ja tunnolliset puurtajat tosta vaan kenkää. Huh huijaa ja hoh ho. Kyllä työteho pysyy korkealla….ties vaikka tuottavuuskin paranisi kun odotellaan irtisanomisilmoitusta?

Lisätietoja tästä budjettileikkauksesta ja siihen liittyvästä tapahtumasta tällä viikolla löytyy täältä.

Toivoisin näin viime vuonna vaihtopenkillä olleena, hieman sellaista yksinkertaista asiaa kuin: JÄRJENKÄYTTÖ ON SALLITTU.

Yhteiskuntavastuu

Työttömyys ja siitä seuraavat vaikutukset eivät näy pelkästään yksilössä vaan vaikuttaa koko hänen lähipiiriinsä. Näistä epäsuorista vaikutuksista ei paljon puhuta, mutta on aivan selvää, että vaikuttaa keskimäärin irtinsanottujen henkilöiden lukumäärä kertaa 3-4. Moninkertaisia kustannuksia koituu terveyshaitoista sekä puhumattakaan perheiden lasten pahoinvoinnista ja muista sosioekonomisista vaikutuksista.

Kuka maksaa nykyhallituksen pelletouhun?

Kuka nämä irtisanomisten, lomautusten, osaamisen rapauttamisen vaikutuskustannukset sitten hoitaa? No ei ainakaan päätökset nyt tehnyt nykyhallitus, koska heillä ei tule olemaan mandaattia enää tämän kauden jälkeen. Maksumiehinä ovat sadat tuhannet työttömät, pienituloiset ja arkipäivän sankarit, jotka sinnittelevät toimeentulonsa rajoilla seuraavaan rahapäivään.

 

 

 

 

 

 

 

 

Arvioni nykyhallituksen kyvystä hoitaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä asioita
Kategoriat: hallitus, Helsinki, kansantalous, kokoomus, kritiikki, syrjäytymisen ehkäisy, valtionhallinto, veronmaksajat | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Arvioni nykyhallituksen kyvystä hoitaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä asioita