Koronakriisin vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden elämään ovat jo nähtävillä. Osa merkittävimmistä ongelmista muhii vielä pinnan alla ja näin ollen vaikutukset näkyvät viiveellä. On aivan selvää, että mikäli resursseja ei nyt osata kohdentaa oikein, niin vaikutukset tulevat olemaan myös kauaskantoisia ja ei pelkästään yksilöiden kannalta, vaan koko palvelujärjestelmään vaikuttavina rakenteellisina ongelmina. Kannattaa siis keskittyä perusasioiden hoitoon ja siirtää sellaisia hankkeita, joilla ei ole elämän ylläpitoon suoranaista vaikutusta. Toisarvoisia asioita kyllä ehdimme hoitamaan, kunhan lasten asiat on ensin hoidettu. Asia tärkeysjärjestykseen.
Resusrssien väärät ja alimoitoitetut kohdennukset pandemian hoitoon ja ehkä eniten tartuntaketjujäljityksen epäonnistuminen pitkittivät omalta osaltaan Suomen koronakurimusta. Poukkoileva päätöksenteko ja tiedotuksen puute, alimitoitukset jäljityksessä ja sellaisten tehtävien sysääminen th-ammattilaisten kontolle, joita olisiva voineet hoitaa myös muut ammattilaiset. Tässä vain muutamia syitä.
Häntävaikutus tulee olemaan merkittävä ja ei pelkästään lasten – ja nuorten osalta. Lapsiperheet on ajettu ahtaalle ja osittain edellä esittämieni syiden johdosta. Perheiden talous on heikentynyt merkittävästi pandemian aikana ja erityisesti heillä, joilla on ollut taloudellisia ongelmia jo ennen epidemiaa.
Tuloerojen ja eriarvoistumisen kautta syntyy uudenlaisia ongelmia, joita emme edes osaa vielä tässä vaiheessa kuvitella, mutta tämän suuntainen kehityspolku on jo nyt nähtävissä. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen lisääntyy ja sitä kautta heijastuu koko yhteiskuntaan.
Päättäjien tehtävänä tulevana valtuustokautena on turvata erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat sellaiseen kuntoon, että korona-ajan vaikutukset saadaan minimoitua. Sama pätee tietenkin vanhuksiin ja muuten heikomassa asemassa olevien auttamiseen.
Ketään ei saa nyt jättää yksin, koska yksinäisyys tappaa.
Ottakaahan seurantaan Valavuori LIVE -twitchilähetykset. Eilen 5.5.2021 keskustelua lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista. Mukana lähetyksessä Teemu Selänne ja Sami Kalaja.
Helsinki ja Helsingin seutu ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti, ensin maahanmuuton ja sitten lisääntyneen kotimaisen muuttovoiton seurauksena. Viime vuosikymmenen alussa kasvun painopiste oli Helsingissä. Vuodesta 2018 alkaen väestönkasvu on hidastunut Helsingissä, mutta nopeutunut muualla pääkaupunkiseudulla, mikä on pitänyt väestön kasvuvauhdin koko Helsingin seudulla ennallaan. Vuoden 2020 mukanaan tuoma pudotus oli jyrkkä. Kotimaisen tulomuuton vähenemisen ja lähtömuuton kasvun seurauksena väestönkasvu lähti laskuun kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskuntien väestö kasvoi huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Kehyskuntiin ja Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen lähtijöiden määrän kasvun taustalla vaikuttaa todennäköisesti useita eri tekijöitä. Lomautukset ja työttömyyden kasvu työntävät ihmisiä mieluimmin pois kuin vetävät pääkaupunkiseudulle. Nuoria on mahdollisesti myös palannut kotipaikkakunnilleen korkeakoulujen ja toisen asteen siirryttyä etäopetukseen. Etätyön vaatimukset ja nopea yleistyminen on ehkä myös tarjonnut sopivan tilaisuuden kokeilla siirtymistä asumaan väljemmässä ympäristössä.
Hyvät etäkuplawapunviettäjät ja muu juhlaväki. Elämme erikoisia aikoja. Viimevuoden maaliskuusta lähtien olemme kansakuntana kokeneet maailmanlaajuisen pandemian vaikutukset myös täällä Suomessa. Vaikka rokotukset edistyvät nyt hyvää vauhtia, niin on edelleen olemassa riskejä, jotka ovat muodostuneet pelkästään riittämättömien rajoitustoimien tai erityisesti jäljitykseen liittyvien asioiden huonon hoidon johdosta. Tehdyt toimet ovat ainakin omasta mielestäni olleet liian poukkoilevia ja osaltaan mahdollistaneet tartuntojen huiman nousun viime vuoden syyspuolelta aina tämän vuoden huhtikuuhun saakka. Tukahdutus olisi pitänyt tehdä viime vuoden kesän jälkeen, koska taloutemme oli jo ennen koronaa huonossa jamassa ja erityisesti yritystemme kestokyky on äärirajoilla. Kompensointi ja tuet yritysten toimintaan ovat tietyiltä osin jo pahasti myöhässä.
Pandemian hallinnassa on kaksi oleellista asiaa, joita tulisi pyrkiä ja pystyä hallitsemaan saman aikaisesti. Ensiksikin (1) tilanteen ollessa päällä tulisi paukkuja laittaa, niihin toimiin, joiden avulla tartunnat saadaan alas mahdollisimman nopeasti. Toinen seikka (2) on alueellisesti kohdennetut toimet, joka mahdollistaa toimintojen käynnistämisen niillä alueilla, joissa tilanne on jo hallinnassa. Tämän on talouden ja alueiden elpymisen kannalta oleellista. Yrityksillä ei ole yksinkertaisesti aikaa odotella hitaan päätöksenteon päätöksiä viikkoja. Fakta on, että pääkaupunkiseudulla asuvalla diabeetikolla on suurempi riski sairastua koronan vakavaan tautimuotoon kuin kainuulaisella. Ei ole mitään järkeä laittaa koko Suomi säppiin sen johdosta, että HUS-kunnat ovat epäonnistunut tartuntaketjujäljityksessä. Mikäli tartuntaketjujäljitys olisi toiminut optimaalisesti HUS alueella, niin tilanne olisi täysin toinen. Vantaankin ruuhkaa helpottamaan kutsuttiin puolustusvoimista lisäapua.
Nyt kun tilanne on käsillä, niin ehdottomasti pitäisi pystyä kohdentamaan alueellisesti rokotusjärjestyksen painottamista niille alueille, joissa tartuntaketjujäljitys ei pysy enää tartuntojen perässä. Olen moneen otteeseen koittanut kysellä eri lähteistä, kuinka monta korkean tason altistunutta meillä on tällä hetkellä alueellisesti ryhmiteltynä yhtä tartunnan saanutta kohti. En ole saanut vastausta tähän yksinkertaiseen kysymykseen, joka on varsin oleellinen tieto, jonka pohjalta esim. tartuntaketjujäljityksen resurssitarvetta voitaisiin määritellä. Meillähän ei ole sitä kansallista tartuntaketjujäljitystietokantaa, josta tämäkin asia olisi helposti löydettävissä. Tietojen vaihto sairaanhoitopiirien kesken on myös hieman hämäränpeitossa. Millä tavoin tartuntaketjujäljityksen kansallinen tietojen vaihto onnistuu, kun tätä tietokantaa ei ole olemassa? Nyt ruohonjuuritasolla muodostuu väkisinkin mielikuva, että tilanne ei todellakaan ole hallinnassa. Tukahdutuksen kannalta oleellista olisivat seuraavat toimet:
1 Tartuntaketjujäljityksen resurssit kuntoon niiden alueiden osalta, joissa selvästi ongelmia hoitaa asia. Tämä on kansallisesti tärkeää ja toivoisin, että yrittäjien etujärjestöt puuttuisivat tähän asiaan voimakkaammin.
2 Alueellisesti kohdennettu rokotusjärjestys, joka osaltaan tukee epidemiatilanteen rauhoittumista tietyllä aikavälillä niiden alueiden osalta, joissa tilanne näyttää olevan hallitsemattomassa tilassa. Tällä toimella on suuri vaikutus tartuntojen määrään. Tartunnat pitää saada nolliin. SARS-CoV2-virus on sellainen epeli, että sitä ei kiinnosta pätkääkään päätöksenteon hitaus. Se leviää, jos sen annetaan levitä. Toimet tartuntojen hidastamiseksi tulisivat olla ketteriä. Nyt ei kannattaisi säästellä tartuntaketjujäljityksen kuluissa, vaan tehdä nopeita ja järkeviä päätöksiä.
3 Kohdan 1 onnistumisen kannalta on oleellista, että tartuntaketjujäljitys myös valvoo karanteenien toteutumista. Ei riitä, että annetaan ohjeita. Karanteeniin määrätty ei saisi käydä kaupoissa tai asioilla. Pitäisi määrätä avustaja, joka hoitaa kaupassa käynnit. Ellei se onnistu, niin kunnan tulisi hoitaa ruokajakelu ja asiointiapu. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Haluaisin myös muistuttaa, että on hienoa, että tartuntamäärät ovat lähteneet NYT laskuun. Osittain kausivaihteluun liittyvä ominaisuus, mutta viimeistään tänä keväänä kaupunkilaiset ovat toimineet esimerkillisesti ja noudattaneet hallinnon ohjeita. Kiitos siitä. Jaksetaan vielä vähän aikaa. Tässä piilee kuitenkin vaara, joka liittyy sinänsä positiiviseen tietoon, mutta saattaa antaa kansalaisille ”väärän” signaalin, joka johtaakin tartuntojen kasvuun. Tiedotuksessa tulisi edelleen voimakkaasti painottaa varovaisuutta ja sitä seikkaa, että vaikka olet saanut rokotteen, niin siltikin voit saada tartunnan. Varianteista mainittakoon sen verran, että niitä syntyy sitä enemmän, mitä kauemmin virus saa tartuntoja aikaiseksi. Vaara on edelleen olemassa tätä kautta. Tältäkin osin tukahdutus on ainoa oikea tie ratkaista tämä asia. Nyt kehitetyt rokotukset toimivat alkuperäiseen ja mahdollisesti osittain myös variantteihin, mutta on vain ajan kysymys, milloin muuntuneet virukset ottavat vallan ja siinä vaiheessa olemme taas samassa tilanteessa, kuin keväällä 2020. Kestääkö kansantaloutemme tätä samaa polkua uudelleen? Ainoa oikea tie on SARS-CoV2-viruksen täydellinen tukahdutus. Ja kyllä, tiedän. Ei se mihinkään häviä, mutta sen ilmaantuvuutta voidaan hallita ja siksi toivon, että kaikki päätöksenteko ja päätöksiin liittyvä toiminta tähtäisi lopulta tukahdutukseen.
Toivotan kaikille etäkuplawapunviettäjille oikein rauhallista ja virusvpaata wappua 2021.
Malminkartanon Mätäojan laiturilla 1.5.2021
Marko Ekqvist
ps. Lisätietona mainittakoon, että puheen kuvauspaikkana oli Mätäojan laituri. https://goo.gl/maps/Ht1Nrf4QHEH95t8G8… Koronaturvallisesti tietenkin ja yleisönä oli ainakin muutama kaupunkilokki.
Visit Today : 152
Visit Yesterday : 217
Hits Today : 424