Malminkartanon täyttömäen huipulle suunnitteilla savusauna

Ensikosketukseni Malminkartanon täyttömäkeen tapahtui joskus 90-luvun alussa. Pyöräilin siitä tuolloin ohi ja ihmettelin, mikä ihmeen ”tunturi” se tuossa Vihdintien varrella kohoaa. Vuodet vierähtivät ja muutin asumaan lähelle tuota keinotekoista mäkeä 90-luvun lopussa. Vieläkään ei napannut tämä täyttömäki, kunnes sitten vuoden 2009 tienoilla kuntoiluharrastus johdatti minut portaiden juurelle.

Palataanpa hieman ajassa taaksepäin.

Miten kaikki sitten sai alkunsa? Nimensä mukaisesti täyttömäki tai jätemäki koostuu rakennusjätteestä, poistomaasta ja betonista.

Täyttömäen kasaaminen aloitettiin vuonna 1976. Mäkeen kipattiin rakennustyömaiden jättömaata oikein urakalla ja 90-luvun puoleenväliin mennessä sinne oli kipattu noin 8 miljoonaa kuutiometriä edellä mainittuja jätejakeita. Mäki kohoaa lähes 90 metriä merenpinnasta, ollen näin Helsingin kaupungin korkein maamerkki. Tuolloin täytössä mukana olleiden kuorma-autoilijoiden kertomusten mukaan oli ollut aika haastava tehtävä, ainakin talviaikaan.

Moni ei tätä tiedä tai muista, mutta 80-luvulla mäessä oli hiihtohissi. Kahvilakin sieltä tuolloin löytyi. Sittemmin nuo toiminnot jouduttiin lopettamaan kannattamattomina. Ilmeisesti kaupungin panostuksella toimintaa olisi voitu jatkaa, mutta syystä tai toisesta näin ei tehty.

Nykyisin paikka on erittäin suosittu harjoittelualue. Itse aloitin käymään siellä muutama vuosi sitten, kun treenailin Tough Viking -kisoihin. Kerrassaan erinomainen treenipaikka ja sen ovat huomanneet monet muutkin porrastreenin ystävät. Alueen kehittämiselle olisi siis tilausta.

Mäellä harrastetaan myös alamäkipyöräilyä ja onpa siellä nähty varjoliitoharrastajiakin. Honkasuon ja Malminkartanon alueen kokonaisuuden kannalta olisi aika saada vetovoimaa lisää tai edes pyrkiä säilyttämään alue nykyisenkaltaisena suosittuna harrasteympäristönä.

Olipa se syy mikä tahansa, mikä mäkeen vetää porukkaa, niin luulisi trendin kiinnostavan myös aluesuunnittelijoitamme. Viimeiset pari vuotta mäen vetovoima on vain kasvanut. Vuodenajasta riippumatta täyttömäen parkkialue on ääriään myöten täynnä autoja, myös arkipäivisin.

Malminkartanon täyttömäen parkkipaikka näyttää tältä arkipäivisin. (Kuva: Marko Ekqvist, toukokuussa 2016.)

Malminkartanon täyttömäen parkkipaikka toukokuussa 2016. Kuva: Marko Ekqvist.

Olisihan se siistiä, että paikalle rakennettaisiin tilat, joissa voisi säilyttää ja vaihtaa vaatteet. Kahvilallekin olisi jälleen tilausta. Luksusta tietenkin olisi, jos täyttömäellä olisi sauna- ja suihkutilat. Sauna se on, mikä vetää porukkaa ja luo vetovoimaa. Turistitkin paikan löytäisivät. Kahvilan (Café 426) ja saunan (Huippusauna)  sijainti tulisi ehdottomasti olla siellä mäen huipulla.

Kävijöitä varmaan riittäisi. Siinä vaiheessa Helsingin pisimpiin portaisiin kannattaisi jo asentaa valaistuskin.

Saunakulttuuri elää parhaillaan kasvun ja kukoistuksen aikaa Helsingin niemellä. Miksei täällä meillä Malminkartanossakin tehtäisi asian eteen jotain?

Viimeisimpien tietojeni mukaan alueelle ei ole suunnitteilla mitään edellä mainittuja toimintoja. Ei ainakaan tämän valtuustokauden aikana.

Ota kantaa ja kerro oma mielipiteesi osallistumalla kyselyyni. Vastausaika päättyy 10.7.2016 mennessä.

Malminkartanon täyttömäen huipulle suunnitteilla savusauna
Kategoriat: Helsinki, jätemäki, Malminkartano, täyttömäki | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Malminkartanon täyttömäen huipulle suunnitteilla savusauna

Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla

Eipä löydy kovin tyytyväisiä kannanottoja nykyiseen Helsingin kaavoituspolitiikkaan ja sen vihreään ilmentymismuotoon. Vihreää se on siksi, että suunniteltu rakentaminen keskittyy pääosin puisto- ja virkistysalueille. Eipä luonnontilaisia metsiköitäkään ole unohdettu saati kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lentokenttäalueita. On siinä muutakin outoa. Lue tämä juttu, niin tiedät mikä mättää.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.11.2015 Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Aiemmissa esityksissä tuo luku taisi olla 865 000. Hyvä, nyt on löydetty laskenta- ja mitoitusperuste, jolla suunnitelmia lähdetään viemään eteenpäin.

Se mihin moinen arvio perustuu niin mene ja tiedä. Mutta siitä olen aivan varma, että monissa ennustemalleissa esiintyy suurta epävarmuutta ja tässä sitä epävarmuutta esiintyy jostain syystä ”runsaasti”. Todellisuudessa asiat eivät aina noudata lineaarista mallikäsitettä.

Sotkanet tietokanta (sotkanet.fi) on erinomainen tietolähde demografisen tiedon hakuun. Sotkanetin ennuste vuoden 2040 Helsingin väestömääräksi on esitetty olevan 728 000. Nyt viimeinkin alkaa mielenkiinto herätä. Yleiskaavaehdotuksen väkimäärään päästäksemme tulisi se tämän perusteella lisääntyä vuositasolla lähes 14 000. Tätä ei selitä pelkästään syntyneiden ja kuolleitten saati tulo- ja lähtömuuttajien erotukset, nimittäin näiden muuttujien osalta tämä tarkoittaisi väkimääränä 5 500. Mistä mahtaakaan loppumäärä kehkeytyä? Siitä asiasta voisin varmaan kirjoittaa useitakin blogikirjoituksia, mutta pysytäänpä nyt tässä kaupunkisuunnittelun lähtötietojen ihmettelyssä.

Käydäänpä vilkaisemassa Tilastokeskuksen vastaavia lukuja väestöennusteista.

Naisten lukumäärä vuoden 2015 osalta Tilastokeskuksen mukaan oli 330 000 ja ikähaarukassa 15-50v vastaavasti 171 000. Tuhatta naista kohden syntyy noin 40 lasta ja vuoden 2015 lukuarvoilla tämä tarkoittaa 6700 synnytystä. Vastaavasti ennusteen mukaan vuoden 2040 naisten lukumäärä olisi 192 000, syntyneisyysluvun ollessa 37,6 ja lapsia syntyisi näin ollen tämän lähteen mukaan n. 7200 vuodessa. Tällä menolla Helsingin väkimäärä olisi vuosikymmenen loppuun mennessä n. 830 000. Taas saatiin eri luku.

Kannatan kasvu- ja yritysmyönteisen ilmapiirin luonnollista kehittymistä. En oikein ymmärrä, miten se tehdään muodostamalla ensin väestömäärätavoite ja tuottamalla tämän perusteella sen kehikon ympärille väkisin viety kaavoitussuunnitelma. Edellä esitetyt tilastoaineistotkaan eivät tue kaavoitusperusteissa esitettyä rajua väestökasvua.

Eikö jokin näistä tietolähteistä tulisi päivittää vastaamaan nyt esitettyjä tietoja? On siinä väestöennusteiden tekijöillä ihmettelemistä, kun pitää väkisin keksiä mistä Pohjois-Suomen kunnista saadaan 250 000 lisäys Helsinkiin aikaiseksi vuoteen 2050 mennessä? Vai onko se sitten vaan niin, että kun Helsinki tekee väestöennusteen, niin se on ja pysyy faktana. Näin se varmaan on, ainakin tämän valtuustokauden loppuun saakka.

Epärealistiset ja ylimitoitetut suunnitelmat poikivat usein mainetta niiden esiintuojille, saattaapa siitä saada jonkin palkinnonkin. Jokuhan näistä ne pisteet kerää. Toinen asia sitten on, kuinka ja millä keinoin näihin tavoitteisiin päästään, kustannuksista puhumattakaan.

 

Malminkartanossa 24.5.2016

Marko Ekqvist

 

Jutussa käytetyt lähteet:

Tilastokeskus, Väestötilastot, 2016-04-16.

Sotkenet.fi

Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla
Kategoriat: Helsinki, kuntavaalit 2017, yleiskaava | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaupunkisuunnittelun lähtötiedot hataralla pohjalla

SOTE-palvelut kunnilta maakunnille – suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen

Sosiaali – ja terveydenhuollon uudistaminen tarjoaakin henkilöstölle sopeutusta ja pehmennyksiä. Mitään tiettämättömät oppositiopuolueiden edustajat ovat tältäkin osin väärässä väitteissään, että henkilöstön asemaa oltaisiin heikentämässä. Kuten aina. Räksytystä riittää, mutta eipä tullut valmista edellisten hallitusten aikana. Toisin on nyt, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa.

Henkilöstö siirtyy ensin maakuntien palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Palveluiden tuotantoa varten maakunnat tulevat tulevaisuudessa perustamaan omat osakeyhtiöt. Henkilöstöedut tulevat säilymään samoina myös näissä uusissa yhtiöissä.

Soteuudistus on todellakin massiivinen projekti, koska 220 000 ihmisen työnantaja muuttuu tässä rytäkässä. Palveluiden järjestäminen ja julkinen tuotanto siirretään kunnilta maakunnille. Maakuntiin tullaan siirtämään myös muita toimintoja mm. kuntien hallinnosta ja tukitoiminnoista.

SOTE rahoituksen periaatteet

Rahoituksen periaatteet hoidettaisiin yksinkertaisesti näin: Sote-palvelut rahoittaa valtio, joka jakaa rahat maakunnille. Maakunnat maksavat palveluista niiden julkisille ja yksityisille tuottajille.

Rahoituksen jakoperusteena käytetään asukasmäärää, maakunnan ikärakennetta ja sotepalveluiden tarvekerrointa. Asukaskohtaisen perushinnan lisäksi osansa tuo asukastiheys ja  vierakielisten määrä.

Kohta nämä jako-osuusehdotukset julkaistaan. Kannanottojen jälkeen saamme tietoomme maakuntakohtaiset jako-osuudet ja niiden perustelut.

SOTE-palvelut kunnilta maakunnille – suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen
Kategoriat: hallitus, Helsinki, sosiaalihuolto, terveydenhuolto | Kommentit pois päältä artikkelissa SOTE-palvelut kunnilta maakunnille – suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen

Kehä I:sen 20 miljoonan remontti maksaakin meille 1,3 miljardia!

Sujuvaa liikennettä Kehä I:lle – tavoite hyvä – toteutus tosin osoittaa järjen köyhyyttä!

Miten on mahdollista lamauttaa pääkaupunkiseudun ja Suomen vilkkain väylä KEHÄ I lähes kahdeksi vuodeksi? Töitä työmaalla tehdään vain aamuvuorossa. Työt kolmeenvuoroon! Maksamme 20 miljoonan euron urakasta ruuhkissa 1.3 miljardia euroa pelkästään välillisinä työajanmenetyskustannuksina.

Täytyy myöntää, että Liikennevirasto oli oikeassa ilmoittaessaan, että Kehä I:sen remontti puurouttaa liikennettä entisestään.
Näin on myös tapahtunut. ”Tehdään kerralla kuntoon” –periaatteella, maksoi mitä maksoi. Tätä periaatetta varmaan moni työmatkalainen pohtii ruuhkassa ollessaan, eikä aina niin hyvillä mielin. Tämä ”Kerralla kuntoon” –projekti kun voitaisiin myös toteuttaa 24/7 periaatteella. Kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Siis 6-7 kuukaudessa.
Moni muukin tätä varmaan miettii, että eikö tätä remonttia olisi sittenkin voinut suunnitella siten, että se olisi toteutettu nopeutettuna ja keskeytymättömänä vuorotyönä. Työmaamelusta ei olisi varmaan ollut haittaa, mutta 100 000 autoa vuorokaudessa seisomassa ruuhkassa ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta, saatikka ekologiselta. Elämmekö edelleen 1900-luvun suunnitelmataloudessa?
Liikenne hidastelee Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän kohdilla pahasti. Iltapäivisin voi ruuhkaa esiintyä vielä kuuden maissa näilläkin tieosuuksilla.

Ainoa neuvo lienee siirtää aamupäivän palaverit iltaan, sekään ei aina onnistu. Ajatellaan positiivisesti. Ehkä tämä kannustaa käyttämään teknisiä apuvälineitä, joita ei ole aiemmin tullut kokeiltua. Videoneuvotteluita hyödyntämällä voisi välttää moisen ruuhkassa kököttämisen. Säästyisi aikaakin. Perheen arki muuttuu, kun töihin mennäänkin vasta klo 10 jälkeen. Kaikille tämän tyyppinen työaikojen sovittelu ei käy päinsä.
Helpottaahan se sitten, kun vuoden 2017 lopussa ruuhkat välttävät remontin valmistuttua. Remontin hankintahinnaksi on ilmoitettu 19 miljoonaa euroa. Välilliset kustannusvaikutukset työssäkäyvän väen ruuhkassa kököttämiseen vievät viimeisimmän laskelmani mukaan 1.3 miljardia euroa. Muista kustannuksista puhumattakaan. Vajaita työpäiviä siis 450 päivän osalta vuoden 2017 loppuun! Laskelmassa on otettu huomioon työssäkäyvän jonottajan työajanmenetys ja sitä kautta siis kustannusvaikutus pääkaupunkiseudun yrityksiin ja elinkeinoelämään.
Sen verran se ruuhkassa jonottaminen maksaa tämän projektin osalta!

 

graafi eri odotusaikojen ja kokonaiskustannusten suhteen kehä I remppa

 

Lähteet:
Liikennevirasto: Liikennetilannepalvelu (http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/).
Tilastokeskus: Palkkarakennetilasto 2012.

 

Tämä artikkeli on julkaistu myös seuraavien lehtien nettilehdissä:

Helsingin uutiset
Länsi-Uusimaa
Uusimaa
Länsi-Väylä lehti
Vantaan sanomat
Nurmijärven sanomat

Kehä I:sen 20 miljoonan remontti maksaakin meille 1,3 miljardia!
Kategoriat: elinkeinopolitiikka, kansantalous, kuntavaalit 2017, kustannustehokkuus, liikenne, liikennepolitiikka, perussuomalaiset, tietyöt | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kehä I:sen 20 miljoonan remontti maksaakin meille 1,3 miljardia!

Kuntavaalit 2017

Olen ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kiitos luottamuksesta. Laitetaan Helsingin asiat kuntoon….yhdessä. On kyllä monta asiaa tässäkin pitäjässä tehty vasemmalla kädellä. Nyt asiaan on tulossa parannus seuraavalla valtuustokaudella. Malmin lentokentän toiminta jatkuu, energiapolitiikkaan täyskäännös ja kaupunkilasten etu ensisijalle. Näistä ja monista muista asioista kirjoittelen vapun jälkeen enemmän. Helsinki näyttää esimerkkiä monessa suhteessa muille kuntatoimijoille.

Malminkartanossa 28.4.2016
Marko Ekqvist

Kuntavaalit 2017
Kategoriat: Helsingin piiri, Helsinki, kuntavaalit 2017, vaalityö | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntavaalit 2017