Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta

Julkaistu: 11.3.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Alueellistamispolitiikkaa on harrastettu ainakin vuodesta 2001 lähtien, kun Matti Vanhasen (kesk) hallitus päätti valtionhallinnon ”pirstaloinnista” maakuntiin. Tuolloin tavoitteena oli siirtää (=lue: pakkosiirtää) Helsingistä maakuntiin 4000-8000 työpaikkaa (HS 9.3.2013). Alueellistaminen sinänsä on ideana erinomainen, tosin toteutustapa ei vaikuta kovin loppuun asti mietityltä. Toiminnallisuuden lisääminen maakuntiin keinotekoisesti on kuin koittaisi pumpata ilmaan reikäiseen sisäkumiin. Hesarin jutussakin oli otettu malliesimerkiksi Fimean siirtofarssista Helsingistä Kuopioon.

Mutta tärkein pointti tulee tässä: VATT on sittemmin selvittänyt lisääkö/lvähentääkö ”pakkosiirtopolitiikka” työpaikkoja maakunnissa. Selvityksen mukaan tähän viittaavaa ei ole havaittu.

Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta
Kategoriat: hallitus, kansantalous, sarkasmi, valtionhallinto | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Alueellistaminen ei lisääkään maakuntien vaurautta

Koosteita vaalikonevastauksistani osa1

Julkaistu: 22.2.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Blogisarjassani käydään kevään mittaan läpi parhaita paloja viime syksyn vaalikonevastauksistani. Ensimmäisenä on vuorossa Hs.fi -vaalikone.

Kysymyksen perässä on oma vastausvaihtoehtoni ja perusteluni.

——————————————————————–

1. Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?

Vastaus: Ei mikään. Helsingin pitää säilyä itsenäisenä.

Perustelu: Itsenäinen, avoin ja demokraattinen Helsinki on yksi vaaliteemoistani. Suurten yksiköiden yhdistämisen vaarana on hallinnon paisuminen , jota ei voi pitää toivottavana kehityssuuntana. Tässäkin kysymyksessä tulisi pitää mielessä kuntalaisen etu, joka on käsitykseni mukaan tärkeämpi kuin hyvä veli -verkoston tuottaman virkamiehistön etu.
——————————————————————–

3.  Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä?

Vastaus: Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.

Perustelu: Peruspalveluista ei tulisi tinkiä. Verojen korotus johtaa tietyllä aikajaksolla investointien vähenemiseen ja sitä kautta vaarantaa suotuisan kuntatalouden kehityksen. Tämä seikka tulisi pitää mielessä sekä kunta- että valtiosektorin päätöksenteossa.
——————————————————————–

Koosteita vaalikonevastauksistani osa1
Kategoriat: Helsinki, kuntavaalit 2012 | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Koosteita vaalikonevastauksistani osa1

Tilaajallakin on vastuu

Julkaistu: 19.2.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Helsingin sanomien  (HS 19.2.2013, s.A7) artikkelin otsake vaikutti lupaavalta: ”Helsingin vuokrataloyhtiön hankinnoissa epäselvyyksiä”. Jippii nyt tulee vihdoinkin artikkeli, jossa myös tilaajaosapuoli esitetään vastuulliseksi ja osasyylliseksi harmaantalouden kannattajaksi. (Artikkeli liittyy tuoreeseen Harmaan talouden seurantaraporttiin 1/12.)

Ei vaan, jo ensimmäisessä kappaleessa käytettiin sanayhdistelmää ”…mahdollinen kohde harmaalle taloudellle…”. Eli ei taaskaan sanaakaan siitä vastuusta, joka tulisi olla myös TILAAJALLA? Koko artikkeli taitaa siis painottua TAAS toimittajapuolelle.

Toisessa kappaleessa sentään mainitaan asia termillä: ”…HeKan käyttämällä tavarantoimittajalla tai urakoitsijalla….”. No niin nyt päästään asian yhtimeen eli tuo sana ”..käyttämällä…”.

Siis Hekan käyttämällä hmmm….eli kysymykseni kuuluu: Miten ja miksi Hekan on RYHTYNYT/PÄÄTYNYT käyttämään tavarantoimittajaa tai urakoitsijaa, jolla esim. velvoitteet eivät ole kunnossa?

Tässä listaus ja oma arvioni miksi:

  1. Tytäryhtiön tai kaupunkikonserniin kuuluvan muun yhteisön työnjohdolla on liiaan suuri valta päättää tilauksista. Tämän johdosta (ja ilmeisesti suurelta osin) mukana on varmastikin tilauksia tyyliin ”kaverille kanssa”. Ratkaisu: kaikki tilaukset ja sopimukset tulisi hyväksyttää tilaajan johdolla tai henkilöllä, joka tuntee tilaajavastuulain.
  2. Työnjohtotasolla ei ole laajaa tietämystä tilaajavastuusta, jota harmaan talouden ehkäisy edellyttää. Osa hankinnoista menee ”kiireen piikkiin” toisin sanoen vaikka hankinta edellyttäisi kilpailutusta tai tarkempaa taustaselvitystä, voi sen hyväksyä keskijohdossa oleva henkilö. Ratkaisu: tilaajavastuulain ja kilpailutusasioiden koulutus myös keskijohdolle ja työnjohdolle.
  3. Kun tilaaja (lue: kaupunkikonsernin tytäryhtiö) on hyväksynyt liian alhaisella tuntihinnalla toimivan toimittajan on lähtölaskenta toimittajan velvoitteiden hoitokyvyn alentumiseen jo alkanut. Toisin sanoen TILAAJA on tehnyt virheen hyväksyessään toimittajaksi liian alhaisella yksikköhinnalla toimivan toimittajan. Ratkaisu: Myös TILAAJAN tulee saada sanktio, mikäli jälkeenpäin ilmenee, että TILAAJAN hyväksyntäprosessi ei ole ollut asianmukainen tai noudattanut tilaajavastuulain periaatteita.
  4. Edelleen käsitykseni mukaan SUURIMMAT harmaan talouden kannattajat löytyvät TILAAJA puolelta. Ratkaisu: Hankintapäätöksiä tehdessä kannattaa aina miettiä kokonaisuutta, koska edullisin vaihtoehto ei ole aina edullisin… monessakin mielessä.

 

Tilaajallakin on vastuu
Kategoriat: Helsinki | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tilaajallakin on vastuu

Ilmastomuutoksella pelottelijat kuriin

Julkaistu: 7.2.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Olen tästä aiheesta tainnut kirjoitella jo aiemminkin, mutta nyt on taas pakko tuottaa aiheen tiimoilta joitakin faktoja. Onneksi en ole kaikkiin p…a kirjoituksiin puuttunut, joten olen vain rauhallisesti kääntänyt lehden sivua ja jatkanut lukukokemusta, sen koomin puuttumatta asiaan.

Tapani mukaan lueskelin rauhallisin mielin Helsingin Sanomien Mielipide -osiota….kunnes silmäilyni osui (HS 9.1.2013 sivu C7 vasen alakulma) Lyhyesti -osioon. Karvat nousi pystyyn, koska otsikkona oli ”Ilmastomuutos on otettava huomioon” (linkki). Näin alkuintrona totean, että jutun kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä ilmastomuutoksesta ja ei todellakaan mitään käsitystä niistä keinovalikoimista joilla ”mahdollinen” ilmastomuutos saataisiin kuriin. Kirjoittaja kirjoittaisi varmaan eri asioista mikäli olisi kokenut työttömyyden ja leipäjonoasiakkuuden.

Arvon proffalle tekisi hyvää 10 vuoden työttömyysjakso ja sen jälkeen pyydettäisiin kirjoittamaan uudestaan mielenkiintoisista aiheista valtakunnalliseen lehteen. Saattaisi nimittäin aihe olla jokin muu kuin ilmastomuutos?

Kansallinen ilmastopaneeli tuntuu olevan ”kansallinen pelottelupaneeli”. Kysymykseni kuuluukin, miten Suomen kokoinen kansantalous saa maapallon keskilämpötilan laskemaan? Onko kirjoittajalla varmasti hallussa suuruusluokat, jotta voi rehellisesti kirjoittaa aiheesta valtakunnallisessa lehdessä? Epäilen. (Juttuvinkki: Seppälä voisi kirjoittaa vaikka aiheesta ”Kuinka SOPEUDUMME mahdolliseen ilmastomuutokseen?”).

Ymmärrän kyllä että pelottelutaktiikalla saadaan mojovimmat tutkimusmäärärahat, mutta onko se järkevää kansantalouden kannalta onkin sitten toinen juttu?

Eikö näitä kirjoituksia voisi pelkästään motivoida energiansäästöön ja hyvinvointiin liittyen?. Miksi aina pitää tekstien alussa mainita ”Ilmastomuutos” -sana?

Marko Ekqvist, Energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri

 

Lisätietoja aiheesta seuraavista linkeistä:

 

Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan suuri kansankusetus (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/)

 

Jääkauden jälkeisistä ilmaston muutoksista ja niiden syistä puiden kertomina. (Metsäntutkimuslaitoksen kasvu- ja tuotostutkimuksen professori Kari Mielikäinen)

Ilmastotieteen synkkä tietovuoto 2 (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/)

Onko ilmaston lämpeneminen luonnollinen vai ihmisen aiheuttama? Boris Winterhalter

 

 

 

 

 

Ilmastomuutoksella pelottelijat kuriin
Kategoriat: energiatalous, energiatehokkuus, energiatekniikka | Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmastomuutoksella pelottelijat kuriin

Asiakaslähtöisyyttä terveydenhuoltoon

Julkaistu: 7.2.2013 | Kirjoittanut: Marko "The Rock" Ekqvist

Asiakaslähtöisyys, mitä se tarkoittaa? Pohditaanpa tätä sanaparia tarkemmin. Asiakas -sanalla tarkoitetaan kohderyhmää tai yksittäistä henkilöä, jonka tarpeisiin palveluntuottajan tulisi pystyä vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Lähtöisyys -sana taas tarkoittanee niitä lähtökohtia, jonka perusteella tuottajan tulisi palvelunsa ja tuotteensa asettaa ts. asiakkaan kannalta edullismmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Ei turhaa juoksutusta luukulta toiselle, vaan tehokkaasti kerralla asiat kuntoon. Asiakkaan turha juoksutus ja odotuttaminen lisää pitkässä juoksussa vain kustannuksia…

Asiakaslähtöisyyttä terveydenhuoltoon
Kategoriat: Helsinki | Jätä kommentti